Esitutkinnan julkisuus Käräjätuomari, osastonjohtaja Antti Savela Oulun käräjäoikeus Helmikuu 2008 Lapin yliopisto

Normipohja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (JulkL) erityislait esitutkintalaki asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista

Yleisöjulkisuus suppeampaa kuin oikeudenkäynnissä tai hallinnossa yleisesti ottaen.  rikosten selvittämis- ja ehkäisemisintressi sekä asianosaisten oikeusturvaan liittyvät syyt perusperiaatteista säädetään JulkL 24 § 1 mom. 3 kohdassa  salassa on pidettävä ”poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja viralliselle syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen”

Yleisöjulkisuus (jatkuu) Esitutkinta-asiakirja on pidettävä salassa siitä riippumatta, minkä viranomaisen hallussa se on Esitutkinta-asiakirjan ollessa tuomioistuimessa sen julkiseksi tuleminen ei kuitenkaan määräydy JulkL 24 §:n 1 momentin 3-kohdan vaan YTJulkL:n 8 §:n perusteella

Yleisöjulkisuus (jatkuu) Poikkeuksellisesti esitutkinta-asiakirja tai sen osa voidaan kuitenkin julkistaa ennen edellä mainittua ajankohtaa. JulkL 24 §:n 1 momentin 3-kohdan perusteella poliisi voi antaa tietoja salassa pidettävästä esitutkinta-asiakirjasta, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen: 1) vaaranna rikoksen selvittämistä 2) vaaranna tutkinnan tarkoituksen toteutumista 3) ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä taikka 4) estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta YTJulkL:n mukaan. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tietoja, jotka ovat lain perusteella ehdottomasti salassa pidettäviä KYSYMYS ON NS. VAHINKOEDELLYTYSLAUSEKKEESTA

Yleisöjulkisuus (jatkuu)  Tutkinnan aikana syntyneet muistiot, sarjoituskaaviot, vihjetietolaput ja muut vastaavat tutkinnan omaan käyttöön laaditut asiakirjat tai poliisin rekistereihin tehdyt merkinnät jäävät JulkL 5 §:n 3 momentin mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle tai ovat JulkL 24 §:n 1 momentin 4- tai 5-kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä asiakirjoja.

Esitutkinta-aineiston julkistamisesta päättäminen Tutkinnanjohtaja tai hänen esimiehensä voi päättää (EPA 9 §) Joissakin yksittäisissä tapauksissa poliisi pyrkii myös joukkoviestimien avulla selvittämään sillä tutkittavana olevaa rikosta, esimerkiksi tarkoituksin saada yleisövihjeitä. Poliisin motiivi voi olla myös uusien rikosten ehkäiseminen. Painavasta syystä voidaan jopa sivuuttaa asianosaisen henkilökohtainen intressi, esimerkiksi julkaisemalla rikoksesta epäillyn nimi tai kuva (EPA 8 §). Esitutkinnasta on tiedotettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa ja haittaa (ETL 49 §); hienotunteisuus, vähimmän haitan periaate ja syyttömyysolettama

Salassapidon päättyminen Jos syyttäjä tekee asiassa päätöksen olla syyttämättä, tulevat asiakirjat julkiseksi tästä ajankohdasta lukien Esitutkintaviranomainen voi lopettaa esitutkinnan viemättä asiaa syyteharkintaan ETL 43 §:n perusteella. Tällöin esitutkinta-asiakirjojen salassapito päättyy lähtökohtaisesti, kun asian käsittelyn lopettamisesta on tehty päätös. Poliisin tekemä esitutkinnan keskeytyspäätös ei päätä asiakirjojen salassapitoa. Näytön puuttuessa keskeytynyt esitutkinta päättyy viimeistään silloin, kun syyteoikeus vanhentuu. Asiakirjat ovat siihen asti salassa pidettäviä. ETL 4 §:ssä mainittu syyttäjän lopettamispäätös (esitutkinnanrajoittamispäätös) sen sijaan merkitsee sitä, että JulkL 24 §:n 1 momentin 3-kohdassa olevan salassapitosäännöksen vaikutus päättyy. Tällöin asiakirjat tulevat julkisiksi, ellei niiden sisältö ole sellainen, että se edellyttää salassapidon jatkamista jonkin muun salassapitosäännöksen nojalla.

Asianosaisjulkisuus Yleisöjulkinen esitutkinta-aineisto on myös asianosaisjulkista Lähtökohtaisesti asianosaisella on oikeus saada tietoonsa esitutkinnassa ilmi tullut tieto ja kertynyt aineisto heti, kun se on mahdollista aiheuttamatta haittaa rikoksen selvittämiselle (ETL 11 § ja JulkL 11 §:n 2 mom. 2-kohta). Asianosaisen tiedonsaantioikeutta voidaan rajoittaa, mikäli erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu on uhattuna (JulkL 11 §:n 2 mom. 1- kohta). Esitutkinta-aineisto tulee asianosaisjulkiseksi viimeistään tutkinnan loppuvaiheessa, jos asianosaisille varataan mahdollisuus antaa loppulausunto esitutkinnan johdosta (ETL 42 §). Asianosainen ei saa paljastaa ulkopuoliselle muita henkilöitä koskevia salassapidettäviä esitutkintatietoja, jotka hän on saanut tietoonsa asianosaisasemansa perusteella (JulkL 23 §). Tarvittaessa tutkinnanjohtaja voi antaa asiassa salassapitomääräyksen asianosaiselle tai tämän avustajalle (ETL 48 §).

Rikostutkinnan rekisterit, henkilötuntomerkit ja tunnisteet JulkL 24 §:n 1 momentin 4-kohdan säännös määrää salassapidettäviksi:  -poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit  -rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset  -henkilöllisyyden tai matkustusoikeuden todentamista tai varmentamista koskevan hallinto-asian käsittelyssä saadut ja otetut henkilön valokuvat ja muut henkilötuntomerkkitiedot  -henkilölle tai henkilökortille tai matkustusasiakirjalle annetut erityiset tunnisteet Säännöksen tarkoittamia rekistereitä ovat muun muassa rekisterit, joihin tallennetaan tietoja rikosten tekotavoista, rikoksentekijöiden sormenjäljistä ja ammatti- ja taparikollisuudesta. Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmään kuuluva rikosilmoitusrekisteri ei ole säännöksen tarkoittama salassapidettävä rekisteri, koska sen tiedot liittyvät myös vireillä oleviin asioihin.

Kenttä- ja hälytystoiminnan rekisterien julkisuus Poliisin kenttä- ja hälytystehtävien yhteydessä laadittavat ja käsiteltävät asiakirjat ovat lähes poikkeuksetta ilmoituksia rikoksesta sekä esitutkintaa varten saatuja ja laadittuja asiakirjoja, joiden salassapito määräytyy JulkL 24 §:n 1 momentin 3-kohdan perusteella. Kenttä- ja hälytystoimintaa palvelevien rekisterien sisältämät tiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä

Tietojen antaminen esitutkinta- asiakirjoista oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen Kun asia on tullut vireille tuomioistuimessa, tuomioistuin tekee hallussaan olevia esitutkinta- asiakirjoja koskevat julkisuusratkaisut YTJulkL:n perusteella Tuomioistuimen tekemät julkisuusratkaisut koskevat vain oikeudenkäyntiasiakirjoja Poliisi ja syyttäjä perustavat omat päätöksensä kaikissa vaiheissa JulkL:in, ei koskaan YTJulkL:in