Motoriset ja sensoriset häiriöt Neuroterapia Eija Mämmelä OAMK 2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Advertisements

Muistisairaan kohtaaminen
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT
Neurologiset sairaudet
Penfield kokeita aivoleikkausten yhteydessä
Aivovamman jälkeen kiinni opiskeluun – miten tehdä yhteistyötä
Aivovamma – arkielämän ankeuttaja(ko)?
Neuropsykologin rooli aivovammakuntoutuksen eri vaiheissa
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.   Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade.
Persoonallisuus Biologinen perusta.
TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA KOTIKUNTOUTUS
Lapsen toiminnallisen näön tutkiminen
Sensorinen integraatio
TAYS tutkimusprojektit
TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA
Luki- ja oppimisvaikeuksien neurologista taustaa; tiivistelmä
Keskimääräinen murrosiän ja pituuskasvun
Parkinsonin taudin ensioireet ja diagnosointi
Sensorinen integraatio
Matti, Atte, Olli ja Jasmin
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
Neuroterapeuttiset lähestymistavat
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Eija Mämmelä OAMK / Fysioterapiaa ohjaavat mallit Fysioterapia on tavoitteinen prosessi terapia etenee ja se kirjataan prosessina asiakaslähtöisyys,
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Näkökulmia muistiin Muisti on PROSESSI > tallettaminen, säilyttäminen, palauttaminen Muisti on VARASTO > tiedot, taidot, kokemukset SENSORINEN MUISTI >
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
Muistisairaudet dementia ja Alzheimer. Miten syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat? Dementian yleisin syy on alzheimerin tauti (yli 50%) tai vaskulaarinen.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Parkinsonin tauti parkinsonismus idiopathicus
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
Hermosolun rakenne ja toiminta
TIETOISUUS Sensorisen deprivaation koe - alkuperainen Split brain
Epilepsia.
Mielenterveyden häiriöt
Kognitio ja sen häiriöt
MUISTI 1. Mitä teit viime perjantaina? 2. Entä viime kesänä?
Motorinen kehittyminen
17 Psykoosit ovat vakavimpia mielenterveyden häiriöitä
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Skeema Aivojen otsalohkot osallistuvat toiminnanohjaukseen
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Rentoutumisen tavoitteet
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
7. Tarkkaavaisuus.
Lapsuus ja nuoruus.
10. Ajattelu.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja fysioterapia
Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
Työn energeettinen kuormitus
DPNS-KERTAUSPÄIVÄ DPNS-tekniikat ja dokumentointi
Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa.
Liikunta tukee työhyvinvointia
Tavoitteena tasapaino
Opintopsykologi Katja Hietanen
Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
Liikkettä fasilitoivat tekijät
Fysioterapia tekonivelleikkauksen jälkeen
Käden kuntoutumisen haasteet
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Esityksen transkriptio:

Motoriset ja sensoriset häiriöt Neuroterapia Eija Mämmelä OAMK 2007

Motoriset halvaukset – useita syitä Neurogeeninen ◦ Aivojen eri osat  Yhdysradat: pikkuaivoataksia  Verenkierto: verenvuoto, infarkti  Välittäjäaineet: parkinsonin tauti  Aivosolu: aivokontuusio ◦ Nousevat ja laskevat radat: kasvain, selkäydinvamma  Ylempi motoneuroni  Alempi motoneuroni Myasteninen ◦ Hermolihasliitos, MG Myogeeninen ◦ dystrofiat Psykogeeninen ◦ Hysterinen halvaus Eija Mämmelä / OAMK

Motoriset häiriöt 1/2 Useita syitä ”samannäköisiin” toiminnanhäiriöihin ◦ Terapian tulee kohdistua syyhyn, ei vain oireeseen Valmistavana harjoituksena oireen terapia perusteltua Liikehäiriöt: kyvyttömyys hallittuun liikesuoritukseen ◦ Dystonia, apraksia, … Halvaukset: lihaksen / lihasryhmän heikkous tahdonalaisessa liikkeessä ◦ Parestesia, pareesi, … Eija Mämmelä / OAMK3

Motoriset häiriöt 2/2 Ataksia ◦ Pikkuaivoataksia ◦ Spinaaliataksia Tremor ◦ Lepovapina ◦ Liikevapina ◦ Asentovapina Korea, atetoosi, korea-atetoosi Hypokinesia, akinesia, bradykinesia Rigiditeetti, klonus, tic Dystonia, hypotonus, hypertonus, spastisiteetti Eija Mämmelä / OAMK4

Sensoriset häiriöt ja niiden tutkiminen Syvätunto ◦ Asentotunto ◦ Liiketunto ◦ Placing  Ei onnistu, jos syvätunto häiriytyy ◦ Holding  Voi onnistua vaikka placing --- Kosketustunto ◦ Kylmä, kuuma, tylppä, terävä ◦ 2 – pisteen erottelykyky ◦ Staattinen / dynaaminen stimulus ◦ Sensorinen sammuminen Eija Mämmelä / OAMK5

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia liiketason häiriöitä 1/3 Synergialiikkeet ◦ Aktiivinen liike pareettisella puolella massaliikkeenä ◦ Ei selektiivisiä liikkeitä ◦ Kuvataan nivelittäin (asteet) ja liikesuunnittain Assosiaatioreaktiot ◦ Pareettisen raajan mukautumisliike toisen kehonosan aktiiviseen liikkeeseen ◦ Lievä – tahdonalainen kontrolli mahdollinen ◦ Vaikea – toimintakyky rajoittuu Tonusmuutokset ◦ Dystonia, hypotonia, hypertonia, spastisuus ◦ Useita mittareita, esim. Asworthin asteikko Eija Mämmelä / OAMK6

Tonuksen vaihtelu Tonusta laskee: Tonusta nostaa: Asworthin asteikko ◦ +++, ++, + hypertonus ◦ +- normaali tonus ◦ ---, --, - hypotonus Spastisuus – ei laukaistavissa Rigiditeetti – hammasratasmainen Lue lisää spastisuudesta linkki maritan artikkeliin Eija Mämmelä / OAMK7

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia liiketason häiriöitä 2/3 Apraksia, dyspraksia ◦ Kyvyttömyys / vaikeus pyynnöstä tehdä tahdonalaisia liikkeitä ◦ Mielekäs toiminta – liike onnistuu hallitusti ◦ Yleinen vas. hemisfäärin vaurioissa (oik. hemi) ◦ Useita alatyyppejä Neglect ◦ Pareettisen puolen huomioimisen ja/tai tunnistamisen häiriö ◦ Yleinen oik. hemisfäärin vaurioissa (vas.hemi) ◦ Sensorinen stimulaatio > hahmotus paranee  Lähestyminen, kontaktit, tunnistukset, fixaatio Homonyymi hemianopia ◦ Näkökenttäpuutos kummankin silmän hemipuolella ◦ Kompensoitavissa päätä kääntäen (ero neglectiin) Pusher ◦ Toimivan puolen ylityöskentely ◦ Yleinen vas. hemisfäärin vaurioissa (oik.hemi) ◦ Usein myös afasia sekä levottomuus / tarkkaavuushäiriö – viestintä haastavaa Eija Mämmelä / OAMK8

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia liiketason häiriöitä 3/3 Koordinaatiohäiriöt ◦ esim. Ataksia - pikkuaivotason tai spinaalinen vaurio  Oire lihasaktiviteetin epätasaisuudesta tai tunnistamisen häiriöstä  lukuisia syitä taustalla  Terapia: lisää sensorista informaatiota  Liikkeeseen vastus, stabiili ja rajattu ympäristö, ei vapaita harjoitteita  Adaptoituminen nopeaa > informaatiota muutettava usein ◦ muut neuromuskuloskeletaaliset syyt Tasapainohäiriöt ◦ Tasapainoelimen, hermotuksen tai aistimusten tulkinnan tai tulkintaan vastaamisen häiriö ◦ Tunnista syy > löydät terapian kohteen Eija Mämmelä / OAMK9

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia kognitiivisia häiriöitä, jotka merkittävästi häiritsevät liiketerapiaa Gnostiset häiriöt: vaikeus tunnistaa esineitä ym. ◦ Useita alatyyppejä, kertaa neuropsykologia, vas. hemisfäärin vaurioissa ◦ Ei sensoriikan, vaan aistimuksen käsittelemisen ongelma Anosognosia – sairauden tunnistamisen häiriö ◦ Etenkin oik. aivopuoliskon vaurioissa ◦ Ei aina motorisia tai muita havaittavia kognitiivisia häiriöitä ◦ Liittyy usein voimakkaaseen pusheriin ja neglectiin ◦ Afaatikoilla vaikea havaita! Afasia ◦ Useita eri alatyyppejä, kertaa! ◦ Etenkin vas. aivopuoliskon vaurioissa Muistitoimintojen häiriöt ◦ lähimuisti heikko > ei terapian siirtovaikutusta Eija Mämmelä / OAMK10

… kognitiivisia ja emotionaalisia häiriöitä, jotka yhteydessä liikkeeseen ja toimintaan … Tarkkaavuuden ja vireystilan häiriöt Tunnetilojen vaihtelut, mielialamuutokset ◦ Surutyö, sairauden kriisi, masennus ◦ Heikko havaitseminen > hämmennys, epävarmuus > välttäminen tai levottomuus tai pyrkimys ”suoriutua nopeasti” Nopea väsyminen ◦ energiankulutus lisääntynyt, palautuminen hidasta Eija Mämmelä / OAMK11

Vajaakuntoisuuden kehittymisen malli (mukaellen Verbrugge, Jette; esim. Aila Järvikosken väitöskirjassa) ICF Patologia: sairausPathology Vauriot: elinjärjestelmät, rakenteet Body functions, Impairments, Sensoriikka, apraksia, afasia, motoriset valmiudet, … Toiminnalliset rajoituksetActivities, Functional limitations Kävely, tuolista nousu, pukeutuminen, … Vajaakuntoisuus: päivittäisten toimintojen häiriöt, avuntarpeen lisääntyminen Participation, Disability Kodinhoito, työssä käynti, harrastukset, … Eija Mämmelä / OAMK12

Vajaakuntoisuuden kehittyminen (mukaellen Verbrugge, Jette; esim. Järvikosken väitöskirjassa) Kuntoutuksella pyritään katkaisemaan vajaakuntoisuuden kehittymisen polku Mukana usein sekundääriongelmia ◦ Iän myötä yleisiä myös tule-ongelmat, masennus, lihavuus ◦ Voivat johtaa uusiin sairauksiin ja/tai vajaakuntoistumisen polkuihin Kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukemisen toimintamalli ◦ 24-tunnin konsepti ◦ Moniammatillinen yhteistyö ◦ Verkosto: perhe, vertaiskuntoutujat, kuntoutuksen ammattilaiset … >>>>> LIIKETERAPIA YKSIN EI RIITÄ >>>>> Kuka johtaa terapeuttien orkesteria? - Vajaakuntoinen kuntoutujako? Eija Mämmelä / OAMK13

Isoaivolohkojen vaurioihin liittyviä häiriöitä 1/3 (Neurologia 200?) Otsalohko ◦ Puhehäiriö ◦ Vaikeus ratkaista kielellisiä ja artimeettisia ongelmia ◦ Toiminnan ohjaamisen vaikeus ◦ Abstraktin ajattelun vaikeus ◦ Ajattelun rönsyily ja impulsiivisuus ◦ Uuden omaksumisen vaikeus ◦ Yleinen kiinnostuksen ja aktiivisuuden puute Eija Mämmelä / OAMK14

Isoaivolohkojen vaurioihin liittyviä häiriöitä 2/3 (Neurologia 200?) Päälaenlohko ◦ Taktiili ym. agnosia ◦ Konstruktionaalinen ym. apraksia ◦ Spatiaalisen orientaation häiriö ◦ Kyvyttömyys erottaa oikea vasemmasta ◦ Aleksia ◦ Osa puhehäiriöistä, esim. amnestinen afasia Eija Mämmelä / OAMK15

Isoaivolohkojen vaurioihin liittyviä häiriöitä 3/3 (Neurologia 200?) Ohimolohko ◦ Puhehäiriö ◦ Auditiivinen agnosia ◦ Muistin heikkous ◦ Mielialan häiriöt (masennus, ärsyisyys) Takaraivon lohko ◦ Visuaalinen agnosia ◦ Aleksia ◦ Spatiaalinen ja visuaalisen orientaation häiriöt Eija Mämmelä / OAMK16

Neurologiset oireet ja oireyhtymät (Neurologia 200?) Motoriset, sensoriset ja havaintomotoriset häiriöt Kognitiiviset, emotionaaliset, tarkkaavaisuuden ja vireystilan häiriöt Psyykkiset ja psykosomaattiset häiriöt Päänsärky, huimaus Tajunnanhäiriöt, epilepsia Unihäiriöt Spinaaliset ja aivohermojen toimintahäiriöt Jne Eija Mämmelä / OAMK17