Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Lainsoveltamisen perusteet, oikeuslähteet ja niiden käyttö sekä oikeudellinen kommunikaatio (1)
Juha Karhu Juridisen ammattiosaamisen tausta Juridiikan perusteet sl 2014
2
Aulis Aarnion oikeuslähdeoppi
Vahvasti velvoittavat Heikosti velvoittavat Sallitut Auktoriteettilähteet (muodolliset perusteet) LAKI LAINVALMISTELUTYÖT; TUOMIO-ISTUIN-RATKAISUT OIKEUS-TIEDE Asialähteet (aineelliset perusteet) MAANTAPA (tapaoikeus) YLEISET OIKEUS-PERIAATTEET; MORAALI; REAALISET (käytännön) NÄKÖ-KOHDAT
3
”Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, …”
”Juuretkin on piilossa, mut tärkein osa puista!” Pappi, tuomari, lääkäri Ammattikunta + opillinen tausta Ammattikunta = vala, etiikka, sisäinen valvonta, ”oikeaoppisuus” Opillinen tausta = aikakauden korkein osaaminen
4
Onko juridisuus asioissa itsessään – vai onko se ”päälleliimattua”?
Rikos – onko rikoksen ”luonnollista” käsitettä vai vain ”laissa rangaistavaksi säädetty teko” ilman mitään rajoja? Sopimus – onko sopimuksen ”luonnollista” käsitettä vai vain ”oikeusjärjestyksen sitovaksi tunnistamia välipuheita”? Valtio – onko valtion ”luonnollista” käsitettä vai vain perustuslain määrittämä julkisen vallan toimintapiiri?
5
Luonnollista <–> keinotekoista
Rikokset ovat tekoja, jotka ovat ihmisten mielestä väärin <-> lainsäätäjä voi vapaasti päättää mitkä teot ovat rikoksia Sopimukset ovat tilanteita, joissa luottamusta ei saa pettää <-> ”nimi paperiin riittää” Valtion tarkoitus on yhteisen hyvän edistäminen <-> oikeusvaltiossa oikeus määrää valtion rajat ja toimivallan
6
Laki ja oikeus ovat ”sosiaalisia konstruktioita”
Luonnonoikeuden aikakaudet Teologiset luonnonoikeusopit Rationaaliset luonnonoikeusopit Modernin oikeuden aikakausi Lainsäädäntöön perustuva oikeus Vallanjako-opit Oikeuslähdeoppi tiivistää taustan (= välittää elinvoiman juurista runkoon, oksiin ja lehtiin) Juristista tekee juristin se, että hän käyttää kannanotossaan kunkin aikakauden oikeuslähteitä
7
Loppupohdintoja = oppimispäiväkirjateemoja
Voiko rikokseksi säätää kansan laajalti hyväksymän ja kunnioittaman asian (= sotasyyllisyyslaki)? Pitäisikö sotasyyllisyystuomiot purkaa väärinä? Onko netissä hyväksymisklikkailussa mitään järkeä? Millainen sopimusajatus sopisi nettiin? Korruptoituuko myös oikeudellinen valta? Onko yhteinen hyvä epärealistinen valvoja? Toimiiko ”checks and balances” ajatus?
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.