IKÄÄNTYNEET JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT

Esitys aiheesta: "IKÄÄNTYNEET JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT"— Esityksen transkriptio:

1 IKÄÄNTYNEET JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT
Ikääntyneellä aistivammaisuus/aistien heikentyminen tulee ymmärtää laajemmin kuin pelkästään kuulo-, näkö- tai kuulonäkövammaksi -> merkitys tulee aina suhteuttaa ikääntyneen vanhuksen muuhun terveyteen ja toimintakykyyn -> yleensä aiheuttaa liikunta-, hienomotorisia- ja kommunikaatiovaikeuksia, joihin liittyy sosiaalisen eristäytymisen riski, monet ikääntyvät kohtaavat samoja haasteita kuin näkövammaiset ihmiset (valontarve lisääntyy, värienerottelu vähenee) luo haasteita ympäristön suunnitteluun, henkilöstön osaamiseen, palvelujärjestelmän resursseihin ja toimivuuteen -> esim. kommunikointivaikeuksien tunnistaminen, vanhuksen kohtaaminen, hoitoon/tutkimuksiin ohjaus, tarpeellinen lääkinnällinen hoito ja kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus ja tukipalvelut, toimiminen vertaisryhmässä, asianmukaiset kommunikaatiomenetelmät ja –apuvälineet -> ennusteen mukaan vuonna 2020 Suomessa on yli 65-vuotiaita 23% ja vuotiaita on miljoona henkeä eli 50% nykyistä enemmän; vuonna 2040 maassamme tulee olemaan puoli miljoonaa yli 80-vuotiasta, mikä on kolme kertaa nykyinen määrä

2 KUULO JA KUULEMINEN Kuulovammaisuuden määrittelyä
Kielellinen vuorovaikutus perustuu kuulemiseen, lukuun ottamatta viittomakieltä ja kirjoitettua kieltä Kuulon välityksellä saadaan tietoa ympäröivästä maailmasta -> vaikuttaa mielipiteen muodostamiseen ja päätöksentekoon Hyvä kuulo on myös turvallisuustekijä -> ympäristöön orientoituminen, saadaan tietoa ympäristön tapahtumista mm. hälytysäänet, liikenne Suuntakuulo auttaa hahmottamaan mistä ääni tulee ja missä äänilähde sijaitsee Kuuloaistin kautta välittyvät elämykset Kuulovammaisuuden määrittelyä Voidaan määritellä sosiaalisesti ja audiologisesti -> sosiaalinen määritelmä perustuu henkilön käyttämään kommunikaatiotapaan; kuulontutkimus-> kuulokäyrä saadaan määrittelemällä kuulokynnys kummastakin korvasta-> mikä on heikoin ääni (desipeli), jonka pystyy kuulemaan eri äänen korkeuksilla, taajuusalueella Hz (hertsi) Huonokuuloinen -> useimmiten käytössä kuulokoje; kommunikoi pääasiassa puheella ja käyttää tarvittaessa muita kommunikaatiomenetelmiä; vaihtelee lievästä vaikeaan; synnynnäinen tai myöhemmin ilmaantunut Kuuroutunut-> henkilö menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen; äidinkielensä on suomi; voi kuulla ääniä, mutta ei saa selvää puheesta kojeellakaan; kommunikoi pääasiassa puheella, mutta tarvitsee tukimenetelmiä: huuliolukua, viitottua suomea tai kirjoitusta Kuuro-> syntymäkuuro/kuuroutunut; voi kuulla ääniä, mutta ei saa selvää puheesta kuulokojeellakaan; hän kommunikoi pääasiallisesti viittomakielellä, joka on yleensä hänen ensi kielensä Tinnitus-> altistuminen voimakkaalle äänelle, niska- ja hartiaseudun lihaskireydet, tapaturmat, tulehdukset, virusperäiset sairaudet -> useimmiten vaaraton , eikä vaikeuta jokapäiväistä elämää; voi esiintyä unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, ärtymystä, masennusta; oiretta voidaan lievittää (elimistön reaktio tinnitukseen) -> poisoppiminen esim. kumpaankin korvaan laitettavalla kohinakojeella (tinnitusta heikompi jatkuva äänitausta 6-8t/päivässä, yöllä jokin muu miellyttävä äänilähde) -> alitajunta alkaa tulkita tinnituksen normaaliin ääniympäristöön kuuluvaksi, pikkuhiljaa heikentyy ja häiritsevyys lakkaa

3 KUULO JA KOMMUNIKAATIO / VAIKUTUKSISTA KOMMUNIKAATIOON
Kuulonalenema vaikuttaa kommunikaatioon ja tiedonsaantiin; aiheuttaa sosiaalisia vaikeuksia -> ikääntynyt saattaa karttaa tilanteita, joissa ei kuule hyvin tai joissa huonokuuloisuus herättää huomiota; ryhmätilanteissa kommunikointi on erityisen haasteellista -> puheen ymmärtäminen hankaloituu, joissa huulio ei näy selvästi Kuulokoje ei välttämättä näy ulkopuolisille -> erityistarpeita ei osata huomioida Turvattomuus -> ovikellon, puhelimen ääntä ei kuule Vaikeuttaa yhteydenpitoa läheisiin Television seuraaminen ja radion kuuntelu vaikeutuu Itsenäinen asioiden hoitaminen hankaloituu taustahälyn häiritessä kuulemista Ikähuonokuuloisuus Tyypillistä sanojen erotteluvaikeudet -> saattaa kuulla puheen, mutta ei saa selvää yksittäisistä sanoista, äänteet sekoittuvat Ikääntymisen myötä -> kommunikaatiokyvyt, kuuleminen ja puheen tuotto heikkenevät -> sanallisen viestin vastaanottoaika pitenee sekä puhenopeus ja puheen mekaaninen tuotto hidastuvat

4 YKSILÖLLISIÄ APUVÄLINEITÄ/ KUULO
Kuulokoje -> kuulovammaisen tärkein apuväline; kojeen myöntämisen rajana on desipelin kuulonalenema paremmassa korvassa; kuulokoje on aina henkilökohtainen; muut mahdolliset vammat ja sairaudet, käsien motoriikka ja kojeen käyttöolosuhteet vaikuttavat kuulokojeen valintaan -> kokeilemalla; korvantauskoje, korvakäytäväkoje, taskukoje; kuulokoje vahvistaa, muokkaa ja kerää äänet ennalta asetettujen säätöjen mukaisesti; useimmissa kuulokojeissa mahdollisuus induktiiviseen kuunteluun (T-asento) -> muuttaa magneettikenttäsignaalin sähköiseksi signaalisksi -> saa vahvistettua puheäänen ilman, että ympäristön hälyäänet ja kaiut häiritse puheen kuulemista Kommunikaattori -> kuulokojeen kaltainen laite, joka vahvistaa puhetta ja ympäristön ääniä; ei tarvitse säätää ja sovittaa yksilöllisesti; ääni johdetaan korvaan kevytkuulokkeiden kautta ja mikrofoni suunnataan kuunneltavaa ääntä kohti; voidaan pitää kaulalla, kädessä tai pöydällä Puheadapterit -> pieni, irrallinen mukana kulkeva lisävahvistin, joka vahvistaa ääntä vahvistinpuhelimen tavoin; voi kiinnittää puhelimen kuulokkeen päälle tai puhelinkoneen ja luurinväliin; toimivat paristoilla ja sopivat useimpiin puhelimiin Matkapuhelin-> voidaan käyttää kuulokojeen kanssa tai ilman kojetta; matkapuhelimeen voidaan liittää induktiosilmukka ja kuulokoje T-asennossa; tekstiviestit, värinähälytykset, puhe- ja soittoäänien voimakkuuden säätö/erilaiset melodiat auttavat kuulovammaisen matkapuhelimen käyttöä Tekstipuhelin-> vaikeasti kuulovammaisen apuväline -> puhelin, kirjoitusnäppäimistö ja näyttöpääte (erillinen monitori tai tietokone tekstipuhelimena -> puhelu välittyy kuulovammaiselle henkilölle kirjoitettuna tekstinä ja kuulovammainen henkilö voi puhua tai kirjoittaa sanottavansa -> tavallisesta puhelimesta soitetaan tekstipuhelinpalvelun (p ) välityksellä tekstipuhelimeen Television, radion ja nauhurin äänen kuuluvuutta voi parantaa langallisin kuulokkein, ääni voidaan siirtää suoraan langattomasti televisioon tai radioon liitettävästä lähettimestä kuulijan vastaanottimeen infrapunavalon tai radioaaltojen avulla, voi kuunnella ilman kuulokojetta tai vastaanottimeen liitetyn pienoisinduktiosilmukan avulla kuulokojeen MT taiT-asennolla. Ovikellon, puhelimen soiton, palovaroittimen ja herätyskellon äänen vahvistaminen erilaisin hälyttimin -> tarkistettava miten henkilö kuulee ilman kuulokojetta (koje ei ole korvassa ympäri vuorokauden) -> ääneen, näköaistiin, tuntoaistiin perustuvat hälyttimet Kuulokoira ->koulutetaan reagoimaan ääniin, joita kuulovammainen ei itse kuule -> koira ilmaisee äänet tassulla koskettamalla tai kuonolla tönäisemällä ja vie omistajansa äänilähteen luo; tunnuksena on vihreä kuulokoiramerkinnällä varustettu liivi tai valjaat; kuulovammainen henkilö voi itse kouluttaa kuulokoiran kuulokoirayhdistyksen koulutuksessa

5 NÄKÖVAMMAISUUS / KOMMUNIKAATIO
Arvion mukaan jopa lähes on ikääntyneitä; näkövammaisten määrä tulee ikääntymisen myötä kasvamaan huomattavasti jo lähi vuosina; kymmenen vuoden kuluttua lukumäärä voi olla jo lähellä henkilöä; tutkimusten mukaan 6-8%:lla 65 vuotta täyttäneistä on näkökyky alentunut näkövammaisen tasolle Valtaosa näkövammaisista on heikkonäköisiä, sokeita on alle ; ikääntyneenä näkönsä joko kokonaan tai osittain menettää vuosittain useampi tuhat henkilöä Näkövammaisten lisäksi ikääntyvillä on runsaasti ns. näköongelmaisuutta -> silmälasit eivät vastaa heikentynyttä näköä tai kodin valaistus on puutteellinen Kuurosokeat -> suomessa n. 600 henkilöä -> kuulovamma+huono kuulo+ puheenestyneisyys+näön ongelmat; osalla on kuulon- tai näönjäänteitä, mutta osa toimii täysin tunto- ja hajuaistin varassa -> osa käyttää suomalaista viittomakieltä taktiilisessa muodossa, osa puhuttua kieltä erilaisten kuuloon, näköön tai tuntoaistiin perustuvien kommunikaatiomenetelmien avulla sekä tulkkipalvelua Huonokuuloinen vanhus ja näkövamma *näkökyvyn heikkeneminen vähentää mahdollisuutta ymmärtää puhetta huulioluvun avulla, näön tarkkuus, häikäistyminen * riittävä valaistus+värikontrasti *kaihin hoitaminen pikaisesti huonokuuloisella vanhuksella *huuliolukutaito heikkenee iän myötä, hidasta puhetta, älä korota ääntä Kuurosokean kommunikaatio 1. Viittomakieli ja sormiaakkoset -> lapsuudesta asti kuurosokeille Pienennetyt viittomat, kehoviittomat Kädestä käteen viittomat 2. Kirjoitus -> Braille/pistekirjoitus, isokirjoitus, suurennetut tekstit, lukutv 3. Antikvat käteen-> yksi kerrallaan päällekkäin (myös selkään tai poskeen) tai henkilön kädellä pöydän pintaan 4. Puhe ja huulioluku 5. Tietotekniikan sovellukset Kun kohtaat kuurosokean - anna hänen tietää, että olet paikalla kosketa käsivarttaan kevyesti - katso ettei ikkunat tai valaisimet häikäise; valo ei saa osua kasvoihin - mene lähelle, puhu hitaasti ja selvästi ja suoraan kohti tai käytä sitä kommunikointimenetelmää, jota kumpikin osaatte - valitse hiljainen ja rauhallinen paikka, jos kuurosokealla on kuulolaite, sillä se vahvistaa kaikki äänet samalle voimakkuudelle, eikä välttämättä erottele niitä toisistaan