Lisäteksti sikiöaikainen kehitys Kpl 4-6 vauva ikä Lisäteksti sikiöaikainen kehitys

Sikiöajan kehitys 3 ensimmäistä kuukautta riskialttiita: esim. tulehdukset, alkoholi (FAS- lapset), säteily ja virustulehdukset voivat vaurioittaa sikiön kehoa ja hermostoa raskauden loppupuolella sikiö osaa reagoida valoihin, makuihin ja erityisesti ääniin  auttanee syntymän jälkeiseen maailmaan sopeutumista

Munasolu kehittyy käveleväksi taaperoksi Alkiovaihe: Raskausviikot 1 – 9 perusta kaikkien kehonosien kehitykselle Sikiövaihe: Raskausviikot 10 – n.38/40 (syntymä) aivojen kehitykselle viimeiset viikot ovat tärkeitä → aivokuoren poimuuntuminen kun aivot alkavat säädellä hengitystä, vauva on valmis syntymään

Raskausajan kehityshäiriöitä: ylimääräinen kromosomi → Downin syndrooma alkio on herkkä lääkkeille, alkoholille ja muille kemiallisille aineille loppuraskaudesta virukset ja haitalliset aineet voivat aiheuttaa aivovaurioita äidin tupakointi voi johtaa vauvan syntymiseen keskosena Uni on tärkeää vauvan aivojen kehitykselle vastasyntynyt nukkuu n. 20 h/vrk 1–2-v. taaperolle riittävät yhdet päiväunet

Sikiöajan kehitys 3 ensimmäistä kuukautta riskialttiita: esim. tulehdukset, alkoholi (FAS-lapset), säteily ja virustulehdukset voivat vaurioittaa sikiön kehoa ja hermostoa Kehityshäiriöt → down raskauden loppupuolella sikiö osaa reagoida valoihin, makuihin ja erityisesti ääniin  auttanee syntymän jälkeiseen maailmaan sopeutumista

Vastasyntyneen valmiudet Aistien perusvalmiudet tuntoaisti tärkein: lapsi kokeilee kaikkea suullaan yms. näköaisti: aluksi epätarkka, kiinnostus kasvoja kohtaan kuulo: tunnistaa äidin äänen, kuuntelee mielellään omaa äidinkieltä haju ja maku: tarkat, erottaa oman äidin maidon tuoksun toisen äidin maidon tuoksusta

Vauvan motoristen taitojen kehitys Vastasyntyneellä on refleksejä eli samankaltaisina toistuvia tahdonalaisesta kontrollista riippumattomia henkiinjäämistä edistäviä reaktioita Osa reflekseistä kehittyy opituiksi keinoiksi kommunikoida ympäristön kanssa Motoriset taidot kehittyvät 1) kefalokaudaalisesti: päästä jalkoihin (ensin pää ylös, lopulta jaloille pystyyn) 2) proksimodistaalisesti: keskivartalosta kehon rajoille (ensin käsivarsien liikkeiden hallinta, sitten sormien hallinta) Karkeamotoriikasta -hienomotoriikkaan (aivojen kehitys) Pinsettiote Vauva hieronta

jatkuu Refleksit eli tahattomat synnynnäiset hermotoiminnot, esim: Imemisrefleksi Tarttumisrefleksi Babinskin refleksi: jalkapohjaa koskettaessa varpaat ojentuvat ja koukistuvat Moro-refleksi: ns. säikähdysrefleksi. Jos vuodetta lyödään nyrkillä tai lapsen tuetun pään annetaan pudota, vauva levittää kätensä ja sormensa haralleen

Motoriset taidot Laittakaa vauvat ikäjärjestykseen:

Karkeamotorinen kehitys: n. 3 kk: pyörähtäminen vatsalta selälle n. 6 kk: istuminen ilman tukea n. 8–10 kk: konttaaminen n. 1-v: kävely

Hienomotorinen kehitys: tarttuminen esineeseen n. 4 kk iässä pinsettiote n. 8 kk iässä lelun siirtäminen kädestä toiseen n. 1 vuoden iässä

Etsitään kuvia vauvan motorisesta kehityksestä Tehtävänä on etsiä internetistä kuvia vauvan motorisen kehityksen vaiheista Työskennelkää pareittain Etsikää 4–6 kuvaa Kirjoittakaa kuviin kuvatekstit Yhdessä sovitaan, miten kuvat esitellään mihin ja miten kuvat tallennetaan

Piirretään sarjakuva vauvan motorisesta kehityksestä Tehtävänä on piirtää kuvia vauvan motorisen kehityksen keskeisimmistä vaiheista ja koota niistä 4–6 kuvan sarjakuva Työskennelkää pareittain Kirjoittakaa kuviin tekstit, joista ilmenee motoriikan kehitysvaiheet Yhdessä sovitaan, miten kuvat esitellään mihin ja miten kuvat tallennetaan

Etsitään kuvia vauvan motorisesta kehityksestä Tehtävänä on etsiä internetistä kuvia vauvan motorisen kehityksen vaiheista Työskennelkää pareittain Etsikää 4–6 kuvaa Kirjoittakaa kuviin kuvatekstit Yhdessä sovitaan, miten kuvat esitellään mihin ja miten kuvat tallennetaan

Kpl 5 Kognitiiviset kyvyt edistyvät kokemusten myötä

Tunnistatko, mitä kuulet? https://www.youtube.com/watch?v=Qm4SynOzA6M

Tunnistatko, mitä kuulet? https://www.youtube.com/watch?v=Qm4SynOzA6M

Nauru on osa vauvan kehitystä Vauva oppii nauramaan noin 4 kk iässä. Linkki juttuun, jossa naurua kuvataan osana äänellisen viestinnän kehitystä: http://www.terve.fi/vauvaika/lapsen-aanellisen-viestinnan-kehitys

Teletapit Katsoitko pienenä teletappeja? Kuka oli suosikkisi? Ohjelma on suunnattu 1–4-vuotiaille. Miksi teletapit kiinnostavat pieniä lapsia? Mitä kognitiivisia taitoja teletappien katsominen edellyttää? Entä millaisten taitojen kehittymistä teletappien katsominen voisi edistää?

Ennakkotehtävä (annetaan edellisellä tunnilla) Ota seuraavalle tunnille mukaan oma vauvalelusi, jos sellainen on vielä tallessa! Mikäli lelua ei löydy, etsi internetistä kuva sellaisesta lelusta, jolla vauva voisi mielestäsi leikkiä.

Ennakkotehtävä (annetaan edellisellä tunnilla) Ota seuraavalle tunnille mukaan oma vauvalelusi, jos sellainen on vielä tallessa! Mikäli lelua ei löydy, etsi internetistä kuva sellaisesta lelusta, jolla vauva voisi mielestäsi leikkiä.

Tehtävä työskennelkää 5–6 hengen ryhmissä tutkikaa vauvaleluja tai lelujen kuvia, joita olette löytäneet pohtikaa: Minkä ikäinen vauva voisi leikkiä löytämillänne leluilla? Millaisia motorisia ja kognitiivisia taitoja kyseisillä leluilla leikkiminen edellyttää? Millaista kehitystä kyseisillä leluilla leikkiminen voisi edistää?

Aistit ovat suuntautuneet sosiaaliseen vuorovaikutukseen → olennaista evoluutiossa Vauvalla jo kaikki aistit, mutta näköaisti on varsin heikko. Näkee vain n. 20S päähän Vauvojen havaitseminen nopeutuu kokemusten myötä Kiinnostus kasvoihin ja väreihin → sosiaalinen hymy

Vauvat eivät osaa puhua ja tai kirjoittaa. Miten tutkisit vauvoja? Päänkääntäminen-> tunnistaa oman äidin Imemisrefleksi Katseen kesto Fysiologiset mittarit → sydämen syke Lue s. 44 habituaatio

Objektipysyvyys on varhainen kognitiivinen oivallus Piagen teorian ensimmäinen vaihe Jean Piaget: teoria kognitiivisesta kehityksestä: 0–2-v. sensomotorinen kognitiivisen kehityksen vaihe: aisteilla saadun tiedon yhdistäminen motorisiin liikkeisiin keskeistä objektipysyvyyden oivaltaminen saavutetaan nykytiedon mukaan jo 2–3 kk iässä (Piaget’n mukaan vasta 8 kk)

Muistin kehitys: on riippuvainen kokemuksista ja aivojen kehityksestä varhaisten muistikuvien tavoittaminen on hankalaa, koska ne ovat kielellisen kehityksen varhaiselta ajalta pieneltä lapselta puuttuu kyky jäsentää kokemuksia 1-vuotias on aktiivinen viivästetyssä jäljittelyssä -> lapsi toistaa muilta näkemäänsä u 3kk vauva muistaa oppimansa leikin. Heiluttaa mobilea pienen vauvan muisti on pitkälti tiedostamatonta-> vauva reagoi ärsykkeisiin totutulla tavalla

1-vuotias on “pikkututkija” 1½-vuotias osaa jo ennakoida käyttäytymisen seurauksia ymmärtää, että ihmiset suhtautuvat asioihin eri tavoin → alkeellinen kyky asettua toisen asemaan käyttää “minä”-pronominia Itsetietoisuus kehittyy → täplä koe

Sanattomasta kommunikoinnista siirrytään lauseisiin Katso oppikirjan kaavio sivulta 49:

Kielen kehitys jo vastasyntyneellä on hyvät valmiudet kielen havainnointiin; valmius oppia mikä tahansa kieli 1. ikävuosi: ääntely, jokeltelu, sanat 1-3 v. ensimmäinen kyselykausi: mikä?, symbolifunktio, sanavaraston karttuminen, sanojen taivutus ja lauseenmuodostus alkaa, kieliopissa ”älykkäitä virheitä” (esim. märkät sormit) 3-6 v. toinen kyselykausi: miksi ja mitä varten –kysymykset, päättelyä, lauserakenteet hioutuvat, sanavarasto kasvaa, puheella ohjataan omaa toimintaa kouluikä: sanojen määrä, monipuolisuus ja abstraktiotaso kasvaa

Kielen kehitys vauvaiässä 1) Itku, jokeltelu ja protokeskustelu Tunnistaa oman äidikielen 2) Vokaalit 3) Alle vuodenikäinen ymmärtää puhetta-> ensimmäiset sanat n. 1V Symbolifunktio=sanat ovat merkkejä, symboleita 4) 1,5 vuotias osaa n.50 sanaa, -tunnistaa äänenpainot -osaa noudattaa yksinkertaisia kehotuksia -oppii 50-100 sanaa/kk 5) n. 21 kk lapsi osaa muodostaa lauseita. Ensin yksisanaiset, kaksisanaiset ym. lauseet Kielioopiharjoittelu alkaa

Miten vauvoja voidaan tutkia? tutkiminen on haasteellista, koska vauvat eivät osaa puhua vauvoja ei voi käskeä tekemään mitään tutkimusmenetelmiä ovat mm. vauvan katseen suunnan tutkiminen aivotutkimukset fysiologiset mittaukset (esim. sydämen syke, imemisen voimakkuus)

Äännelkää kuin vauvat! Työskennelkää pareittain/ryhmissä. Käykää vauvan puheen kehityksen vaiheet läpi niin, että ääntelette kunkin vaiheen vauvojen tapaan: kujertakaa, kiljukaa, öliskää… Nyt saatte tuottaa meteliä niin paljon kuin vauvat osaavat!

Äännelkää kuin vauvat! Työskennelkää pareittain/ryhmissä. Käykää vauvan puheen kehityksen vaiheet läpi niin, että ääntelette kunkin vaiheen vauvojen tapaan: kujertakaa, kiljukaa, öliskää… Nyt saatte tuottaa meteliä niin paljon kuin vauvat osaavat!

Kpl 6 vauva eriytyy vanhemmasta vähitellen

Aloitetaan tunti nauruilla... Funny Babies Laughing, Best Funny Kids Videos 2015 Pohdi: miksi vauva nauraa? mihin naurua tarvitaan?

Aloitetaan tunti nauruilla... Funny Babies Laughing, Best Funny Kids Videos 2015 Pohdi: miksi vauva nauraa? mihin naurua tarvitaan?

Skeema 2 2.6 Vauva eriytyy vanhemmasta vähitellen Ydinsisältö

Mielipahan ja mielihyvän kokemukset tarkentuvat vivahteikkaiksi tunteiksi vauva herättää ihmisissä myönteisiä tunteita → saa ihmiset huolehtimaan vastasyntyneen tunteet: sekalaisia pahan ja hyvän olon tunteita sosiaalinen hymy n. kuuden viikon iässä ½-vuotias erottaa tutut ja tuntemattomat vierastaminen Eroahdistus yli 1-vuotias kokee uusia tunteita: ylpeys, häpeä ja syyllisyys edellyttää sosiaalista tietoisuutta kulttuurin vaikutus Mallioppiminen (koirapelko)

Vauvojen ja taaperoiden psykososiaalinen kehitys kietoutuu yhteen tunteiden kanssa E. H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria vaiheet 1 ja 2 kehitystä tapahtuu koko elämänkaaren aikana kahdeksan psykososiaalista kehitystehtävää, eli tavoitetta, joihin ympäristö olettaa yksilön pyrkivän epäonnistuminen herättää kielteisiä tunteita ja aiheuttaa ongelmia myöhemmin ensimmäinen kehitystehtävä (0–1-v.) on perusluottamus – epäluottamus -> synty kun lapsen tarpeisiin on vastattu johdonmukaisella tavalla toinen kehitystehtävä (1–2-v.) on itsenäisyys – häpeä ja epäily > Lapsi saa harjoitella uusia taitoja ja häntä kannustetaan harjoittelemaan uutta

Temperamentin kehitys temperamentti on persoonallisuuden biologinen perusta, joka ilmenee perustavina eroina lasten yksilöllisessä käyttäytymistyylissä temperamenttipiirteet ovat suhteellisen pysyviä ominaisuuksia

Pohdi millainen minä olen: Suutun helposti-----------------------------------------------------------------en suutu helposti Haluan kokeilla uusi asioita-------------------------------------------------en miellelläni laita itseäni likoon Pidän omat asiat omana tietonani-----------------------------------------ilmaisen tunteeni helposti muille Aktivoidun helposti-------------------------------------------------------------aktiivisuuden syntyminen vie aikaa Pidän säännönmuikaisuudesta---------------------------------------------päivien ei pidä olla liian samanlaisia

Temperamentti on synnynnäinen tapa reagoida temperamentti on synnynnäinen reagointitapa kaikilla on temperamentti temperamenttia kuvataan temperamenttipiirteillä temperamenttipiirteiden perusteella vauvat voidaan jakaa kolmeen temperamenttityyppiin

jatkuu temperamenttieroja on havaittu muun muassa seuraavissa asioissa: aktiivisuuden määrässä aisti- ja kipuherkkyydessä vaihtelunhalussa ja pitkäjännitteisyydessä uni-, syömis- yms. rytmien säännöllisyydessä mielialassa (hyväntuulinen vai ei) suhtautumisessa ja sopeutumisessa uuteen Ennen temperamentti jaettiin helppoon ja vaikeaan, nykyään on alettu puhua siitä, miten yhteensopiva temperamentti on ympäristön kanssa

Millaiset piirteet tekevät vauvan hoitamisen vaikeaksi? pohdi Millaiset piirteet tekevät vauvan hoitamisen vaikeaksi? Millaiset piirteet on otettava huomioon kun pohditaan vauvan päivähoidon aloittamista Miten vanhemman ja vauvan erilaiset tempperamenttipiirteet voivat vaikeuttaa vauvan hoitoa? Millaiset temperamentti piirteet ovat arvostettuja Amerikassa, Kiinassa, Espanjassa, Suomessa? Miten temperamentti piirteet vaikuttavat seuraaviiin syöminen nukkuminen kyläreissu päivähoitoon jääminen matkustaminen

temperamenttierot ovat perinnöllisiä perusta persoonallisuudelle melko pysyviä ympäristön suhtautuminen muokkaa lasta lapsen temperamentti on huomioitava kasvatuksessa → temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus kulttuuri vaikuttaa siihen, millaista temperamenttia arvostetaan

Minäkokemus muovautuu varhain ensimmäisen vuoden aikana kehittyy minäkokemus eli pysyvä tunne omasta itsestä tahtovana, tuntevana ja erillisenä yksilönä tärkeä osa psyykkistä kehitystä kehonkaava: vauva oppii kehonsa rajat vauva ymmärtää olevansa toimija Daniel Stern: ydinminuus = varhaisin olemassaolon kokemus, käsitys itsestä toimijana, varhaiset tunteet ja muistot kehittyy vuorovaikutuksessa → ydinminuus laajenee vuorovaikutukselliseksi minäksi

vanhempi toimii vauvan peilinä ja auttaa vauvaa tunnistamaan tunteitaan selviämään tunteesta mitä parempi vuorovaikutus äidillä ja vauvalla on, sitä paremmat itsesäätelykyvyt 2- vuotiaana yli 6 kk vauva hahmottaa oman mielensä olevan erillinen toisen ihmisen mielestä → vierastaminen ja eroahdistus H. Harlow: kosketus ja sosiaalisuus ovat tärkeitä apinanpoikasille ja lapsille ongelmat vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa vaikuttavat vauvan kehitykseen vtr. synnytyksen jälkeinen masennus

Marlowin apinakoe s.57 Apinat etsivät lohtua pehmoemosta, eivät keinoemosta joka tarjoaa ruokaa. → apinat eivät osanneet hoivata jälkeläisiään (you tube video)

Sternin teoria minäkokemuksen muodostumisesta 0kk- kokemus elämysten jäsentymisestä vähän sisäisiä malleja valmius vuorovaikutukseen: kiinnostus kasvoihin, puheen havainnointi aistitoiminnat eriytymättömiä – kokonaisvaltaiset kokemukset

2-3kk- kokemus ydinminuudesta sosiaalinen hymy ja protokeskustelu ydinminuus: olemassaolon kokemus, toimijuus (”haa, pystyn kääntämään päätäni”), tunteet (valmius kokea tunteita kytkeytyneinä suoraan aistiärsykkeisiin), historia (jatkuvuus ajassa: ”äiti on ennenkin antanut ruokaa, kun hän on ottanut minut syliin”)

7-9 kk- kokemus subjektiivisesta minästä tietoisuus omasta mielestä (myös muilla oma kokemusmaailma) symbolifunktio, kielen ymmärtäminen tunteiden yhteensoinnuttaminen leikeissä s.42 tunteiden, aikomusten ja tarkkaavaisuuden kohteiden jakaminen

15 kk- kokemus kielellisestä minästä symbolinen leikki ja siirtymäobjektit kokemusten jakaminen kielen avulla välitön kokemus ja kielen välittämä ajattelu eroavat toisistaan

24 kk- kokemus kertovasta minästä puheen ja muistin kehitys kokemusten jäsentäminen kertomusten avulla

Kiintymyssuhteet syntyvät varhaisessa vuorovaikutuksessa varhainen vuorovaikutus kehittyy läpi elämän kantavaksi kiintymyssuhteeksi suhde ensisijaiseen hoitajaan vauvana vaikuttaa ihmissuhteisiin myöhemmin vauva tarvitsee läheisyyttä ja vuorovaikutusta → muotoutuu sisäinen kokemus omasta arvosta John Bowlby: teoria kiintymyssuhteista (ankka koe bowlby you tube)

Bowlbyn ja Ainsworthin kiintymyssuhdeteoria kiintymyssuhde on lapsen tunnesuhde hänelle merkittävään hoitajaan tutkittu vierastilanne-menetelmällä

Vierastilannemenetelmä etenee näin Äiti ja lapsi samassa huoneessa Vieras tulee ja istuu sivummalle, puhuu äidille ja leikkii lapsen kanssa Äiti lähtee huoneesta, vieras leikkii lapsen kanssa, mutta vetäytyy sitten Äiti tulee paikalle, vieras poistuu, äiti rauhoittaa lasta Äiti lähtee Vieras tulee paikalle, lohduttaa lasta Äiti tulee, vieras poistuu

Lapsuuden kiintymystyylit turvallinen ilmaisee todelliset kokemuksensa ja luottaa saavansa hoitoa; vanhempien hoito on johdonmukaista turvaton: ristiriitainen ilmaisee tunteet voimakkaasti, ei luota saavansa hoitoa; vanhempi välillä huomioiva ja välillä torjuva turvaton: välttelevä välttää negatiivisten tunteiden ilmaisua ja käyttäytyy kiltisti; vanhempien hoiva on torjuvaa ja etäistä

Mary Ainsworth kehitti vierastilannemenetelmän kiintymyksen laadun tutkimiseen Turvallisesti kiintyneiden lasten vanhemmat ovat vastanneet herkästi lapsen tarpeisiin Kiintymyssuhde luodaan ensin vanhempiin, myöhemmin sisaruksiin, hoitajiin ja isovanhempiin Lapsen temperamentti voi vaikuttaa kiintymyssuhteeseen Raha- ja parisuhdehuolet, päihderiippuvuudet, mielenterveysongelmat ja ylikontrolloiva kasvatus ovat yhteydessä turvattoman kiintymyssuhteen syntyyn

Työskentelyohjeet: Mary Ainsworth kehitti vauvojen kiintymyssuhteiden tutkimiseen vierastilannemenetelmän. Katsotaan video, jossa esitellään Ainsworthin käyttämä tutkimusasetelma. Linkki videoon: Ainsworth and Attachment Part 3 Tehtävä: Kiinnitä huomiota siihen, Miten tutkimus on toteutettu: tutkimusote, tiedonkeruumenetelmät, tulokset? Millaiset lapsen reaktiot kertovat kiintymyssuhteen laadusta? Pohdi myös, millaisia eettisiä haasteita tutkimukseen liittyy

Vastausehdotuksia: Tutkimusote: kuvaileva tutkimus Tiedonkeruutapa: tarkkailu Tutkimuksen tulokset: Turvallinen kiintymyssuhde ilmenee siten, että vanhemman lähtiessä lapsi kokee eroahdistusta, mutta jälleennäkeminen on iloinen asia. Välttelevästi kiintynyt ei reagoi, kun vanhempi lähtee tai palaa. Ristiriitaisesti kiintynyt kokee suurta eroahdistusta, takertuu vanhempaansa ja suhtautuu palaavaan vanhempaan vihamielisesti. Eettisiä haasteita liittyy siihen, että vauvoille aiheutetaan ahdistusta ja tutkitaan vauvoja, joilta ei voida pyytää omaa suostumusta tutkimukseen.

Lue tutkimus s. 62 Tee t. 3 s. 61 T.1,2 s. 63

Video ajattelun kehitys