Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”

Esitys aiheesta: "Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”"— Esityksen transkriptio:

1 Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
24 tunnin konsepti holistinen, kokonaisvaltainen elävä, dynaaminen toimintaorientoitunut korostaa liikkumisen laatua mahdollisimman lähelle normaalia tai paras mahdollinen kompensaatio turvallisuus perustana hermoverkkojen uudelleen järjestäytyminen 2 ensimmäistä viikkoa tärkeimmät toteutus arjen toiminnoissa (lepoasennot, siirtymiset, liikkuminen, ADL, rakon ja suolen toiminta) Eija Mämmelä / OAMK

2 Avh-potilaan liikkumisen ja toimintakyvyn turvaaminen
Bobath -konsepti moniammatillisessa kuntouttavassa hoitotyössä Aktiviteettien peruselementit / avh tonus, motorinen oppiminen: selektiiviliikkeet liikesynergiat, assosiaatioreaktiot, neglect tasapaino, koordinaatio, hahmottaminen toiminnallisuus Asentohoito vuoteessa / istuen ja siirtymiset Kävely, pukeutuminen, ruokailu Eija Mämmelä / OAMK

3 Bobath –konsepti: terapian perusteet
Normaali asennonhallinta asentoreaktiot tasapainoreaktiot lihasten automaattinen adaptaatio asennon muutoksissa Edellytykset tahdonalaisille ja toiminnallisille aktiviteeteille kohtuullinen tonus normaali resiprookkinen inhibitio automaattinen liikemalli Eija Mämmelä / OAMK

4 Oppimisen tason Piaget’ta mukaillen (IBITAN opetusmoniste/Forsbom 2000)
5 4 tuottamisen taso 3 järjestämisen taso 2 ennakoinnin taso 1 aloittamisen taso tunnistamisen taso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta Eija Mämmelä / OAMK

5 Toiminnan hierarkia Piaget’ta mukaillen (Laatu aivohalvauspotilaan fysioterapiassa, 19..)
5 4 Toiminnan taso 3 Teon taso 2 Liikkumisen taso 1 Liiketaso Lihastaso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta Eija Mämmelä / OAMK

6 Aivohalvauspotilaan fyysisen toimintakyvyn tutkiminen
toimintakyvyn arviointia ja rajoitteiden syiden analyysia terapian kohdentuminen ja vaikuttavuuden arviointi kuvataan: korkein toiminnallinen taso ilman avustusta ja avustettuna tonus: vartalolla, raajoissa – eri alkuasennoissa, liikkeessä selektiiviliikkeet, liikesynergiat liikemallien normaalius >< epänormaalius asennon ja liikkeiden linjaus, laajuus, symmetrisyys, hallinta tasapainoreaktiot ja –liikkeet tunto: pinta- ja syvätunto, sensorinen sammuminen havaitseminen, hahmotus ”tutkitaan silmillä ja käsillä kuunnellen” Eija Mämmelä / OAMK

7 Aivohalvauspotilaan kuntoutusmenetelmät
liiketerapiat neurofasilitoivat menetelmät tehtäväpainotteinen toistaminen näyttöä vaikuttavuudesta edellistä enemmän useita koulukuntia sähköstimulaatio NMES, kutaanistumulaatio toiminnalliset harjoitukset pakotettu käyttö kävelymattokuntoutus valjaskävely gait trainer: kävelyä ohjataan sähköstimuluksella Eija Mämmelä / OAMK

8 Bobath –konsepti: akuuttivaihe
affisioituneen puolen aktiivisuusvalmiuden ylläpito vuoteen sijainti huoneessa lähestyminen ja kontaktit hahmotuksen fasilitointi > psyykkinen turvallisuus tilan rajaaminen: seinä, tuet, laidat vartalon rajojen vahvistus tyynyillä lepoasennot ja siirtymiset pois synergiasta jo velttohalvausvaiheessa proximaalisesti riittävä tuenta luonnolliset liikemallit > ei apinapuuta, elämänlanka parempi käsiolkapääsyndrooman ennaltaehkäisy nivelten tuenta siirtymisissä ja lepoasennoissa ei tippaa affisioituneeseen käteen Eija Mämmelä / OAMK

9 SAV-potilaan asentohoito
Tavoitteet: hypertonuksen kehittymisen ehkäisy nivelten jäykistymisen ehkäisy kontraktuurien ehkäisy makuuhaavojen ehkäisy hengityksen helpottaminen liikkumisvalmiuksien säilytys kehon tunnistamisen palautuminen Eija Mämmelä / OAMK

10 Avh-potilaan asentohoito vuoteessa
Taustalla teoria aivojen muotoutuvuudesta ensimmäiset 2 viikkoa tärkeimmät Asennon vaihdot 2 tunnin välein kylkimakuut hyviä, selinmakuu OK Siirtymiset ovat terapiaa! Tonuksen huomiointi: olkapää!!! Rotaatiot aktivoivat liikettä Eija Mämmelä / OAMK

11 AVH-potilaan asentohoito selinmakuulla
Tyynyt tukevat pois synergiasta, symmetria: pää keskiasentoon lapa eteen/alas, yläraaja ojentuneena alaraaja keskiasentoon lonkasta tukien sensorinen stimulaatio, kehon rajat Eija Mämmelä / OAMK

12 Avh-potilaan asentohoito toimivalla kyljellä
Vartalossa ja päässä keskiasento hemikäsi ojentuneena, riittävän edessä hemijalka koukistuneena tyynyjen päälle Eija Mämmelä / OAMK

13 Avh-potilaan asentohoito hemikyljellä
Antaa hyvän sensorisen stimulaation toiminnallinen, toimiva käsi aktiivinen yläraaja: ennen kääntymistä lapa eteen! Varmista, että yläraaja vapaana edessä alaraaja ojentuneena, toimiva koukussa tyynyn päällä Eija Mämmelä / OAMK

14 Lepoasentojen merkitys avh-potilaalle
liikkeiden uudelleen oppiminen kipuolkapään ehkäiseminen turvonneen käden ehkäiseminen lihastonuksen normalisointi hahmotuskyky palautuu: sensorinen toiminta visuaaliset aistimukset nivelten liikkuvuus säilyy, virheasennot ehkäiseminen aktiivisuus > opittu käyttämättömyys ehkäiseminen Eija Mämmelä / OAMK

15 Kipuolka Jopa 85 %:lla hemiplegiapotilaista
plexus brachialis vaurioituu, syitä: subluxaatio hypotonus: roikkuu hypertonus: asentovirheet aiemmat degeneratiiviset muutokset tai traumat epätarkoituksenmukainen harjoittelu akuuttivaiheen käsittelyvirheet Eija Mämmelä / OAMK

16 Kävelyn ja liikkumisen apuvälineet
pyörätuoli matala, potkutus selkäosa tukeva pöytälevy, käsituet rollaattori symmetria jarrumekanismi kävelykeppi harkiten; voi lisätä asymmetriaa Ortoosit FO –pohjallinen lisäksi tukeva kenkä DFO: ohjaa myös kantaluun asentoa DAFO: jalkaterän & kantaluun ohjaus, ohjaa pois supinaatiosta peroneustuet (FO, DFO) pitkä säärituenta sallii AP-liikkeet, korjaa vahvasti supinaatiota sidonta hemikenkä (esim. Bally) Eija Mämmelä / OAMK