Tulkkauksen lajit Konferenssitulkkaus Asioimistulkkaus Oikeustulkkaus

Esitys aiheesta: "Tulkkauksen lajit Konferenssitulkkaus Asioimistulkkaus Oikeustulkkaus"— Esityksen transkriptio:

1 Tulkkauksen lajit Konferenssitulkkaus Asioimistulkkaus Oikeustulkkaus
Aistivammatulkkaus

2 Konferenssitulkkaus Konsekutiivi- TAI Simultaanitulkkaus
Kongressiesitelmät, puheet, lehdistötilaisuudet Ryhmätyönä Arvostettu ja hyväpalkkainen työmuoto

3 Tärkeää konferenssitulkkauksessa
Auditiivisuus Tiedonhaku, tiedon kriittinen arviointi Analysointi- ja ennakointimenetelmät Tilannehallinta Kongressitietous Yleissivistys Kuuntelemis-, mieleenpainamis- ja mieleenpalauttamistekniikat Äänen käyttö, esiintyminen

4 Tulkkauksen piirteitä
A- ja B-kielet (aktiivit työkielet) C-kieli (passiivikieli) Lähi- ja etätulkkaus Simultaanitulkkaus: tulkkauskopit, kannettava laitteisto tai kuiskaustulkkaus Konsekutiivitulkkauksessa tärkeää mieleenpalauttamistekniikat (4-10 min. Puheenvuoroja)

5 Tulkin työpäivä Tulkkiparit
International Association of Conference Interpreters (AIIC) Suositus: työpäivä = 2 jaksoa Jaksot 2,5 h ja 3 h = 5,5 h

6 Asioimistulkkaus Suomalaisen viranomaisen ja maahanmuuttajan, pakolaisen tai muun ulkomaalaisen henkilön välistä keskustelun tulkkausta Useimmiten konsekutiivitulkkausta Ns. maahanmuuttajakielet (esim. arabia, bosnia, kurdi), ranska, venäjä tärkeitä Arkipäivän tilanteet (lääkäri, päiväkoti jne)

7 Asioimistulkkaus Suomessa
1970-luvulla Chilen pakolaiset 1980-luvulla Vietnam 1990-luvulla Somalia, Balkan Kieli- ja tulkkikoulutuksen synty lähitulkkaus ja etätulkkaus Lakisääteistä (mm. kielilaki, hallintomenettelylaki, laki potilaan oikeuksista) Seitsemän alueellista asioimistulkkikeskusta

8 Asioimistulkkikeskukset
Hki, Tre, Tku, J-kylä, Vaasa, Oulu, Lahti Helsingin tulkkikeskus: Tulkkaustuntien lisäys: 7-15 prosenttia/v. V lähes tuntia 25 kokopäivätulkkia 16 kieltä Kysytyin kieli somali Suuria kasvavia kieliä arabia, kurdin sorani-murre, farsi ja dari

9 Asioimistulkin ammattisäännöstö
SKTL, Kaj, Kuurojen Liitto, Suomen Viittomakielen tulkit ry, Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, Turun seudun tulkkikeskus, Lingua Nordica Pyrkii takaamaan puolueettomuuden, vaitiolovelvollisuuden ja laadun Tulkkauksen etiikka

10 Oikeustulkkaus Oikeusistuimessa
Oikeustulkin ammattisääntö Kääntäjien ja tulkkien liiton kotisivulla Ei tutkintoa (ammatin suojattomuus) Vaativuus: konferenssi- ja asioimistulkkauksen yhdistelmä (julkisuus) Kahteen suuntaan Simultaani- JA konsekutiivitulkkausta Oikeusturva, moraalinen vastuu

11 Koulutus Koulutuksen synty: Konferenssitulkit: yliopistoissa
Oikeus tulkkaukseen viranomaisasioissa 1922- Kieli-instituutit Asioimistulkkauskurssi 1979 Konferenssitulkit: yliopistoissa Turun tulkkikoulutus MonAKOn tulkkikoulutus Asioimistulkkaus: ei järjestelmällistä koulutusta, mutta ammattitutkinto on Viittomakielen tulkkaus esim. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

12 Asioimistulkki Anna Mäntynen
Miten asioimistulkkaus poikkeaa muista? Miten asioimistulkiksi ryhdytään? Menestyksellinen toimiminen ammatissa Tehtäviin valmistautuminen Tulkin arki? Miten työstä maksetaan? Hinnoittelu? Siirtyminen muihin tulkkauksen lajeihin? Työn hyvät ja huonot puolet?

13 Asioimistulkkauksen asiakkaat
Viranomaisnäkökulma: mitä viranomaiset tietävät, miten ottavat huomioon lakien vaatimukset Maahanmuuttajan näkökulma: mistä tietoa? Kulttuuritietous: neutraalia? Perheenjäsenten tulkkaus? Eettiset ongelmat? Työnohjaus

14 Lähteitä Autioniemi, Marjo (2004) Konkarit koolla. Tulkkijaosto täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Kääntäjä 10/2004, s. 3. Kilpeläinen, Riina (2003) ”Kielitulkki” vai ”kulttuuritulkki”? Kääntäjä 4/2003, s. 3. Leppänen, Liisa (2005) Tulkkijaoston ensiaskeleet – 1970-luvulla luotiin vankka pohja. Kääntäjä 2/2005, s. 37. Lund, Christine ja Erja Tenhonen-Lightfoot (2004) Oikeus ja tulkkauksen tila. Kääntäjä 10/2004, s. 1. Lisäksi: Riitta Oittisen ja Pirjo Mäkisen toimittaman kirjan (Alussa oli käännös) tulkkausaiheiset artikkelit