24.9.2016Marja Koukkari1 PÄÄN LIIKKEIDEN VAIKUTUS VARTALOON JA RAAJOIHIN Pään fleksio sagittaalitasossa: -> fleksio vartaloon -> adduktio ja sisärotaatiotaipumus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Alppihiihdon perustekniikka
Advertisements

Hyvässä seurassa on ilo liikkua! ® TUOMARIPALAVERI ”SÄÄNTÖPRIIFFI”
Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle
Venyttely ohjeet CLASSIC E-99.
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Selkä suoraksi Suomi TM
Method Putkisto Lajiesittely
Kari Nortunen, Jussi Kettunen, Riia Väyrynen, Emmi Korhonen
Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana
Keho tasapainossa Hämeenlinna Eero Turunen
Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Uinti Tampere Kilpauintikoulu
Lihastasapaino ja harjoittelu Kouvola
TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA KOTIKUNTOUTUS
Sensorinen integraatio
Alkulämmittelymalli, min
©Copyright Marja Putkisto 2009
Myasthenia Gravis Sari, Marjo & Enni.
Parkinsonin tauti ja fysioterapia
Anni Lindberg Laura Lehtinen Aino-Maria Lahdensuo
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
POLVEN MOBILISOINTI  Polvi nivel on anatomisesti yhdistelmä ja mekaanisesti perusnivel, ei modifoitu munamainen. Se on mekaanisesti yhdistelmä nivel jos.
{ Liikkuvuusharjoittelu ja venyttelymenetelmät Kehonhuolto-ohjelma Natalia Saraste -liikunnanopettajaopiskelija Tammikuu 2016.
JANI SIEVISEN VENYTTELYOHJEET UIMAREILLE NUMMELAN KISAAJAT 2015.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Fysioterapeutin rooli urheilussa Tuomas Tikkala, Fysioterapeutti Manipulatiivisesti erikoistuva, Maitland Concept.
Pirkanmaan Bioanalyytikot Ry Miten jalkasi jaksavat? Eero Hyvärinen Askelklinikka Tampere Fysios Kauppa-aukio.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Hanna Nieminen Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus 1 Kävelyn havainnointi Perustuu kliinisessä työssä observointiin, joka on aistinvaraista.
Ergonomia Istuma- ja näyttöpäätetyö. Mitä on ergonomia? Ergonomian avulla työnteko on helpompaa. Ergonomiaan liittyvät: – oikeat työskentelyasennot.
ANNE KYNSILEHTO, MARI MOILANEN, HENRI MÄÄTTÄ FTK9SN (KEVÄT 2010) Olkanivelen mobilisointi.
Kehonhallinta liikkeessä
Petra Suonio  MISTÄ NÄKÖKULMASTA ARVIOIT LAPSEN KEHITYKSEN PULMIA?PIDÄTKÖ NIITÄ ENSISIJAISESTI VAIKEUKSINA VAI LAPSEN OMINAISUUKSINA?
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Liikuntavammaisen lapsen ja nuoren avustaminen Petra Suonio 2012.
Yläraajan toiminnallinen tutkiminen
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Kyynärnivelen mobilisointi
TUKIVIITTOMAT JA KUVAT KOMMUNNIKOINNIN TUKENA
Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta
Ylemmän ja alemman rannenivelen, mcp-nivelten ja peukalon mobilisointi
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ
LAJILÄMMITTELY Liikkuvuusliikkeet x5/puoli:
Taukojumppa Työterveysergonomia.
Asento Kpl 23.
Motorinen kehittyminen
Työpisteen ergonomia.
Liikehoito suihkussa, jälkeen akt.- avustetut- pass. rasvaus
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Kpl 31. Asento!-Lepo!.
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
Selkä suoraksi Suomi TM
Liikunta tukee työhyvinvointia
Sääri- ja reisiamputaatiot
PÄÄN LIIKKEIDEN VAIKUTUS VARTALOON JA RAAJOIHIN
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
IHMISEN KASVU JA KEHITYS
Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
Raajamurtumapotilaan fysioterapia
Liikkettä fasilitoivat tekijät
Fysioterapia tekonivelleikkauksen jälkeen
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Käden kuntoutumisen haasteet
Istuma- ja näyttöpäätetyö
Esityksen transkriptio:

Marja Koukkari1 PÄÄN LIIKKEIDEN VAIKUTUS VARTALOON JA RAAJOIHIN Pään fleksio sagittaalitasossa: -> fleksio vartaloon -> adduktio ja sisärotaatiotaipumus raajoihin Pään fleksio diagonaalisuunnassa: -> rotaatio ja fleksio vartaloon -> adduktio, sisärotaatio ja resiprokaalisuus raajoihin Pään lateraalifleksio: -> abduktio yläpuolella oleviin raajoihin -> adduktio alapuolella oleviin raajoihin -> lateraalifleksio vartaloon (yläpuoli), kylki pitenee alapuolella (ppp)

Marja Koukkari2 Pään sagittaali ekstensio: -> vartaloon ekstensio -> raajoihin ekstensio, abduktio, ulkokierto Pään ekstensio diagonaalisuuntaan: -> vartaloon rotaatio ja ekstensio -> raajoihin ekstensio, abduktio, ulkokierto ja resiprokaalisuus RESIPROKAALISUUS: vartalo ja raajat toimivat koordinoidusti nelivuorotahdissa sisältäen liikemallit yhdistävän rotaation edellyttää vartalon proksimaaliosien hallintaa fleksio-, ekstensio-, lateraalifleksio- ja diagonaalisuunnissa sekä nämä yhdistävän rotaation raajojen liikkeisiin ja tätä kautta liikkeeseen ja liikkumiseen vuorotahtisuus ei edellytä rotaatiota!

Marja Koukkari3 Mitä tarkoittaa hallittu asento, liike, liikkuminen? vartalon fleksion, ekstension, lateraalifleksion hallinta mahdollistaa diagonaalisuunnissa tapahtuvat liikkeet, liikkumiset ja toiminnat rotaatio yhdistää edellä mainitut liikkeet toiminnallisiksi liikkeiksi ja liikkuminen eri variaatioineen mahdollistuu liikkuminen edellyttää asennon hallintaa, asennossa siirtymistä ja asennosta toiseen siirtymistä normaali liikkumisessa painon siirto tuo liikkeeseen rotaation, sitä ei tarvitse fasilitoidessa korostaa asennossa siirtyminen ja asennosta toiseen siirtyminen edellyttää taitoa siirtä vartalonpaino ja kannattaa vartalonpaino, nämä yhdessä tuovat liikkumiseen rotaation ja resiprokaalisuuden

Marja Koukkari4 LAPSEN POIKKEAVA SENSOMOTORINEN KEHITYS lapsen sensomotorista kehitystä arvioidaan asentoon, liikkeeseen ja liikkumiseen vaikuttavien tekijöiden perusteella; lihastonuksen ja liikemallien kehittyminen/ muuttuminen, aistitoimintojen integroituminen liikkumiseen, asennon, liikkeen ja liikkumisen hallinta, painovoimaa vastaan työskentely ja koordinoitu vartalon ja raajojen yhteistoiminta poikkeava lihastonus tuo mukanaan poikkeavat/epänormaalit liikemallit liikkeisiin ja liikkumiseen sekä asennon hallinnan vaikeuden

Marja Koukkari5 poikkeava lihastonus ilmenee asento ja liiketonuksen eri tyyppeinä; HYPOTONUS, HYPERTONUS, ATETOOSI, ATAKSIA, RIGIDITEETTI hypotonus; -> primitiiviset/ kypsymättömät liikemallit (fl.,abd.,ulkok) -> raajojen dist. osissa virheasennot, lihaskireydet -> nivelissä luksaatiotendenssi, fiksaatiota asentojen hallinnassa hypertonus; -> epänorm. liikemallit (fleks./ekst.) -> tonus aina koholla! stereotyyppisiä liikkeitä! LIHASTONUS

Marja Koukkari6 EPÄNORMAALIT LIIKEMALLIT FLEKSIOMALLI PÄÄ/KAULARANKA: ->fleksiossa HARTIAN ALUE: -> protraktiossa OLKANIVELET: -> adduktio, sisärotaatio KYYNÄRVARSI: -> fleksio, pronaatio EKSTENSIOMALLI -> ekstensiossa, retraktio -> retraktio -> abduktio, ulkorotaatio -> fleks/ekst, supinaat.

Marja Koukkari7 RANTEET/SORMET: -> peukalo adduktiossa, ranteessa vol. fleksio VARTALO/SELKÄRANKA: -> yläselässä kyfoosi, lantiossa lordoosi LONKKANIVEL: -> fleksio, abduktio, ulkokierto POLVI: -> fleksio NILKKA: dorsaalifleksio -> sormissa ekstensio -> yläselässä skolioositaipumus, lantiossa lordoosi -> pieni fleksio, adduktio, sisäkierto -> ekstensio -> plantaarifleksio

Marja Koukkari8

Marja Koukkari9

Marja Koukkari10

Marja Koukkari11

Marja Koukkari12

Marja Koukkari13

Marja Koukkari14

Marja Koukkari15

Marja Koukkari16

Marja Koukkari17 Ataksia: ->asentotonus on matala, mutta painovoimaa vastaan työskentely onnistuu ->proksimaalisen stabiliteetin puute; koordinoitujen liikkeiden ja asennon hallinnan ongelmat ->intentiotremor; vapina lisääntyy esim. tarttumisen yhteydessä tai kohdetta lähestyttäessä ->tremor; agonistin ja antagonistin toiminta vaihtelee ->liikemallit yl. primitiivisiä ja tendenssi kokonaisliikemalleihin, selektiiviliikkeiden puutteellisuus ->liikkumisessa usein kompensatorinen fiksaatio, koska proksimaalinen stabiliteetti puutteellinen ->tonus harvoin esteenä liikelaajuuksille ->epänprmaali resiprokaalinen innervaatio näktt intentiotremorina, vartalon hujumisena, pään nykivinä liikkeinä ( titupation), liikkeiden ja liikesuoritusten ajoituksen puutteena, nystagmuksena ja kohdistmisen puutteena ->tasapainoa voi olla riittävästi, mutta sen ajoittumisessa on häiriötä -> tasapainoilu vaatii raajojen ja vartalon hallintaa, suojaheijasteet tulevat aikaisemmin esille kuin tasapainoheijasteet!

Marja Koukkari18

Marja Koukkari19 -> tasapainoheijasteet koordinoimattomia, viivästyneet ja liikelaajuuksiltaan laajat -> painopisteen muutoksiin mukautuminen vaikeaa -> liikkuminen hidasta, varovaista ja kömpelön näköistä!, miksi? -> jos spastisiteettia esiintyy se on yleensä proksimaalisesti fleksoreissa -> jos ataksia ja atetoosi yhdessä; ataktiset liikkeet yleensä proksimaalisesti ja atetoottiset liikkeet distaalisesti -> puhe; stacatomainen l. pätkivä/hyppivä (tyt-tö kä-ve-lee) -> kuolaaminen hypotinisilla, suun koordinaatiossa puutteellisuutta -> syöminen ja juominen hidasta -> ataktiset oireet voivat tulla esille vasta 3-4 vuoden iässä, kun vaaditaan enemmän taitoja

Marja Koukkari20 Atetoosi 1. Tonus on vaihteleva (fluctuating) hypotonuksesta hypertonukseen, perustonus on hypotoninen

Marja Koukkari21 Atetoosi jossa spastisiteettia; Atetoosi jossa toonisia spasmeja; Choreo-atetoosi; Puhdas atetoosi; Ataksia; tetraplegia, usein pää ja ylävartalo enemmän toimintarajoitteiset kuin alavartalo ja alaraajat keskivaikea spastisiteetti, raja vaihtelee normaalin ja korkean välillä vahteleva tonus näkyy enemmän distaalisesti kuin proksimaalisesti tetraplegia koko vartalon alueella vaihteleva tonus matalasta hyvin korkeaan, äkilliset muutokset tonuksessa saavat aikaan toonisisen spasmin tahattomia liikkeitä sekä proksimaalisesti että distaalisesti, havaittavissa suuria/ylettömiä fleksio- ja ekstensio muotoja vain tetraplegia tavallisesti tetraplegia tonusvaihteluita matalasta korkeaan normaaliin tonusvaihtelut matalasta keskinormaaliin tahattomia liikkeita enemmän proksimaalisesti kuin distaalisesti, tonusvaihtelut saavat aikaan liikkeitä, jotka saattavat näyttää tahdonalaisilta, mutta ovat usien tahattomia. Kasvojen virnistykset! tavallisesti tetraplegia, hemiplegiaa tavataan pään alueen vammoissa tonuksen vaihtelut matalasta matalaan normaaliin Äkillisiä tonuksen vaihteluita nähdään enemmän distaalisesti vapinan muodossa, mutta proksimaalisen instabiliteetin kanssa

Marja Koukkari22 -> tonusta voi kuvata käsitteillä epävakaa ja hallitsematon; ilmenee kokonaisvaltaisina liikemalleina ja asennon hallinnan menettämisenä (romahtaminen), pään asento merkityksellinen asennon säilymisessä -> hallitsematon tonus ilmenee tahdottomina liikkeinä, jotka aiheutuvat lihasspasmeista -> atetoosiryhmää yhdistävät; vaihteleva tonus, tahdottomat liikeet, tahdottomat spasmit, tooniset spasmit, symmetrian hallinnan puutteellisuus tai sen sietämättömyys

Marja Koukkari23 Spasmit 1.Mobiilit spasmit; missä tahansa liikemallissa, raajoissa tai vartalolla, atetoottiset liikkeet 2.Intermittoivat tooniset spasmit; tyypillisiä dystoniassa -> spasmeja, joissa on hypertonus ja ovat riippuvaisia pään asennoista -> spasmi nakkaa pois asennosta ekstensio- tai fleksiosuuntaan (samaan suuntaan pään asennon kanssa) -> fleksiospasmit yleensä kivuliaita, ekstensiospasmit miellyttäviä -  lapsi hakeutuu ekstensioon, jotta estää fleksiospasmin -> spasmit tulevat ja menevät pois, spastisiteetti pysyy; tässä ero hypertonuksen ja spasmin välillä

Marja Koukkari24 3. Tooninen spasmi; tonus estää toiminnan, asennosta ei vapaudu 4. FLeetings; yksittäisten lihasten tai pienten lihasryhmien yksittäisiä spasmeja vartalolla ja raajoissa, paikallisia lihassupistuksia, sormien kärkinivelten joutsenkaula-asento 2. Asennon ja liikkeiden hallinta -> toimintarajoitteet ilmenevät; asennon säilyttämisessä painovoimaa vastaan, keskiasennon hallinnassa, proksimaalisen stabiliteetin puutteena, liikelaajuuksien keskiasentojen hallinnassa antagonistin säätelemättömyyden vuoksi, ylisuurina ja stereotyyppisinä liikkeinä -> atetoosiin liittyy symmetrisyyden puute, vuorotahtisuus onnistuu, mutta resiprokaalisuus ei

Marja Koukkari25 3. Liikemallit -> epäsymmetriset, koska keskilinjan hallinta vaikeaa -> pään hallinta heikko; täsät johtuen ATNR usein vallalla ja kuntoutujat toimivat sen avulla -> kokonaisliikemallit -> liikeradat mahdollisia itse suorittaa, spastisiteetti voi estää suorituksen täydessä liikelaajuudessa -> voi olla mekaanisia kireyksiä nivelten alueilla 4. Puhe ja hengitys -> puhe ryöpsähtelevää, puheen tuottaminen sisään hengityksen aikana, artikulointi ja koordinointi puutteellista, äänen ylläpitäminen vaikeaa

Marja Koukkari26 5. Kuulo, näkö, mieliala -> kuuntelemisen vaikeus, voi olla alentunut kuulo -> katseen kohdistamisen vaikeus, pään asennon hakeutuminen pois keskilinjasta -> silmien liikkeet eivät eriydy pään liikkeistä ( huom! harjoitetaan eriytyneitä silmien liikkeitä) -> nystagmusta -> tonus = mieliala; tunteiden säätelyssä ongelmia, mieliala epävakaa – kuten liikkeetkin, tunnepurkauksia 6. Tasapaino -> painon siirrot ja painon kannatus sekä tasapaino- ja suojaheijasteet koordinoimattomia, pään hallinnan harjoittaminen tärkeää tasapainon ja asennon hallinnan kehittämiseksi

Marja Koukkari27 7. Kontraktuurat ja deformiteetit -> vartalon ja raajojen epäsymmetrinen asento edistää niveliin kohdistuvia kontraktuuria ja deformiteetteja, myös vähäinen luuston kuormittuminen (kokontraktio) on uhkana luksaatioille ja dislokaatioille (sijoiltaanmeno) sekä osteoporoosin kehittymiselle -> mekaaniset syyt aiheuttavat myös niveliin kohdistuvia kontraktuuria -> epäsymmetrinen asento on usein samaan suuntaan dominoiva -> alhainen vartalon tonus ja spasmit yhdessä pystyasennon kanssa edistävät skolioosin syntyä koko rangan alueelle -> toonisten heijasteiden jatkuva esiintyminen (ATNR) edistää kaikkia edellä mainittuja asioita sekä estää vartalon ja raajojen tahdonalaisten liikkeiden ja asentojen sekä liikkumisen hallintaa ja kehittymistä