Nuorten tieto- ja neuvontatyön auditointi- ja itsearviointimalli Heta Malinen Lähde: Mervi Ahola

Mikä on nuorten tieto ja neuvontatyön auditointi- ja itsearviointimalli Erityisesti nuorten tieto- ja neuvontatyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluita Muita arvioitavia nuorisotyön toimintoja ovat: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit -> Vertaisidea 2. Itsearvioinnit -> toimipaikkatasolla

Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun -> kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia -> arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista -> Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus -> ”Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi”

Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena ->vain ja ainoastaan sovittu palvelu kriteerien perusteella -> auditoijan kyky rajata ja hahmottaa kokonaisuus toiminta ja teot –ei tavoitteet –ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset –esim. kriteeri 1 (vuorovaikutuksen aktiivisuus) ei arvioida työntekijää ”tyyppeinä” vaan heidän tapaansa olla läsnä nuorten kanssa. Jokainen työntekijä toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta.

Työyhteisön toimintatavat ja menetelmät Resurssit Verkkopalvelut 1.Vuorovaikutuksen aktiivisuus 2.Nuorten kohtaaminen yksilöinä 3.Yhdenvertaisuus 4.Nuorten tieto- ja neuvontatyön menetelmät ja välineet 5.Mediakasvatus 6.Työntekijöiden välinen vuorovaikutus 7.Työntekijöiden vastuujaot 8.Työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen 9.Toiminnan suunnitelmallisuus 10.Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa 11.Paikalliset ja alueelliset moniammatilliset verkostot 12.Nuorten tieto- ja neuvontatyön verkostot 13.Sisäinen tiedottaminen 14.Ulkoinen tiedottaminen 15.Vertaistiedottaminen 16.Markkinointi ja viestintä 17.Nuorille suunnattu tietomateriaali 18. Tilojen sijainti 19. Tilojen aukioloajat 20. Tilojen esteettömyys 21. Tilojen käyttö ja toimivuus 22. Tilan yleisilme 23. Turvallisuus 24. Työntekijäresurssit 25. Taloudelliset resurssit 26. Tiedonhankintavälineet 27. Verkkopalvelun sisältö 28. Verkkopalveluiden käytettävyys 29. Verkkopalvelun saavutettavuus 30. Yhdenvertaisuus verkkopalveluissa 31. Verkkopalvelun kysymyspalsta 32. Verkkopalvelusta annettu tiedon avoimuus 33. Verkkopalvelun tuottaminen

Kriteerit ja tasokuvaukset 4 Arviointitasoa: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasojen logiikka –tasokuvaukset luonnehdintoja ko. tasolle pääsemisen edellytyksistä –alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita –erinomaisella tasolla teot koko työyhteisölle tai työparille yhteisiä – erinomaisesti toimiva yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa

Esimerkki kriteeristä nuorten kohtaaminen yksilöinä ARVIOINTIKRITEER IT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ2 TYYDYTTÄVÄ1PUUTTEELLINEN /HEIKKO 2. Nuorten kohtaaminen yksilöinä Työntekijällä on ymmärrys nuoren tiedon ja tuen tarpeesta ja pohtii yhdessä nuoren kanssa mitä tietoa nuori tarvitsee. Työntekijä tunnistaa nuoren kyvyn tai sen puutteen edetä omassa asiassaan ja ohjaa sekä aktivoi nuorta eteenpäin sen edellyttämällä tavalla. Työntekijä varmistaa, että nuori on saanut tarvitsemansa tiedon ja riittävän tuen. Työntekijät osaavat arvioida nuoren tiedon ja tuen tarpeen sekä toimia sen mukaisesti. Työntekijä ottaa nuoren yksilölliset tarpeet ja kyvyt huomioon ja ohjaa nuorta eteenpäin niiden edellyttämällä tavalla. Työntekijä varmistaa, että nuori on saanut tarvitsemansa tiedon. Työntekijä on kiinnostunut nuoren tiedon tarpeesta ja nuoren tiedon tarve selvitetään. Työntekijä tarjoaa tietoa nuorelle Nuori huomioidaan, mutta nuoren tiedon tarvetta ei aktiivisesti selvitetä.