Tulkattu asiakaspalvelutilanne Viittomakielen tulkki Helmi Koukka Opetustulkkikeskus Otto, Humanistinen ammattikorkeakoulu

HUMAK Opetustulkkikeskus Otto Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

kuurokuulovammainentulkki kuurosokeakielenkääntäjä viittomakieliviitottu puhe viittoa taktiili viittominentulkin etiikka asioimistulkkipuhelintulkkaus etätulkkauslähitulkkaus Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Tulkkausta arkipäivän tilanteissa, asioiden hoidossa Kela, lääkäri, sosiaalitoimisto, työvoimatoimisto, pankki, poliisilaitos, vakuutusyhtiö Neuvola, vanhempainillat, terapiat Etätulkkaus ja lähitulkkaus Asioimistulkkaus Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Tulkin koulutuksen saanut henkilö, joka noudattaa tulkin ammattikuvaa ja ammattietiikkaa (vastuukysymykset, tulkkaus- ja kielitaito) Viittomakielen tulkit ovat amk-tutkinnon suorittaneita ammattilaisia Puhevammaisten tulkeilla erikoisammattitutkinto Pakolaiset ja turvapaikan hakijat puhuvat lukuisia kieliä Harvinaisten kielten tulkkien koulutus vaihtelevaa, nykyään tarjolla amk-tasoinen koulutus tietyissä kielissä (Diak) Puhuttujen kielten tulkkikeskuksissa koulutettuja tulkkeja, mutta joskus käytetään ketä tahansa, joka osaa kieltä (vastuu?) Asioimistulkki Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Pakolaisilla ja turvapaikan hakijoilla on oikeus tulkin käyttöön asioimistilanteissa, jos eivät vielä osaa riittävästi suomea Tulkitsemisesta ja kääntämisestä on mainintoja monessa kohtaa Suomen lainsäädäntöä esim. Hallintolaki / § Tulkitseminen ja kääntäminen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 5 § Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 5 § Kielilaki /423 o 10 § Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa o 18 § Oikeus tulkkaukseen Oikeus asioimistulkkaukseen Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään esimerkiksi hallintolain pykälässä 26 ja hallintolainkäyttölain pykälässä 77. Velvollisuus on rajattu asioihin, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Sisältää vastuun tulkin tai kääntäjän hankkimisesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa. Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kuulo- ja puhevammaisilla on oikeus käyttää tulkkia asioimistilanteissa vähintään 180 t vuodessa, kuurosokeilla vähintään 360 t vuodessa Perustuu tulkkauspalvelulakiin, maksaja Kela Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vaitiolovelvollisuus Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, jossa hän on jäävi Tulkki valmistautuu tehtäväänsä Tulkki on puolueeton Tulkki ei toimi asiakkaan avustajana Asioimistulkkien ammattisäännöstö Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ei ole pätevä tulkki eikä sitoutunut noudattamaan ammattisäännöstöä. Suomen kielen taito? Tulkin koulutus ja ammattitaito (tulkki tulkkaa kaiken, on puolueeton ja vaitiolovelvollinen) Omakielinen työntekijä tuntee kulttuurin, on hyvä selvittäjä, avustaja, tukija ja ymmärtäjä. Tulkkausta vaativissa tilanteissa tarvitaan tulkki. Omaisen tai lapsen käyttö tulkkina ei ole suositeltavaa (esteellisyys, asian puolueeton käsittely). Omakielinen työntekijä Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Luokitteluun käytetty yläkäsite Lääketieteellinen termi, kattaa kaikki kuulovammaryhmät Jos tietää, mihin ryhmään ihminen tuntee kuuluvansa, on suositeltavaa käyttää hänestä termiä kuuro, viittomakielinen, huonokuuloinen tai kuuroutunut  identiteetti Kuulovammainen Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Viittomakielinen - kuuro tai kuuleva henkilö, jonka ensi/äidinkieli on viittomakieli Kuuro - henkilö, joka ei kuule (ei saa puheesta selvää kuulokojeellakaan) - kuuron äidinkieli Suomessa on yleensä suomalainen viittomakieli - n henkilöä Viittomakielinen vai kuuro? Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Henkilö, joka on menettänyt kuulonsa puheenoppimisiän jälkeen (eikä saa puheesta selvää kuulokojeella) Puhuu yleensä itse Kuulemisen tukena huulioluku, kirjoitus, sormiaakkoset ja viitottu puhe n henkilöä Kuuroutunut Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Henkilö, jolla on kuulo- ja näkövammojen yhdistelmä Useimmat eivät ole täysin kuuroja ja sokeita Kuurosokeat käyttävät viittomakieltä ja puhuttua kieltä, vastaanotto erilaisin menetelmin n. 850 henkilöä Suomen Kuurosokeat ry:n palvelujen piirissä Kuurosokea Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Henkilö, jonka kuulo on alentunut (saa kuulokojeesta selvää puheella) Huonokuuloiset puhuvat itse ja käyttävät kuulemisen tukena huuliolukua, kirjoittamista, sormiaakkosia ja joskus viitottua puhetta ja viittomakieltä Huonokuuloisen identiteetti, varsinkin nuoret n henkilöä Huonokuuloinen Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vähemmistökieli Oma kielioppi, alueellisia murteita, slangi, arki- ja juhlatyyli Viittomien lisäksi pään, suun, vartalon liikkeet ja ilmeet ovat kieliopillisia elementtejä Ei ole kansainvälinen ”Kuurojen eli viittomakielisten äidinkieli” Suomalainen viittomakieli Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Huuliolukua tukeva kommunikaatiomenetelmä Perustana puhuttu kieli Puheen tai huulilla tuotettuja äänettömien sanojen lisäksi viitotaan puhutun kielen sanajärjestyksen mukaisesti ”Huonokuuloisten ja kuuroutuneiden käyttämä kommunikaatiomenetelmä” Viitottu puhe Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kuurosokeiden käyttämä MENETELMÄ Viitotaan ”kädestä käteen”, viesti vastaanotetaan tuntoaistin avulla eli taktiilisti Taktiilisti voidaan vastaanottaa esim. viittomakieltä, viitottua puhetta tai sormiaakkosia Taktiiliviittominen Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kun henkilöillä ei ole yhteistä kieltä tai kuulovamma haittaa kommunikaatiota Kielellinen tasa-arvo: kumpikin voi ilmaista itseään vapaasti omalla äidinkielellään Säästää molempien osapuolten aikaa ja voimavaroja Turvataan asioiden sujuminen, oikeudenmukaiset päätökset Mahdollisuus hoitaa itsenäisesti omia asioita Esteettömyys, tasa-arvo Miksi tarvitaan tulkkausta? Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Sijoittuminen Katsekontakti, puhuminen suoraan asiakkaaseen Minä-muoto Valmistautuminen Tulkki tulkkaa kaiken (”tätä ei tarvitse tulkata”, puhelinkeskustelu, sanelu) Anna tulkin esittää tarkentavia kysymyksiä Puhekielten tulkit tekevät usein tulkkausta helpottavia muistiinpanoja Kerro itse kaikki, minkä haluat asiakkaan saavan tietää (lomakkeen täyttäminen, reseptin selittäminen jne.) Voit puhua normaalisti Puheen jaksotus Ammattislangi, murreilmaisu, sanaleikit Tulkkaustilanne Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Tulkin sijoittuminen Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Pidä pieni tauko… Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuva: Saresvuo, Ojanen Tulkin käsikitja

Älä puhu hepreaa Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuva: Saresvuo, Ojanen Tulkin käsikirja

Kielet ovat erilaisia Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuva: Saresvuo, Ojanen Tulkin käsikirja

Tulkki tulkkaa kulttuurien välillä Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuva: Saresvuo, Ojanen Tulkin käsikirja

Ensiapua kommunikointiin Kyllä – ei –kortti (Papunet) Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ensiapua kommunikointiin Tunnemittari (Papunet) Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ensiapua kommunikointiin (Papunet) Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ensiapua kommunikointiin (Papunet) Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu

(tulkkikoulutus) (opiskelutulkkauksesta) (Kuurojen Liitto) (Kuuloliitto) (Suomen Kuurosokeat ry) (Suomen Viittomakielen Tulkit ry) (vaihtoehtoisista kommunikaatiotavoista) Lisätietoja Helmi Koukka, Humanistinen ammattikorkeakoulu