Ongelmaperustainen oppiminen peruskoulussa Kemian opetuksen päivät Jyväskylässä Helena Muilu FL Kemian ja fysiikan lehtori Yläkoulun rehtori, Jyväskylän normaalikoulu Oppikirjailija
Ongelmaperustaisen oppimisen eteneminen Ongelmakeskeisessä oppimisessa opiskelijasta muodostuvat ryhmät lähtevät ohjaajan tukemana ratkomaan heille esitettyä ongelmaa seuraavien vaiheiden kautta: 1. Ongelman esittely 2. Ongelman selvittely ja jäsentäminen; mitä ennestään tiedetään 3. Oppimistehtävien ja tiedonhankinnan määrittely 4. Tiedon etsiminen 5. Tiedon jakaminen ryhmässä 6. Loppupäätelmien teko, arviointi sekä raportointi
Ongelmaperustainen oppiminen Problem base learning (PBL) on opiskelijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen ja opettamiseen perustuu oppijoiden aktiiviseen tiedonhankintaan ja –käsittelyyn sekä itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan toimintaan lisää opittavan asian ymmärtämistä mahdollistaa opiskeltavan sisällön liittämiseen aiempiin tietorakenteisiin kehittää ongelmanratkaisutaitoja lisää oman oppimisen suunnittelun taitoja muokkaa oppimiseen liittyviä asenteita muuttaa opettajan toimenkuvaa tiedonjakajasta ja auktoriteetista oppimisen ohjaajaksi, tukijaksi ja resurssiksi
Perusopetuksen opetussuunnitelman lähtökohtia ongelmaperustaiseen oppimiseen Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Oppilas oppii käyttämään myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
Perusopetuksen opetussuunnitelman teemoja ongelmaperustaiseen opetukseen ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit