1. Ajattelu, päättely, argumentaatio Mitä on argumentaatio?  Argumentaation ja argumenttien analysoinnin taidot ovat tieteellisen tutkimuksen perustaitoja.

Esitys aiheesta: "1. Ajattelu, päättely, argumentaatio Mitä on argumentaatio?  Argumentaation ja argumenttien analysoinnin taidot ovat tieteellisen tutkimuksen perustaitoja."— Esityksen transkriptio:

1 1. Ajattelu, päättely, argumentaatio Mitä on argumentaatio?  Argumentaation ja argumenttien analysoinnin taidot ovat tieteellisen tutkimuksen perustaitoja.  Ne ovat muutakin – periaatteessa jokaisen kansalaisen perustaitoja länsimaisissa demokratioissa.

2 Argumentaatioon liittyviä termejä argumentoida = esittää perusteluja analysoida = eritellä (vrt. kemiallinen analyysi) kritisoida = arvioida, etsiä hyviä ja huonoja puolia, vahvuuksia ja heikkouksia reflektoida = eritellä omaa toimintaa toiminnan aikana tai jälkeenpäin. (Kakkuri-Knuuttila 1998, 19.)

3 Termi ’argumentti’ kaksimerkityksinen  Mitä argumentteja tässä tekstissä on? viitataan kokonaisuuteen, joka koostuu väitteestä ja perusteluista  Mitkä ovat argumenttisi ydinvoiman puolesta? väite on tunnettu, kysytään perusteluja

4 Kalojen uimakoulu? (1/2) Mutta tarvitseeko argumentaatioon liittyviä taitoja (ajattelu, päättely, perusteleminen, väittely, puhetaito …) erikseen opettaa? ”Sopii vain kysyä, milloinkahan kaloille aletaan järjestää uimakouluja.” – Seppo Zetterberg, Kanava 8/2001 Mutta: Vaikka olisikin niin, että hallitsemme argumentaatioon liittyviä perustaitoja, niin se ei tarkoita, että olisimme virtuooseja.

5 Kalojen uimakoulu? (2/2) ”Kriittisen ajattelun kurssit eivät näin ollen ole kalojen uimakoulua, vaan paluuta humanistisen sivistyksen parhaisiin eläviin perinteisiin. Ne eivät kilpaile oppiaineissa tarjottavan opetuksen kanssa, vaan tarjoavat halukkaille uutta täydentävää näkökulmaa: informaation kyseenalaistamisen ja uuden tiedon hankinnan taitoja voi oppia entistä paremmin.” – Ilkka Niiniluoto, Kanava 1/2002

6 Ajattelun ja päättelyn kehittäminen Argumentaatio - omien ajatustensa julkinen esittäminen ja puolustaminen - on hyvä tapa kehittää omaa ajatteluaan, päättelyään ja kommunikaatiotaitojaan. Ajatusten sekä omien päättely- ja perusteluketjujen julkituominen, vaikkapa vain itselle kirjoitetussa muodossa, on paras tapa kokeilla niiden kestävyyttä.

7 Kriittinen tai akateeminen lukutaito ”[A]loittelijoiden huomion kohteena on tekstin sisältö (nk. sisältöavaruus) ja tavoitteena sen muistaminen. Asiantuntijoiden ajattelua puolestaan luonnehtii huomion kiinnittäminen nk. retoriseen eli puhetaidolliseen avaruuteen. … Taitoa toimia yhtä aikaa sekä sisältö- että retorisessa avaruudessa voidaan kutsua kriittiseksi tai akateemiseksi lukutaidoksi.” (Hakkarainen et al., Tutkiva oppiminen, 257.)

8 Mitä on kriittinen ajattelu? Kriittisyydellä ei tarkoiteta pelkästään negatiivista suhtautumista, vaikka se sellaiseksi usein tulkitaan. Kritēs tarkoitti kreikan kielessä tuomaria – sen mukaisesti kriittinen ajattelu on ideoita ja ilmiöitä arvioivaa toimintaa. Kriittistä ajattelua voi – ja pitääkin – soveltaa myös omaan ajatteluun ja toimintaan.

9 Kriittisyys ja herkkäuskoisuus Niiniluoto, Ilkka, ”Epäily, usko ja taikausko” F S T 2 1

10 Kriittisyys ja herkkäuskoisuus T = kaikkien totuuksien joukko F = kaikkien epätotuuksien joukko S = henkilön A hyväksymien (uskomien, totena pitämien) lauseiden joukko S – T = toisen lajin virheet (erehdyksiä: A väittää jotakin, joka onkin epätotta) T – S = ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä eli ignoranssia: jokin totuus jää A:n tietämyksen ulkopuolelle)

11 Ristiriitainen ja puutteellinen informaatio Esimerkkejä (1/2): ”Pelätty matovirus alkoi levitä rajusti! (Otsikko Metro-lehden etusivulla 2.8.2001) ”Code Red -internetmadosta ei ongelmia tietoliikenteessä” (Otsikko Uutislehti 100:n sivulla 2 2.8.2001) ”Kuluttajien luottamus talouteen synkentynyt” (Otsikko Metro-lehden etusivulla 2.8.2001) ”Kuluttajat uskovat edelleen itseensä” (Otsikko Uutislehti 100:n etusivulla 2.8.2001) ”Teollisuus pelkää pitkää laskusuhdannetta” (Otsikko Helsingin Sanomien pääuutissivulla A 3 9.8.2001) ”Suomen laskusuhdanteesta tulee lyhyt notkahdus” (Vieraskynä-kirjoituksen otsikko Helsingin Sanomien sivulla A 4 9.8.2001)

12 Ristiriitainen ja puutteellinen informaatio Esimerkkejä (2/2): ”Taantuman ote tiukkenee. Uudenmaan työttömyysluvut nousivat lokakuussa” (Otsikko Metro-lehden sivulla 7 21.11.2001) ”Työllisyys koheni lokakuussa, työttömyysaste 8,3 prosenttia” (Otsikko Uutislehti 100:n sivulla 2 21.11.2001) ”Martti ja Elise Heinon ampunut 16-vuotias poika: KADUN TEKOJANI” (Ilta-Sanomat 22.11.2001, etusivu) ”Elise Heino rukoili armoa nuorelta teloittajaltaan ”ÄLÄ TAPA MUA”. Neljän kopla ei osoittanut katumusta käräjillä.” (Iltalehti 22.11.2001, lööppi) ”Julia Robertsin avio-onni kukoistaa” (STT:n otsikko 23.7.2002) ”Julia Robertsin uusi avioliitto rakoilee” (Otsikko Iltalehdessä 23.7.2002)