3.3. Nuoruus ja aikuistuminen Hannu Soini Kasvatuspsykologian klinikka KASOPE, 2011.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Advertisements

NATU -neljä askelta tulevaisuuteen
NUORI, UNELMAT JA TULEVAISUUS
Asiantuntijuus ja työelämäorientaatio
Sini, Marika & Ville-Pekka
Maritta Törrönen, Sosiaalityön professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Lastensuojelun tila nyky-Suomessa.
Kolmivaiheinen nuoruus: kehitystehtävät
PSYKOSOFT tarjoaa asiakkailleen joustavaa ja tarvelähtöistä organisaatiopsykologista asiantuntemusta.
ASUNTOLAKURSSI SUUNNITELMA.
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
Nuoruus kehitysvaiheena
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
LATENSSIVAIHE 6-11 V. 1. Varhaislatenssi 6- 8v.
AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
AIKUINEN OPPIJA.
Saku Ylä-Soininmäki Psykologi, Lahden ammattikorkeakoulu
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
Elämänlaatu Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren hyvinvointiin?
Teini-ikäisen mielialoista Teini-ikäisen ”tuulet” ovat osa aikuistumista.
NUORTEN SEKSUAALI- KASVATUS JA SEKSUAALITERVEYS
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
Raija Erkkilä, 2006 Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.)
Psyykkinen itsesäätely
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
Armi – arkiohjauksen malli Paremmin arjentaidoin ja opintojen kautta työelämään Marika Lius ja Katja Bergström.
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
KYSELYT SOVELTUVUUSKOKEESSA Kuullun ymmärtäminen, kuinka hyvin hakija kykenee pitämään kuulemaansa tietoa mielessä, keskittymiskyky, ohjeiden ymmärtäminen.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Persoonallisuuden kehitys Psyykkinen ja sosiaalinen kehitys.
Persoonallisuuden kehitys
Kasvu, kehitys, oppiminen- Kasvatuspsykologian perusteet
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Psyykkisten toimintojen kehittyminen: - tietoisuus itsestä; ihminen ohjaa itseään - tietoisuus itsestä alkaa muodostua melko varhain; n. 1,5-2v. syntyy.
NUOREN SISÄINEN KAMPPAILU LAPSEN MAAILMA -lyhytjänteisen toiminta - leikin ja holhouksen suoman turvallisuuden maailma NUORI AIKUISEN MAAILMA - pitkäjänteinen.
ZEN CAFE: AAMUISIN  Osta asunto, hoida koiraa pidä pihaa vaimon kanssa hanki lapset jos on saumaa yks tai kaks, mut hankkikaa ne tutustu naapureihin vietä.
Koulun kehittämisprojekti
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
Apua koulunkäyntiin Keski-Suomessa
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Kanuunan teemaseminaari SALO
tunteet ja kehityspsykologia
Identiteetti ja itsensä hyväksyminen
Sosioemotionaalinen kehitys
Nuoret aikuiset.
Mielenterveys on psyykkisen, älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä,
Tasaiset vaiheet ja siirtymät
3 Minuudessa on kaksi puolta
Nuoren itsetuntoon vaikuttavat psykologiset tekijät
Aikuisen Ajattelu.
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
opiskeluorientaatio (+)
Nuoren kohtaaminen ja tukeminen siirtymävaiheissa
Lapsuus ja nuoruus.
Ihmisen psyykkinen kehitys ikäkausittain
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
HUS-HYTE verkoston kehittämispäivä työryhmien tuotokset
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
LUONNOS (11/17) Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
Opiskeluhuollon palvelut
Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa Viides tapaaminen
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Esityksen transkriptio:

3.3. Nuoruus ja aikuistuminen Hannu Soini Kasvatuspsykologian klinikka KASOPE, 2011

Nuoruusiän kehityspiirteitä Ajattelun kehitys: –Formaalisten operaatioiden taso: Nuori kykenee abstraktiin ajatteluun ja päättelyyn –Egosentrismi nuoruuden ajattelun piirteenä: Omaan kokemusmaailmaan keskittyminen ”Mielikuvayleisö”/ miltä näytän ulospäin Aikuisen tutkijan tulkintaongelmat: –Vrt Piaget: ”ymmärtävä metodi” –Nuoruuteen liittyvät stereotypiat

Aikuistumisen psykologiset kriteerit (Laufer) Muutos suhteessa omiin vanhempiin Muutos suhteessa ikätovereihin Muutos suhteessa omaan itseen

Nuoruusiän kehityspiirteitä Persoonallisuuden kehitys: Identiteetti prosessina ( Grotevant, 1987) –Lapsuus: identifikaatio, samaistuminen ohjaa identiteetin rakentumista –Nuoruus: identiteettityö; yksilöllisten ominaisuuksien ja kulttuuristen vaatimusten työstämistä pyrkimyksenä rakentaa elämästä oma tarina

Nuoruusiän hyvin - ja pahoinvointi Suomessa Polarisaatio –Suurin osa nuorisostamme voi erittäin hyvin –Pieni osa voi aikaisempaan tilanteeseen verrattuna erittäin huonosti’ Emotionaalinen subjektiivinen hyvinvointi –Päivittäin riittävästi ilon, tyytyväisyyden ja kiitollisuuden tunteita, vähän pelkoja, turhautumista, ahdistuneisuutta ja masennusta Subjektiivinen kognitiivinen hyvinvointi –Tyytyväisyys elämänlaatuun ja vahva itsetunto

Koulu-uupumus 1.Emotionaalinen ylikuormitus –Väsymys, voimavarojen loppuminen 2. Kyynisyys ja välinpitämättömyys – Koulun ja työtehtävien laiminlyönti 3. Riittämättömyyden ja kyvyttömyyden tunteet - Korostunut kielteisyys itseä ja omia suorituksiaan kohtaan (Salmela- Aro;Kiuru,Leskinen, Nurmi, 2009)

Henkilökohtaiset projektit nuoruusiällä (Marttinen, 2010) 1.Varallisuuteen suuntautuneet nuoret (40 %) - rahaa ja elintasoa tavoittelevat 2.Ammattiin suuntautuneet nuoret (24%) –Työelämässä menestyminen, onnellinen elämäntapa 3.Ihmissuhteisiin ja koulutukseen suuntautuneet nuoret (23 %) –Ystävyyssuhteet, seurustelu, perhe, tuleva koulutus 4.Itseen suuntautuneet nuoret (13 %) –Sisäänpäin suuntautuneet (märehtivä itsen etsiminen) –Eniten kyynisyyttä, koulu-uupumusta

Yhteisöön liittymisen kehityshaasteet (Nurmi, 2004) Nuoret keskittyvät kahteen elämän osa- alueeseen samanaikaisesti 1.Yhteiskunnalliseen tuottavuuteen osallistuminen –Koulutus, työ, varallisuus, ura 2.Ihmissuhteet ja lisääntyminen –Parisuhde, perhe, lapset Kehityshaasteet ovat universaaleja ja näkyivät nuorten henkilökohtaisissa projekteissa

Nuoren kehityksen tukeminen Elämänkulun siirtymävaiheet kriittisiä –Koulutukselliset siirtymät –Opinnoista työelämään siirtyminen Psykososiaalisen turvaverkoston merkitys –Perheen, kavereiden tuki –Opettajan ja koulun herkkyys kriisien tunnistamisessa Henkilökohtaiset elämänhallintakeinot – sisäinen motivaatio, ongelmanratkaisutaidot,

Nuorisokulttuurin psykologinen merkitys -Tarjoaa suojan ja turvan valtakulttuurin pyrkimyksiä vastaa -Tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ja ilmaista oman kehityksen kannalta tärkeitä aiheita

Agression psykologia Agressio elämänvoiman ja tahdonvoiman ilmentäjänä –Kyky mobilisoida agressio käyttövoimaksi –Hyväksyä agression osaksi omaa minuutta Väkivaltainen käyttäytyminen –Mobilisaation epäonnistuminen Impulsiivinen väkivalta Harkittu väkivalta (psykopatia)

Agression kasvatuksellinen hallinta Varhainen puuttuminen –Aikuisten vastuulla –Rajojen asettaminen; ”rajojen tulisi hengittää” Yhteiskunnan vastuu –Yhteiskunnallisten mahdollisuuksien ja realiteettien tarjoaminen ja osoittaminen Ongelmia: -Fyysinen koskemattomuus -ylipsykologisointi