Poikkitieteellisyydestä oikeustieteessä. Mitä on oikeustiede? Mitä on yritysjuridiikka? Oikeustiede = Oikeusjärjestyksen ja –järjestelmän tutkimista –

Esitys aiheesta: "Poikkitieteellisyydestä oikeustieteessä. Mitä on oikeustiede? Mitä on yritysjuridiikka? Oikeustiede = Oikeusjärjestyksen ja –järjestelmän tutkimista –"— Esityksen transkriptio:

1 Poikkitieteellisyydestä oikeustieteessä

2 Mitä on oikeustiede? Mitä on yritysjuridiikka? Oikeustiede = Oikeusjärjestyksen ja –järjestelmän tutkimista – Oikeusteoria: oikeustieteen tieteenfilosofiaa – Lainoppi -> kunkin oikeudenalan yleiset ja erityiset opit Lainoppi/oikeuslähdeoppi = Selvitystä siitä, mitä oikeuslähteitä on ja mikä niiden prioriteettijärjestys on, perinteinen juristin ydinosaaminen. – Perinteinen juristikoulutus keskittyy tähän, oikeustieteen opetuksen ja opiskelun jaottelu oikeudenaloittain -> miksi tarkoituksenmukaista -> työelämän tarpeet nähdään tällaisina? – Tähän nykyisessä paradigmassa vain yksi metodi: systematisointi ja tulkinta – Oikeudellisen argumentaation ”oikeudellinen” osa.

3 Mitä on oikeustiede? Mitä on yritysjuridiikka? Oikeusdogmaattinen tutkimus = tietyn oikeudellisen kysymyksen sääntelyn tutkimista systematisoiden ja tulkiten Oikeuslähdeoppi: I Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet Laki ja maantapa II Heikosti velvoittavat oikeuslähteet Tuomioistuinratkaisut, lainvalmistelutyöt III sallitut oikeuslähteet Oikeustiede, reaaliset argumentit, yleiset oikeusperiaatteet, moraaliperiaatteet Tuomareiden ja tutkijoiden oikeuslähdeoppi Oikeuslähdeopin höllentäminen ja tarkoituksenmukaisimman vaihtoehdon löytyminen (Pekka Timonen)?

4 Mitä on oikeustiede? Mitä on yritysjuridiikka? Entä oikeussosiologia, oikeustaloustiede? 1. = Oikeuden/oikeusjärjestyksen/oikeusjärjestelmän tutkimista toiselta tieteenalalta tulevin metodein. Edellyttää toisenlaisia tutkimuskysymyksiä kuin perinteinen oikeusdogmaattinen tutkimus (paitsi kohta 4) 2. Oikeuden tarkastelu oikeuden ulkopuolelta/ulkopuolelle (sisäinen = uskollinen paradigmalle) 3. Oikeussosiologian metodiikka esim. empiirinen laadullinen tutkimus (esim. lainsäätämisen prosessin empiiriis-sosiologinen analyysi), tekstitutkimus (esim. oikeustekstien diskurssien analyysi). Oikeustaloustieteen metodiikka: Sääntelyvaihtoehtojen mallintamista tavoitteita vasten taloustieteen kielellä + myös tavoitteiden asetanta (oikeus)taloustieteellisesti (DLF) 4. Käyttötilanne oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa: lain tulkinta ja aukkotilanne Entä Critical legal studies? -> Entä yritysjuridiikka? Liiketaloustieteellinen aine -> oikeuden tutkimista/tarkastelua liiketaloustieteen metodein?

5 Poikkitieteellisyys, esim. yhteiskuntatieteet Oikeuden yhteiskunnallisten kontaktipintojen tutkiminen 1.Lainsäätäminen Perinteisen oikeustieteen sisällä regulaatioteoreettinen tutkimus (normatiivinen ja positiivinen) -> I. säädetäänkö lakia lainkaan (muut keinot korjaavat ongelman, jos ei, mitkä instituutiot korjaavat ongelman, yleisemminkin instituutioiden vuorovaikutus), itsesääntely II. tehdäänkö tahdonvaltainen, pakottava, kuinka tulkinnanvarainen? Viranomaisen ohjeet? + Mistä kaikesta intresseistä laki on kompromissi? 2. Tulkinta ja aukkotilanne + yhteiskunnalliset muutokset -> tulkinta? 3. Oikeudenalan tulkintamatriisi Tulkintamatriisin takana olevat epistemologiset, ontologiset, metodologiset käsitykset Oikeusjärjestelmän tutkiminen muulla kuin oikeusdogmaattisella menetelmällä, muut kuin oikeusdogmaattiset tutkimuskysymykset

6 Käsityksiä oikeudesta Oikeuspositivismi = oikeus lainsäätäjän tietyssä järjestyksessä säätämää, Muoto -> oikeus luodaan Luonnonoikeus = Oikeuden täytyy täyttää tietyt moraali- tms. kriteerit, Sisältö ->oikeus löydetään, ymmärretään Oikeusrealismi = Oikeus tuomareiden ratkaisukäytäntöjä, kansalaisten käyttäytymistä (tosiasiallisesti tehokkaat säännöt) Käsitelainoppi – sääntönihilismi Intressilainoppi (Jhering)