Kaksikielisyys saavutettavuudessa/ Tvåspråkighet och tillgänglighet

Esitys aiheesta: "Kaksikielisyys saavutettavuudessa/ Tvåspråkighet och tillgänglighet"— Esityksen transkriptio:

1 Kaksikielisyys saavutettavuudessa/ Tvåspråkighet och tillgänglighet
Ymmärrän 2019 – Saavutettavuuden työkalut? Erityisasiantuntija Vava Lunabba Kaksikielisyys saavutettavuudessa/ Tvåspråkighet och tillgänglighet

2 Kieliryhmät ja saavutettavuus

3 Saavutettavuusdirektiivin täytäntöönpano Suomessa: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja. Laki tulee voimaan ​Saavutettavuusvaatimukset astuvat voimaan ja velvoittavat julkista sektoria ja joitakin yksityisiä toimijoita huomioimaan saavutettavuuden verkkosivustojensa ja mobiilisovellustensa suunnittelussa ja toteutuksessa.

4 Mitä on verkkopalvelun saavutettavuus?
Verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalvelua mahdollisimman helposti. ” Design for all/ Universell utformning /Suunniteltu kaikille- periaate”

5 Saavutettavan verkkopalvelun kolme tukijalkaa

6 Lain sisällöt kieliryhmien näkökulmasta
Lailla on tarkoitus edistää digitaalisten palvelujen laadukasta ja tietoturvallista tarjoamista julkisella sektorilla. Parantaa yhteiskunnallisten erityisryhmien edellytyksiä selvitä omatoimisesti julkisen sektorin digitaalisten palvelujen käytöstä. Lain tavoitteena on ennen kaikkea parantaa jokaisen mahdollisuuksia yhdenvertaisesti käyttää digitaalisia palveluja.

7 Vaikutukset kielellisten oikeuksien toteutumiseen
Ehdotuksen suurimmat vaikutukset liittyvät digitaalisten palvelujen sisältöön liittyvään ymmärrettävyyden vaatimukseen, joka helpottaa erityisesti kielellisistä vaikeuksista kärsiviä tai henkilöitä joiden suomen kielen osaaminen ei ole vielä vahvaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös ruotsinkielisten sisältöjen ymmärrettävyyden ja selkoruotsin toteuttaminen. Tämä lisää viranomaisille kohdistuvia kielellisen osaamisen vaatimuksia.

8 Ymmärrettävyyden vaatimus
Selkeän ja hyvän yleiskielen ja tietyissä tapauksissa myös selkokielen käyttämistä Erilaisten sisältöä kuvaavien kuvien, grafiikan tai video- tai ääniaineistojen käyttöä verkkosivuston tai mobiilisovelluksen sisällön esittämiseen. Korostuu varsinkin perusoikeuksien toteutumiseen liittyvissä digitaalisissa palveluissa, joista ainakin perusoikeuksien keskeinen sisältö tulisi olla tarjolla kuvitettuna selkokielenä.

9 Mitä tulee huomioida kieliryhmien osalta?
Keskeistä rakennettaessa digitaalisia palveluita on huomioida kielellinen saavutettavuus jo alkuvaiheessa, jotta kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon ja jokainen voi osallistua yhdenvertaisesti palveluiden käyttöön. Näin varmistetaan eri kieliryhmien yhdenvertainen kohtelu ja esimerkiksi se, että suomen-ja ruotsinkielisillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää viranomaisasioiden hoitamiseen tarkoitettuja digitaalisia palveluita.

10 Yleistä kielellisistä oikeuksista ja verkkopalveluista

11 Kielellistä lainsäädäntöä
Perustuslaki Kielilaki Viittomakielilaki Saamen kielilaki Erityislainsäädäntö OM Ohjeet ja suositukset: Esim. vaikutusten arvioinnit, suositus verkkoviestinnästä

12 Kielilaki (423/2003) Kielilaki on yleislaki, joka määrittää kielellisen palvelun vähimmäistason. Kielineutraali lainsäädäntö – ei parempia oikeuksia kummallekaan ryhmälle. Turvataan kieliryhmien tasavertainen kohtelu ja tiedonsaantitarve. Edellyttää viranomaisten aktiivista toimintaa: - osoitetaan, että molempia kieliä voi käyttää - aloituskielellä suuri merkitys.

13 Mitä kieltä henkilö saa käyttää?
Asiointiympäristön on oltava sellainen, että se tukee kielellisten oikeuksien toteutumista Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa. Henkilö saa itse valita mitä kieltä hän käyttää, eikä oikeuteen vaikuta henkilön muu mahdollinen kielitaito. Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Viranomaisella on harkintavalta siitä, missä muodossa ja missä laajuudessa riittävä tiedonsaanti toteutetaan käytännössä.

14 Viittomakielilaki (359/2015)
Viittomakielilailla pyritään lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Viranomaisten on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia saada tietoa omalla kielellään. Esimerkiksi silloin, kun tiedotetaan viittomakielisiä koskevasta asiasta tai muuten tärkeästä asiasta.

15 Miten kielelliset oikeudet tulee huomioida verkkopalveluissa?

16 Kielellisten oikeuksien huomioiminen verkkopalveluissa 1/2
Viranomaistoiminnan siirryttäessä yhä enemmän digitaaliselle puolella on muistettava turvata niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet myös tässä ympäristössä. Rakennettaessa palveluita käyttäjälähtöisesti on muistettava huomioida jo alkuvaiheessa suomen-ja ruotsinkieliset, jotta molemmilla kieliryhmillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää palveluita. Kaksikielisen viranomaisen verkkosivujen tulee olla molemmilla kielillä. Viranomaisella on harkintavalta siitä, missä muodossa ja missä laajuudessa riittävä tiedonsaanti toteutetaan käytännössä.

17 Kielellisten oikeuksien huomioiminen verkkopalveluissa 2/2
Digipalveluiden kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota kieliversioiden toimivuuteen yksikielisen käyttäjän näkökulmasta ja varmistaa kieliversioiden samanaikainen julkaiseminen. Tukipalveluita kehittäessä tulee kiinnittää huomiota, että tukipalveluita on riittäväsi molemmilla kansalliskielillä alusta alkaen. Terminologian yhdenmukaistamisessa ja yhteisen sanaston kehittämisessä on muistettava alusta alkaen niin suomen kuin ruotsin kielisen sanaston kehittäminen rinnakkain, jotta eri kieliset palvelut valmistuvat samaan aikaan.

18 Oleellinen tieto yksilön kannalta:
Yksilön tiedonsaantitarve on turvattava ja oleellinen tieto on oltava molemmilla kielillä. tietoa kysymyksessä olevasta asiasta / otsikko yhteystietoja henkilöstä, jolta yksilö halutessaan voi saada asiasta tarkempia tietoja omalla kielellään.

19 Käytännön ohjeita kielilainsäädännön soveltamiseksi verkkopalveluissa (OM 7/58/2015)
Verkkosivujen sisältö on rakennettava yksikielisen henkilön näkökulmasta. Verkkotiedottamisessa tulee ottaa molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ja turvata riittävä tiedonsaanti molemmilla kansalliskielillä. ohjeita_kielilainsaadannon_soveltamiseksi_verkkopalveluissa pdf/39e4d747-84e0-49c f4ce0e5

20 Seuranta ja valvonta?

21 Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit
Esittele lyhyesti valmistelu; kieliryhmien rooli ja taustat indikaattoreille

22 Prosessi-indikaattorit
2.3 Kielten näkyvyys viranomaisten tuottamissa mediasisällöissä Miten Yle tukee toiminnassaan suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtii ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille? Viranomaisverkkosivujen ja viranomaisten sähköisten palveluiden kieliversiot: (fi, sv, saame, muut kielet) Miten valtionhallinnossa tiedotetaan muilla kuin suomen kielellä? Laki Yleisradio Oy:sta (1993/1380) 6§, 7§, 12b§ YLEn toimintakertomus Eduskunnalle YLEn kertomus Viestintävirastolle, taloudellista valvontaa mm. julkisen palvelun kustannusten eriyttämisestä, mainonnan kieltoa ym. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Viranomaisten tiedot erikielisistä palveluista JHS suositusten käyttökyselyt: JHS suositus 173 (v. 1.2/ ) Vuosittaiset kyselyt ministeriöiden viestintäjohtajille valtiohallinnon tiedottamisesta

23 Kielilain valvonta Jokainen viranomainen valvoo kielilain noudattamista omassa toiminnassaan. Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuuslain noudattamista, edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.

24 Saavutettavuusvaatimusten valvonta
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lain saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova ja neuvova viranomainen. Avi.fi/saavutettavuus, Lisää tietoa löytyy jatkossa: Saavutettavuusvaatimukset.fi

25 Kiitos / Tack Kiitos!/ Tack! Erityisasiantuntija Vava Lunabba
Demokratia-kieli-ja perusoikeusasioiden yksikkö