Emotionaalinen kehitys lapsuudessa

Esitys aiheesta: "Emotionaalinen kehitys lapsuudessa"— Esityksen transkriptio:

1 Emotionaalinen kehitys lapsuudessa
Emootio = lyhytaikainen tunnereaktio - positiivinen vs negatiivinen Kasvoilta erotettavat perusemootiot: mielihyvä, hämmästys, pelko, viha, inho ja suru Yleinen käsitys: emootiot ailahtelevia ja ennustamattomia – Frijdan (1987,1988) eri mieltä: emootioden lait (laws of emotion) henkilökohtaisten ja tilannekohtaiseten merkitysten lait

2 Affektijärjestelmä Emootioiden toistuessa samoissa yhteyksissä ne muodostavat affektijärjestelmiä Perheen affektijärjestelmä: ”tunteiden verkko, joka arvottaa ja ohjaa perheen toimintaa” Dixie (1991) pienen lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa 3-15 kertaa tunnissa konfliktiin liittyviä emootiota – useammin, jos lapsi on sairas, aggressiivinen tai jälkeenjäänyt – positiivisia emootioita kuitenkin 2,5 kertaa enemmän (Amerikkalainen tutkimus) Affektien purkauksilla eri merkityksiä

3 Affektijärjestelmässä ongelmia
Jos lapsella on käytöshäiriöitä, joudutaan syventymään perheen affektijärjestelmään – asenteita ja muita emotionaalisia seikkoja on vaikea käsitellä ja korjata ”Emootioiden avulla voidaan ennustaa pitkiä ja epäloogisiakin etäisyyksiä paikasta ja ajasta toiseen”

4 Kiintymyssuhde Kiintymysteoria Bowlby (1971) ja Ainsworth & Wittig (1969) Kiintymyssuhde – lapsen ja hoitajan Sosio-emotionaalinen kehitys: vanhemman sensitiivinen reagointi lapsen viesteihin auttaa lasta tunnistamaan omat tarpeensa ja tunnetilansa, samalla oppii ilmaisemaan tunteitaan ja jakamaan niitä. Tärkeää lapsen emotionaalisen itsesäätelyn ja hyvän itsetunnon muodostumiselle - (Soinnuttaminen?)

5 Kiintymyssuhteen arviointi
Strange situation- asetelma: tarkkaillaan lapsen suhtautumista vieraaseen ihmiseen hallitussa tilassa. Kertoo lapsen vuorovaikutushistoriasta -Mittaako oikeasti kiintymyssuhteen laatua vai tuoko vain esiin lapsen tendessiä (pyrkimystä) ahdistua tai olla ahdistumatta? - Olisiko olennaista että lapsi oppii hallitsemaan ahdistusta? (Jaanan tunnilta)- Jos lapsi ei vierastakkaan - onko hahmotuskyky herännyt vaiko ei osaa eritellä piirteitä?

6 Hoivan laatu Hoivan laatua voidaan tarkkailla hoitajan käyttäytymisen sensitiivisyydessä arkipäiväisissä tilanteissa Koska äiti on lapsen primaari objekti/ympäristö, hänen persoonalliset piirteet ja emootiot vaikuttavat lapseen – äidin masennus= turvaton kiintymyssuhde Myös ympäristön tekijät vaikuttavat – töissä käynti ja parisuhteen laatu

7 Emootiot ja kehitys Yksivuotiaan lapsen kiintymyssuhteen arviointi voi ennustaa kehitystä. Sroufe (1983) : turvallisen kiintymyksen omaavat lapset pärjäävät paremmin ongelmanratkaisuissa äidin kanssa ja pystyvät siirtymään yhteisleikkeihin ikätoverien kanssa, verrattuna turvattomasti kiintyneisiin Vastaa Ainsworthin tuloksia: ”turvallinen kiintymyssuhde vapauttaa ja kannustaa lasta tutkimaan ympäristöään” (Liian kiintynyt (sitominen?) ja ei uskalla?)

8 Emootiot ja kehitys Emotionaalisen tuen saaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä stimulaation lähteitä varhaislapsuudessa Lapsen saaminen tarkkailemaan aktiivisesti äidin toimintoja saattaa ennustaa tulevaa kehitystä: mm. leikin taso, sanavarasto, kielen ymmärtäminen. Äiti voi osata aistia lapsen mielentiloja - tunteenosoitusten ja hymyn avulla pitää lapsi tarkkaavaisena - luodaan edellytykset oppimiselle - (Soinnuttaminen?)

9 Isän rooli? Vasta 1970-luvun lopulta alettiin tutkimaan isän ja lapsen suhdetta – isät enemmänkin leikkitovereita – Turvaton isä-lapsisuhde?

10 Temperamentti ja sen eri määritelmiä
Temperamentti ilmentää yksilöllisyyttä – varhaislapsuudessa näkyvä persoonallisuuden ydin Interaktionismi (Thomas,Chess ja Birch) – käyttäytymisen tyyli Piirreteoreettinen (Buss ja Plomini) – sisältää emotionaalisuuden, aktiivisuuden ja sosiaalisuuden ulottuvuudet - synnynnäinen ominaisuus Biobehavioristinen (Rothbart ja Derryberry) – temperamenttien yksilölliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelykyvyssä

11 Artikkelit: Varhainen kognitio, temperamentti ja vuorovaikutus (Melkein pelkästään kiintymyssuhteesta s.61-->) Perheen affektijärjestelmä