RETORIIKKAA OIKEUDESSA Professori Juha Karhu

Retoriikka oikeudessa – ollako vai eikö olla? Antiikissa arvostettu osa oikeudellista puhetaitoa Valistuksen järkeisusko julisti pannaan Retoriikan paluu salonkikelpoiseksi – nykyaikaisen juridiikan argumentaatioteoria

Aristoteles retoriikasta I Poliittinen, oikeudellinen ja esittävä Poliittinen puhe on kehottamista tai varoittamista (tulevaisuutta silmällä pitäen) Oikeudellinen puhe on syyttämistä tai puolustamista (menneisyyden tapahtumista) Esittävä puhe on (jonkun henkilön tai asian) ylistämistä tai moittimista nykyisyydessä

Aristoteles retoriikasta II Retoriikka on kykyä havaita vakuuttava kunkin asian yhteydessä Vakuuttaminen tiedollisesti eli asia- argumentein Vakuuttaminen (suostuttelu) korostamalla puhujan omaa luonnetta ja uskottavuutta Vakuuttaminen (suostuttelu) vetoamalla yleisön vastaanottokykyyn (tunnetilaan)

Aristoteles retoriikasta III Ratkaisupuheen retoriset osat: Alkulause – johdanto Asian (kronologinen) esittäminen Todistelu Vastatodistelu Lopetus – loppupäätelmät

Roomalainen retoriikka Inventio eli argumentin sisällön keksiminen. Dispositio eli argumentin sisällön järjestäminen puheeksi suurimman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Elocutio eli käytettävän kielen ja puhetavan valinta, tyyli Memoria eli kootun ja suunnitellun muistaminen Pronuntiatio/actio eli puheen esittäminen

Retoriikka keskiajalla ja uuden ajan alussa Osaksi antiikin retoriikan esitysten kertausta Osaksi pyrkimystä liittää tai pelkistää retoriikka osaksi ”varsinaista” (tieteellistä) ajattelua Alkoi vaikuttaa ”salanimellä” dialektiikka –Dialektiset taidot osana herrasmiehen sivistystä

Uusi retoriikka Chaïm Perelman Todellisten tuomioiden todellisten perusteiden selvittely Auditorioajattelu

Tuomitsemistilanteen tausta Ratkaisuvalta & Ratkaisupakko & Kansalaisten oikeusturvaodotus -> Perusteluvelvollisuus! Perustuslain 21.2 § –Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeudellisen ratkaisun perusteleminen Mitkä perusteet ovat oikeudellisia? Uuden retoriikan käänne: KENELLE ratkaisua perustellaan? –= Oikeudellinen ratkaisu on yhdistelmä oikeudellista päättelyä ja retoriikkaa! (Pelkkä) oikeuslähdeoppi ei riitä

Oikeudellisen retoriikan neljä kohdeyleisöä Käsillä olevan oikeusriidan asianosaiset Juristikunta (suppea oikeusyhteisö) Tilanteesta kiinnostuneet muut asiantuntijat ja kansalaiset (laaja oikeusyhteisö) Kaikki (Perelmanin universaaliauditorio)

Nykyaikaisen oikeudellisen retoriikan jäsennys Oikeuskysymyksen retoriikkaa I: oikeuslähdeoppi Oikeuskysymyksen retoriikkaa II: oikeussäännöt v. oikeusperiaatteet Tosiasiakysymyksen retoriikkaa: juridiikan kertomuksellisuus (narratiivisuus)

Perustelut asianosaisille Juridiikka ”kapulakieltä” Pienetkin epätarkkuudet tosiasioissa tekevät tuomiosta epäluotettavan Hävinnyt asianosainen ei halua uskoa olleensa väärässä

Perustelut juristikunnalle Oikeuslähdeoppi –oikeuslähteiden luettelo perustuslaki, lait, tuomioistuinratkaisut, käytännöt, jne. –oikeuslähteiden hierarkia säädetty laki prejudikaatit; lain kirjain lain henki; rational reasonable –oikeuslähteiden lajit ja käyttösäännöt auktoriteettilähteet // asialähteet

Perustelut laajalle oikeusyhteisölle Kansan oikeusvakaumus Tuomion (yleisempien) seurausten merkitys Kansainvälinen oikeudellinen ilmapiiri Voidaanko armon antaa käydä oikeudesta?

Perustelut universaaliauditoriolle Perus- ja ihmisoikeudet Ihmisarvo Ympäristöarvot Tulevat sukupolvet Menneet sukupolvet?

Juristikunta ”rulettaa” retorisesti Tuomarin ammattiosaamisen ensisijainen kontrolliryhmä ovat nykyisin muut juristit -> perustelut kirjoitetaan juristikunnalle Seuraukset –asianosaisten vaikea ymmärtää (& hyväksyä) –kansalaiskeskustelu voi vinoutua –ajatus kaikkialla ja kaikkina aikoina pätevistä perusteluista on epäuskottava

Oikeussäännöt v. oikeusperiaatteet Oikeussääntö: kaksiarvologiikka (joko – tai) –säännön käyttöedellytykset tärkeitä –jos sääntö soveltuu, sen mukainen oikeusseuraamus on välttämätön Oikeusperiaate: punnintalogiikka –Periaatetta sovellettaessa tausta-arvot tärkeitä –periaate soveltuu usein, mutta sitä on myös usein tasapainotettava suhteessa muihin periaatteisiin

Esimerkki oikeussäännöistä: tärkeät rajanvedot ”Alle 15-vuotiasta älköön tuomittako rangaistukseen” –law in books = law in action ”Alle 18-vuotiaat älkööt tehkö sopimuksia” –law in books // law in action

Tosiasiat oikeudessa Lainsäätäjän tosiasiat –lain tarkoitus –mistä säädetään & mistä ei säädetä –julkilausutut ja ”salaiset” agendat Tuomarin tosiasiat –”oikea” totuus ja tuomarin totuus –näytön eheys ja vakuuttavuus kertomuksena

Lainsäädännöllisten kompromissien ongelma Lainsäädännön taustalla vaikuttavat intressit jäävät vaikuttamaan lainkäyttöön Lainkäytön yhtenäisyys vaarantuu Politiikan ja oikeuden rajankäynti tulee haasteelliseksi

Todisteet kertomuksina Suullisen todistelun arviointi – ristikuulustelun mahdollisuus Kirjalliset todisteet Näyttöenemmyysperiaate Vaihtoehtoisten mahdollisuuksien kehittäminen ja arviointi

Argumentaation lopettaminen Milloin argumentaation voi perustellusti lopettaa? Konklusiiviset eli (tilannekohtaisesti) ratkaisevat argumentit Prosessiekonomia: mistä tarvitsee ja mistä ei tarvitse (eikä saa) esittää näyttöä?

Yhteenveto Retoriikka on tullut oikeuteen jäädäkseen (= on aina ollut osa oikeutta) Vakuuttaminen oikeudessa on enemmän tiedollista (kertomuksellista) kuin tunteisiin vetoavaa ?