Työn energeettinen kuormitus

Esitys aiheesta: "Työn energeettinen kuormitus"— Esityksen transkriptio:

1 Työn energeettinen kuormitus
Eija Mämmelä KM, SHO, elv OAMK

2 Fyysinen työkuormitus (Louhevaara & Smolander)
aktiivinen lihasmassa raskas dynaaminen - lihastyö: suuri taakkojen käsittely staattinen - lihastyö: suuri – pieni toistotyö - lihastyö: pieni Työntekijän ominaisuudet terveydentila toimintakyky sukupuoli ikä osaaminen jne. Työntekijän kuormittuminen Verenkiertoelimistö (systeeminen) Liikuntaelimet (paikallinen) Eija Mämmelä / OAMK

3 Energeettinen työ Verenkiertoelimistön kuormittuminen määrittää työn kuormittavuuden Suuret lihasryhmät toimivat dynaamisesti Energiankulutus suuri > syketiheys Raskaat fyysiset työt vähenevät Vuosituhannen lopussa päivittäin – työntekijää Maa-, metsä-, ja rakennustyöt Varasto-, kuljetus- ja ahtaustyöt Hoitoalan työt Poliisi, palomies, sotilas Eija Mämmelä / OAMK

4 Työn energeettinen kuormitus (lTyöfysioterapia 2001)
energiasta max 25% voidaan käyttää ulkoiseen työhön kuormitus kohdentuu: verenkiertoelimistöön tuki- ja liikuntaelimistöön kuormittumiseen vaikuttavat: aktiivisen lihasmassan määrä lihasten työmuoto ja voiman tarve lihastyön kesto yksilölliset ominaisuudet edelleen yleistä: maa-, metsä- ja rakennustyöt varasto-, kuljetus- ja ahtaustyö Hoitoala, esimerkkinä ensihoitajien kuormittumisen arviointi Työn energeettisen kuormittumisen arviointi; lähteitä: Ilmarinen R (toim) Palomies kuumassa – kuormittuminen, lämpösairaudet, työvaatetus. Koulutusjulkaisu 13. Työterveyslaitos. Helsinki. Louhevaara V Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen työssä. Koulutusjulkaisu 4. Työterveyslaitos. Helsinki. Louhevaara V Työn fyysisen kuormittavuuden arviointi työpaikalla. Koulutusjulkaisu 8. Työterveyslaitos. Helsinki. Louhevaara V ja Ilmarinen J Työn vaatimukset ja ikä. Kirjassa Ikääntyminen ja työ. Työterveyslaitos. Helsinki. Louhevaara V ja Smolander J Fyysinen ylikuormitus työssä. Työ ja ihminen; lisänumero 2 Eija Mämmelä / OAMK

5 Energeettinen ylikuormittuminen
energian kulutus ~ VO2 ~ HR luokittelumalleja keskimääräinen tehtävä- tai toimintokohtainen Edholm RPE / Borgin indeksi jne. suhteutetaan yksilölliseen VO2max Karvosen kaava WHO (Louhevaara 1987) ylikuormittumisen raja-arvo % suositus: keskeytymätön 8 h työpäivä > 30% VO2max hyvin tauotettu (10´/1 h) 8 h työpäivä > 50 % VO2max Karvosen kaava: %HRR = 100 x (HR työ – HR lepo) / (HR max – HR lepo), jossa %HRR = verenkiertoelimistön kuormittumisprosentti HRR = toiminnallinen sykealue HR työ = sykintätaajuus HR lepo = sykintätaajuus levossa HR max = maksimaalinen sykintätaajuus (220 – ikä) Sykintätaajuuden käyttö energiankulutuksen mittarina perusteltua vain jos syke yli 100/min Eija Mämmelä / OAMK

6 Edholm –luokitus (esim. Louhevaara 1984)
lihastyön kuvaus W kJ/min % PA 1 nukkuminen 85 5 110 2 lepäily istuen tai maaten 95 6 120 3 kevyt istumatyö 7 150 4 kevyt seisomatyö 235 14 300 keskiraskas (kävely) 395 24 500 raskas (portaiden nousu) 635 38 800 eritt. raskas (ripeä juoksu) 790 48 1 000 Eija Mämmelä / OAMK

7 Työn energeettisen kuormittumisen määrittyminen osuutena yksilöllisestä suorituskyvystä
Karvosen kaava: % HRR = 100 x (HR työ – HR lepo) / (HR max – HR lepo) %HRR = verenkiertoelimistön kuormittumisprosentti HRR = toiminnallinen sykealue HR työ = sykintätaajuus HR lepo = sykintätaajuus levossa HR max = maksimaalinen sykintätaajuus (220 – ikä) WHO:n luokitus kevyt < 25 % Wmax keskiraskas 25 – 50 % Wmax raskas % Wmax erittäin raskas > 75 % Wmax (Wmax = energiankulutuksen yksilöllinen maximi) Keskimääräisen energiankulutuksen taulukko Työfysioterapia s. 112 Eija Mämmelä / OAMK

8 RPE Linkki Borgin alkuperäiseen Teoria tähän kun kerkeän kirjata
Eija Mämmelä / OAMK

9 BORGIN ASTEIKKO Mikä luku mielestäsi parhaiten vastaa juuri tällä hetkellä tuntemaasi kuormitusta?
ei kuormitusta 7 erittäin kevyt 8 9 hyvin kevyt 10 11 kevyt 12 13 hieman rasittava 14 15 rasittava 16 17 hyvin rasittava 18 19 erittäin rasittava 20 maksimaalinen kuormittuminen Käytä vertailupohjana vain omaa tuntemusta. Pienin numero vastaa äärimmäisen kevyttä kuormittumista (rasitusta), suurin maksimaalista tarkoittaen sietokyvyn ylärajaa. Lähde: Kuntourheiluliitto

10 Energeettisesti epäsopivan kuormituksen ehkäisy
Tauotuksen rytmitys Palauttavat tauot työn luonteen mukaan Raskas: kevyt palauttava venyttely ja lepo Kevyt staattinen: virkistävä, pumppaava taukoliikunta Dynaamisen työn ja taakkojen kantamisen vähentäminen Työvaiheiden suunnittelu turha siirtyminen pois Ei taakkojen edestakas -siirtoje Kuljetuskärryt Työvuoron kokonaispituus Työnkierto päivän aikana Ravinto ja nestetasapaino Eija Mämmelä / OAMK