Työn sujuvuus, työprosessin hallinta Koulutuksessa on syytä huomioida työn tehokkuus vaatimuksia, jotka työpaikoilla ovat itsestään selvyys.

Esitys aiheesta: "Työn sujuvuus, työprosessin hallinta Koulutuksessa on syytä huomioida työn tehokkuus vaatimuksia, jotka työpaikoilla ovat itsestään selvyys."— Esityksen transkriptio:

1

2

3

4

5

6

7 Työn sujuvuus, työprosessin hallinta
Koulutuksessa on syytä huomioida työn tehokkuus vaatimuksia, jotka työpaikoilla ovat itsestään selvyys. Koulutuksessa voi käyttää kelloa mittarina, mikäli autenttisen työn kannalta työn ripeys on perusedellytys. Toisaalta työprosessin hallinnassa kiinnitetään huomio myös toimintojen ja niihin vaikuttavien tekijöiden hahmottamiseen. Työprosessissa teoria ja käytäntö ilmenevät yhdessä.

8 Työvälineiden hallinta
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten työn välineitä käytetään sujuvasti, tarkoitustaan vastaavasti, tuottaen tulosta, joka on toivottu. Työturvallisuus ja työvälineiden turvallinen käyttö voi olla mukana tässä näkökulmassa, mutta se tulee myös myöhemmin esiin.

9 Itsenäisyys toiminnassa
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, tarvitseeko työn tekijä ohjausta, miten paljon ohjausta tarvitsee tai selviytyykö työn tekijä työstä itsenäisesti. Onko työn laadun oltava aina priimaa, työn tekemisen itsenäisyyden tasosta riippumatta? Onko itsenäisyys itseisarvo?

10 Tuotteen tai palvelun laatu
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, millaista on asiakaspalaute tai miten tuote palvelee käyttötarkoitusta. Tuotteen ja palvelun minimitason määritteleminen (esimerkiksi millaista palvelua milläkin aikapanoksella on toteutettavissa) voi olla keskeistä kriteerien pohtimisessa.

11 Asiakas-, tuote- ja työturvallisuus
Tässä näkökulmassa jo hyväksyttävän tasolla edellytetään työn laadun erinomaisuutta. Hyväksyttävällä tasolla perusturvallisuus on taattu. Muilla tasoilla työn tekijä tarkastelee työturvallisuutta laajemmin ja toisaalta kehittää sitä.

12 Resurssien ja materiaalien käyttö
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten työn tekijä toimii taloudellisesti, ei hukkaa materiaaleja. Varsin monessa työssä resurssia on oma aika.

13 Työn kehittäminen Tässä näkökulmassa pohditaan suhdetta työhön. Kehittäminen voidaan tulkita tavoiksi tunnistaa muutostarve työssä ja toimia sen mukaisesti.

14 Toiminnan perusteleminen
Tässä näkökulmassa pohditaan suhdetta työhön. Näkyviin nousee työn käsitteellinen hallinta, toisin sanoen teoreettinen osaaminen. Perusteleminen on toiminto, jossa autenttisen työn äärellä päästään käsiksi teoriaan.

15 Toimintatapojen monipuolisuus
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten työn tekijä valitsee tai jättää valitsematta vaihtelevat työtavat suhteessa vaihteleviin toimintaympäristöihin ja asiakkuuksiin.

16 Toimintaympäristön laajuus
Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, onko työn tekemisen peruskenttää oma työpiste, organisaatio, verkosto

17 Yhteistyökyky Voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten henkilö tyypillisesti toimii ja millaista toimintatapaa työn laadukas toteuttaminen edellyttää: toiminta yksin, kollegiaalisessa suhteessa, tiimissä, organisaatiossa, verkostoissa.

18

19 Eroteltavuus Esimerkkejä aidoista eroista, joiden perusteella voisi kenties osaamista osoittaa: 1. osaa määritellä eri vaiheiden työtavat, 3. osaa soveltaa teoriaa käytännön harjoituksiin, 5. osaa suunnitella prosessia asiakaslähtöisesti 1. Toisinnetaan hyviä käytäntöjä, 3. toteutetaan hallitusti muutosprosesseja uudistaen nykykäytäntöjä, 5. ennakoidaan tulevaa ja luodaan uutta.

20 Eroteltavuus Esimerkkejä semanttisista eroista, jotka eivät palvele osaamisen arviointia: 1. Tuntee joiltain osin, 3. Tuntee, 5. tuntee erittäin hyvin 1. Ymmärtää [...] perusteita, 3. ymmärtää [[...]] hyvin perusteita, 5. ymmärtää [[...]] erinomaisesti perusteita

21 Arvioitavuus Tyypillinen virhe on, että kriteereissä tai osaamistavoitteissa kuvataan autenttista osaamista, jota ei kuitenkaan kuvatuissa arviointiympäristöissä ja kuvatuilla menettelytavoilla (tyypillisesti koulu, tentti ja essee) päästä arvioimaan.

22 Arvioitavuus Varsin tyypillinen esimerkki tällaisesta on esimerkiksi ammattietikan määritteleminen asiakassuhteiden ydinosaamiseksi, mutta sen osaamisen arviointi tehdään oppilaitoksessa opintojakson tentillä tai ammattieettistä osaamista arvioidaan opiskelijaryhmän ilmiönä. Arviointiympäristö ja -menetelmä jättävät asian lähestymisen joko pelkästään käsitteellisen hallinnan tasolle tai parhaimmillaan simulaation tasolle. Tällöin osaaminen on hyvä usko tai toive siitä, että henkilö mahdollisesti osaa oikean työn toimintaympäristöissä

23 Käytettävyys Toimivatko kriteerit arviointitilanteessa? Auttavatko ne osaamisen havaitsemista ja arvotusten perustelemista (onko niitä sopiva määrä ja ovatko tasot oikeassa suhteessa sisäisesti ja toisiinsa, kuvataanko juuri se, mitä edellytetään tietyssä, rajatussa kokonaisuudessa, josta merkintä opintosuoritusrekisteriin tulee)?

24 Käytettävyys Olennaista on se, onko uskallettu tehdä valintoja, joiden perusteella määritellään, mitä on hyväksyttävän tason osaaminen. Tällöin hyväksyttävän tasolla ei tehdä valintoja arviointikohteiden välillä, vaan arvioitavista kohteista on hallittava kaikki sillä tasolla, joka on kuvattu. Osaamisten kokonaismäärä ja niiden muodostamien suhteiden määrä ovat vielä ihmismielen hallittavissa.

25 Käytettävyys Myöskään erinomaisen tasolla ei kuvata sellaista osaamista, joka ei ole saavutettavissa tai arvioitavissa käytettävissä olevilla menettelytavoilla, käytettävissä olevissa arviointiympäristöissä. Jos hyväksyttävän tasolle on kuvattu asian hallinta käsitteellisellä tasolla, mutta erinomaisen taso kuvaa autenttisessa työssä tapahtuvaa soveltamista, tätä jälkimmäistä täytyy myös pystyä arvioimaan sen edellyttämässä ympäristössä.

26

27