Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa Käräjätuomari, osastonjohtaja Antti Savela Oulun käräjäoikeus Helmikuu 2008 Lapin yliopisto.

Esitys aiheesta: "Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa Käräjätuomari, osastonjohtaja Antti Savela Oulun käräjäoikeus Helmikuu 2008 Lapin yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa Käräjätuomari, osastonjohtaja Antti Savela Oulun käräjäoikeus Helmikuu 2008 Lapin yliopisto

2 Luentosarjan runko Yleistä julkisuudesta Lainsäädännön systematiikasta ja käsitteistä Poliisi- ja syyttäjätoiminnan julkisuus Diaarijulkisuus Asiakirjajulkisuus Suullisen käsittelyn julkisuus Ratkaisujulkisuus Pakkokeinoasioiden julkisuus Menettelysäännökset Erilliskysymyksiä

3 Millaista julkisuuskysymysten osaamista tuomioistuimen henkilökunnalta edellytetään Kaikissa tehtävissä on hallittava julkisuutta koskeva sääntely vähintään pääpiirteissään; asiakirjajulkisuuden osalta yksityiskohtaisesti On osattava hahmottaa, onko esillä asianosaisjulkisuutta vai yleisöjulkisuutta koskeva kysymys On osattava erottaa julkinen asiakirja ja salassa pidettävä asiakirja On hallittava diaaritietoja koskeva julkisuussääntely On kyettävä hahmottamaan, onko kysymys diaarijulkisuudesta, asiakirjajulkisuudesta, käsittelyjulkisuudesta vai ratkaisujulkisuudesta On pystyttävä vastaamaan julkisuutta koskeviin asiakaskyselyihin On tunnettava toimivaltasäännökset Tuomareiden on hallittava julkisuussääntely yksityiskohtaisesti

4 Yksinkertainen peruslähtökohta Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia = julkisuusperiaate

5 Julkisuuden toteuttamistavat Kenellä tahansa on oikeus saada tietoja tuomioistuinten toiminnasta ja ratkaisuista  Oikeus saada tietää millaisia asioita on käsiteltävänä ja ketkä niissä ovat osapuolina (diaarijulkisuus)  Oikeus saada asiakirjat nähtäväksi tai kopio niistä (asiakirjajulkisuus)  Oikeus tulla seuraamaan suullista käsittelyä (käsittelyjulkisuus)  Oikeus tulla kuuntelemaan ratkaisun julistamista ja saada siitä kirjallinen kappale (ratkaisujulkisuus)  Tiedottaminen

6 OIKEUDENKÄYNNIN JULKISUUDEN FUNKTIOT KONTROLLIN YLLÄPITÄMINEN OIKEUSTURVAN TOTEUTUMINEN LUOTTAMUKSEN SYNNYTTÄMINEN TUOMIOISTUIMIA KOHTAAN AINEELLISTEN SÄÄNNÖSTEN LÄPILYÖNTI YHTEISKUNNASSA DEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN AINEELLISEN TOTUUDEN SELVIÄMINEN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN OIKEUSJÄRJESTYKSESTÄ ASIOIDEN SELVITTÄMISEN EDISTÄMINEN ”YHTEISKUNNALLINEN TERAPOINTI” Vaihtelevat jutun laadun ja juttutyypin mukaan; vrt. siviilisasia >< rikosasia Ovat osin päällekkäisiä eivätkä ole tarkkarajaisia

7 Julkisuuden rajoittaminen julkisuudella saattaa olla prosessille haitallisia seurauksia, esim.  jutut menevät yksityisen lainkäytön piiriin  todistelun vastaanotto vaikeutuu (TV-lähetykset) julkisuutta rajataan ennen muuta yleisen tai yksityisen edun vuoksi joudutaan tekemään intressipunnintaa tuomioistuimille on annettu laajasti harkintavaltaa mahdollisimman tasapainoisen julkisuusratkaisun tekemiseksi

8 Julkisuuden intressipiirit asianosaiset (asianosaisjulkisuus) yleisö (yleisöjulkisuus) media yleisöjulkisuuden toteuttajana (mediajulkisuus) julkisuuskysymyksiä pohdittaessa on aina kyettävä havaitsemaan, onko kysymys asianosais- vai yleisöjulkisuudesta

9 Oikeudenkäynnin julkisuuden normipohja ihmis- ja perusoikeusmääräykset (EIS 6.1 art., KP-Sopimus 14.1 art. ja PL 21.2 §) ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisut laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (YTJulkL); voimaan 1.10.2007 laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (JulkL); voimaan 1.12.1999

10 EIS 6.1 art. ”Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.”

11 KP-Sopimus 14.1 art. ”Kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia tuomioistuinten edessä. Päätettäessä rikossyytteestä henkilöä vastaan tai hänen oikeuksistaan tai velvoituksiaan riita-asiassa jokaisella on oikeus rehelliseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetun toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen edessä. Lehdistö ja yleisö voidaan sulkea pois oikeudenkäynnistä tai sen osasta moraalisten näkökohtien, yleisen järjestyksen ("ordre public") tai demokraattisen yhteiskunnan kansallisen turvallisuuden takia tai, jos osapuolten yksityiselämän edut sitä vaativat, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuuden vaatimuksia; mutta jokainen rikos- tai riita- asiassa annettu päätös on tehtävä julkiseksi paitsi, milloin nuorten henkilöiden etu muuta vaatii tai milloin oikeudenkäynti koskee avioliittoasiaa tai lasten holhousta.”

12 PL 21 § Oikeusturva Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

13 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (YTJulkL)

14 TIEDOT OIKEUDENKÄYNNISTÄ 2 luku (”diaarijulkisuus”) TIEDOT SUULLISESTA KÄSITTELYSTÄ 4 luku (”käsittelyjulkisuus”) TIEDOT OIKEUDEN- KÄYNTIASIAKIRJASTA 3 luku (”asiakirjajulkisuus”) TIEDOT RATKAISUSTA 5 luku (”ratkaisujulkisuus”) OIKEUDENKÄYNNIN JULKISUUS YTJulkL:n SYSTEMATIIKKA

15 YTJulkL:n tavoitteet lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja julkisuutta parantaa lainkäytön läpinäkyvyyttä joustavoittaa sovellettavaa normistoa parantaa median toimintamahdollisuuksia selkeyttää lainsäädäntöä sovittaa yhteen julkisuuteen ja sen rajoittamiseen liittyvät edut

16 Lain tausta Aikaisempi laki vuodelta 1984 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999 Melanderin toimikunta 2002 Vanhasen I hallitusohjelma kaksi työryhmää 2005 kaksi lakiehdotusta 2006 (HE 12-13/2006 vp)

17 Eduskuntakäsittely LaVM 24/2006 vp  Vähän muutoksia  Soveltamisala: työtuomioistuin  Kirjallinen rikosprosessi  Uusi vankeuslaki  Asiakirjan antamistavat  Julkinen seloste  Ratkaisun merkitsemisen paikka Lait 370-380/2007 voimaan 1.10.2007

18 Peruslähtökohdat yleisten tuomioistuinten oma laki; hallintolainkäytöllä oma lakinsa (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007) irrottautuminen pitkälti julkisuuslaista, erityisasema sääntelee erikseen oikeudenkäynnin eri vaiheet enemmän tapauskohtaista harkintaa; eri perusoikeuksien tasapaino kokonaisuuden kautta yksittäisen asian julkisuus laki ei sääntele sitä, mitä voidaan julkaista oikeudenkäynnin julkisuudesta ei suoraan seuraa vastausta kysymykseen, mitä voidaan julkaista

19 Suhde muihin lakeihin Julkisuutta viranomaisissa sääntelevä erityislaki  Erityislaki suhteessa julkisuuslakiin  Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, julkisuuslakia sovelletaan (ks. 2 § 3 mom.) Oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa sääntelevä yleislaki  Nimenomaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat säännökset muualle laeissa menevät edelle

20 JulkL:n asema Tiettyjä julkisuuslain säännöksiä sovelletaan täydentävästi, koska niistä ei ole oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa laissa säännöksiä  Esim: hyvä tiedonhallintatapa (HE s. 26-27) Muutamassa kohdassa suora viittaus julkisuuslain säännöksiin  Esim. oikeudenkäyntiasiakirjan määritelmä

21 Systematiikka Nelikenttä  Perustiedot (ns. diaaritiedot)  Asiakirjat  Suullinen käsittely  Ratkaisu Menettelysäännöt

22 Julkisuuslaki (JulkL) Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (YTJulkL) LAKISYSTEMATIIKKA Erityislainsäädäntö - Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa

23 Laissa määriteltyjä käsitteitä Oikeudenkäynti = asian suullinen ja kirjallinen käsittely sekä tuomioistuimen neuvottelu Suullinen käsittely = kaikki suullisen käsittelyn muodot, joissa asianosaisella on oikeus olla läsnä tai jossa jotakuta kuullaan henkilökohtaisesti Kirjallinen käsittely = esittely tai muu kirjallinen oikeudenkäynnin vaihe

24 Käsitteitä 2 Tuomioistuimen neuvottelu = tuomioistuimen jäsenten ja esittelijän ratkaisun tekemistä varten käymät neuvottelut Oikeudenkäyntiasiakirja = julkisuuslain tarkoittama asiakirja, joka toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu siellä oikeudenkäyntiä varten, ei kuitenkaan  Muistiinpanot, luonnokset  Laatija ei vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten

25 Asianosaisjulkisuus/yleisöjulkisuus Uusi laki koskee sekä yleisöjulkisuutta että asianosaisjulkisuutta Yleisöjulkisuus = kenen tahansa oikeus saada tietoja oikeudenkäynnistä tai olla läsnä julkisessa käsittelyssä Asianosaisjulkisuus sisältää asianosaisen oikeuksia saada tietoa myös muuten salassa pidettävistä tiedosta ja olla läsnä suljetussa käsittelyssä

26 Asianosaisjulkisuus Asianosaisella erittäin laaja tiedonsaantioikeus Oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta asiakirjasta, poikkeuksena (12 §):  Henkilön suojaamiseksi salassa pidettävät yhteystiedot  Tuomioistuimessa laaditut oikeuden- käyntiasiakirjat, ennen kuin tulevat julkiseksi  Salaiset pakkokeinot sekä poliisi- ja tullitoimenpiteet  Neuvottelusalaisuus Läsnäolo-oikeus suljetussa käsittelyssä (17 §)

27 Oikeudenkäynnin perustiedot (diaarijulkisuus) tietoja, jotka yksilöivät vireillä olevan oikeudenkäynnin laadun, sen osapuolet ja käsittelyvaiheet huom! Tiedon julkisuus ei enää ole sidoksissa diaariin tehtävään merkintään tietojen julkisuutta ei voida rajoittaa salassapitomääräyksellä oikeudenkäyntiä koskevista perustiedoista ovat julkisia tiedot  asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta  asian yksilöidystä laadusta asianimike, pakkokeinoasiassa myös rikosnimike riittävää on ilmoittaa vakavin rikosnimike lähestymiskieltoasiassa on riittävää ilmoittaa, että kysymys on lähestymiskieltoasiasta riita-asioissa siviiliasiain nimikkeistön mukainen asianimike

28 Oikeudenkäynnin perustiedot (diaarijulkisuus), 2 Perustietoina julkisia ovat asian käsittelyn vaiheet eli missä vaiheessa asian käsittely on ja millaisia prosessitoimia siinä on tehty. Julkisia ovat siten esimerkiksi seuraavat tiedot:  asian saapuminen ja asiakirjojen saapumispäivä käräjäoikeuteen. Tämä koskee myös asiakirjoja, joiden sisältö on salassa pidettävä.  asian diaarinumero  kuka käsittelee asiaa (tuomari, käräjäsihteeri, lautamiehet) ja on tehnyt asiassa ratkaisuja  käsittelijän vaihtuminen  asiassa on istunnossa tai istunnon ulkopuolella tehty ratkaisu, esimerkiksi oikeusapua koskeva ratkaisu, julkisen puolustajan määräämistä koskeva ratkaisu, oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu tai mikä muu tahansa ratkaisu (päätös, välipäätös, väliaikaismääräys, osatuomio jne.). HUOMAA, ETTÄ RATKAISUN SISÄLLÖN JULKISUUS MÄÄRÄYTYY RATKAISUN JULKISUUTTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUKAISESTI!

29 Oikeudenkäynnin perustiedot (diaarijulkisuus), 3  tiedoksiantojen toimittamistapa ja niille asetetut määräajat  tiedoksiannot tai niiden epäonnistuminen  haastehakemusta on pyydetty täydentämään  asiassa on pyydetty vastaus tai lausuma  asiassa on hankittu yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys  asia on yhdistetty toiseen asiaan tai erotettu erillään käsiteltäväksi  tyytymättömyyden ilmoituksen sisältö, sen mahdollinen peruuttaminen sekä ilmoituksen hyväksyminen tai hylkääminen  muutoksenhaku ja sen peruuttaminen (sisällön julkisuuden ratkaisee hovioikeus)  asiakirjojen lähettäminen hovioikeuteen ja lähettämisen päivämäärä

30 Oikeudenkäynnin perustiedot (diaarijulkisuus), 4 Edelleen julkisia perustietoja ovat tiedot  suullisen käsittelyn ajankohdasta ja käsittelypaikasta eli milloin ja missä pidetään valmisteluistunto pääkäsittely katselmus todisteiden vastaanottaminen pääkäsittelyn ulkopuolella  asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot (pl. asianomistajan ja turvapaikanhakijan nimi eräissä tilanteissa) aina nimi jos henkilön yksilöimiseksi tarpeen, myös syntymäaika ja viime kädessä henkilötunnus syyttäjän osalta on kuitenkin riittävää, että ilmoitetaan ainoastaan syyttäjän nimi ja mistä syyttäjänvirastosta hän on

31 Henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi  asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa säännös tulee sovellettavaksi lähinnä seksuaalirikosasioissa jutun muilla asianosaisilla on kuitenkin aina oikeus saada tieto asianomistajan henkilöllisyydestä asianomistajan pyynnöstä tieto hänen henkilöllisyydestään on kuitenkin julkinen käräjäoikeuden on ilmoitettava syyttäjälle, jos asianomistajan henkilöllisyys määrätään pidettäväksi salassa  turvapaikanhakijan henkilöllisyyden säilöön ottamista koskevassa asiassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuutta

32 Diaaritietojen julkiseksi tulemisen ajankohta Perustiedot tulevat julkisiksi heti poikkeuksena ns. salaiset pakkokeinot, joissa perustiedot tulevat julkisiksi vasta, kun pakkokeinon käytöstä on viimeistään ilmoitettava epäillylle tai pakkokeinon kohteena olevalle

33 Esimerkki 1 Käräjäoikeuteen soittaa mieshenkilö esittelemättä itseään ja vaatii saada tietoja naapurinsa asiasta, jota hänen saamiensa tietojen mukaan käsitellään käräjäoikeudessa. Hän haluaa tietää, onko kysymys rikosasiasta vai riita-asiasta. Lisäksi hän haluaa tietää, millaisesta rikoksesta on kysymys. Vielä hän haluaa tietää, mitä asian käsittelyssä on tähän mennessä tapahtunut ja milloin asian istuntokäsittely on. Hän ilmoittaa haluavansa tulla seuraamaan istuntoa ja pyytää ohjeet miten hänen tulisi menetellä. Lopuksi hän kysyy, millaisen rangaistuksen naapuri tulee saamaan ja huudahtaa ”Hän on ansainnut maksimirangaistuksen!”. Vastaat käräjäoikeuden asiakaspalvelussa puhelimeen? Mitä vastaat kyselijälle?

34 Oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuus oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuus ja salassapito perustuu oikeudenkäynnin julkisuuslakiin  julkisuus ei kirjallisen menettelyn osaltakaan määräydy julkisuuslain nojalla 9 §: lain nojalla salassa pidettävät oikeudenkäyntiasiakirjat 10 §: tuomioistuimen antaman salassapitomääräyksen nojalla salassa pidettävät oikeudenkäyntiasiakirjat  salassapitomääräys edellyttää julkisuuslaissa tai erityislaissa olevaa salassapitosäännöstä

35 Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohta rikosasiat:  kun asia on ollut esillä suullisessa käsittelyssä tai kun annetaan ratkaisu pääasiassa  kirjallisessa menettelyssä: kun vastaajan suostumus on saapunut käräjäoikeudelle riita-asiat, hakemusasiat ja muutoksenhakuasiat:  kun asiakirja on saapunut asiaa käsittelevään tuomioistuimeen

36 Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohta 2 tuomioistuimen ratkaisu  kun se on annettu tai asianosaisen saatavissa esittelymuistio tai muu valmisteluasiakirja  kun asian käsittely siinä tuomioistuimessa on päättynyt muu tuomioistuimessa laadittu asiakirja  kun se on allekirjoitettu tai varmennettu

37 Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen aikaistaminen koskee rikosasioita ensimmäisessä oikeusasteessa voidaan aikaistaa, jos  ilmeistä, että julkiseksi tuleminen ei aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä  painava syy

38 Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisen lykkääminen koskee asiakirjoja, jotka muutoin tulevat julkisiksi heti, kun ne on tuomioistuimeen toimitettu tai tuomioistuimessa laadittu (allekirjoitettu) voidaan lykätä, jos  julkiseksi tulemisesta todennäköisesti aiheutuisi vahinkoa tai kärsimystä eikä aikaisemmalle julkiseksi tulemiselle ole painavaa syytä  julkiseksi tuleminen estäisi tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä salassapidosta

39 Lain nojalla salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja valtion ulkoinen turvallisuus ja kansainväliset suhteet  todennäköisesti vaarantaisi turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa kv. suhteille arkaluonteiset tiedot henkilön yksityiselämästä  julkisuuslakiin nähden itsenäinen sääntely  tiedon julkiseksi tulemisen vaikutusten arviointi  rikosasiassa julkisia siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin, jollei niitä 10 §:n nojalla määrätä salassa pidettäviksi

40 Lain nojalla salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja 2 rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan loukkaavat tiedot mielentilatutkimus, henkilötutkinta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelma, yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys, pitkäaikaisvangin vapauttamiseen liittyvä lausunto ja rikosrekisteri salassa pidettävät yhteystiedot  JulkL 11.2 § 7 kohta ja 24.1 § 31 kohta tiedot tuomioistuimen neuvottelusta

41 Lain nojalla salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja 3 tuomioistuin voi päättää, että lain nojalla salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja on osaksi tai kokonaan julkinen  painavan yleisen tai yksityisen edun vuoksi  sen pyynnöstä, jota tieto koskee poikkeuksena valtion turvallisuutta koskevat tiedot ja neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot

42 Salassapitomääräys tuomioistuin voi päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos 1) siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ja 2) julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa suojattaville eduille voidaan antaa asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä

43 Salassapitoaika 60 vuotta: yksityiselämän suoja 80 vuotta: neuvottelusalaisuus 25 vuotta: muut syyt salassapitomääräyksen osalta ajat ovat enimmäisaikoja lasketaan asian vireilletulosta ensimmäisessä oikeusasteessa

44 Asiakirjan antamistavat kuten julkisuuslain 16 §:ssä säädetään (nähtäväksi antaminen, kopio, jäljennös) poikkeussäännös videotallenteesta: videotallenteesta ei kopiota, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen syytä olettaa, että voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen

45 Esimerkki 2 Käräjäoikeuteen tulee asiakirjatilaus, joka koskee edellisellä viikolla käsiteltyä törkeää pahoinpitelyä koskevaa asiaa. Tilaaja pyytää, että hänelle toimitetaan kopio kaikista jutun asiakirjoista sekä asiassa todisteena esitetystä videotallenteesta. Jutussa on seuraavia asiakirjoja: * 3 lääkärintodistusta, joista yhdessä kuvataan rikoksen uhrille puukolla aiheutettua haavaa, toisessa uhrille aiheutuneita pelko- ja ahdistustiloja ja kolmannessa rikoksentekijän vakavia mielenterveysongelmia viimeisten 7 vuoden aikana * esitutkintapöytäkirja, joka sisältää rikoksen tekijän, uhrin ja viiden todistajan kuulustelukertomukset * rikoksen tekijän oikeusapupäätöksen, jossa on kerrottu tarkasti rikoksen tekijän taloudelliset olosuhteet kuten palkka ja varallisuus * syyttäjän haastehakemus, rikoksen uhrin kirjallinen vaatimus ja syytetyn niihin antama vastaus * pääkäsittelyn pöytäkirja * tuomio * videotallenne uhrin haavoista heti tapahtuman jälkeen Saat asiakirjatilauksen käsiteltäväksesi. Mitä teet?

46 Esimerkki 2 jatkuu Asiakirjatilauksen tehnyt kysyy vielä, että jos asiakirjat ovat joltakin osin salassapidettäviä, milloin salassapito päättyy. Miten vastaat hänelle.

47 Suullisen käsittelyn julkisuus terminologia: julkinen käsittely >< suljettu käsittely aina julkinen, ellei tuomioistuin toisin määrää jokaisella oikeus olla läsnä yleisöllä oikeus pysyä anonyymina

48 Juttuluettelon laatimisvelvollisuus istuntopaikalla viimeistään istunnon alkaessa asianosaisten nimet (pl. asianomistaja, jos syyttäjä ajaa) asianimike, pakkokeinoasiassa myös rikosnimike asian käsittelyvaihe suullisen käsittelyn alkamisajankohta käsittelypaikka ratkaisukokoonpano

49 Suljettu käsittely (15 §) ei koskaan pakollinen, vaan aina tuomioistuimen harkinnassa: ”Tuomioistuin voi..” lähtökohtana asiaan osallisen pyyntö erityisestä syystä muutoinkin informoiva prosessinjohto asianosaiset eivät voi disponoida suljettu käsittely vain tarpeellisilta osin luovutaan juttutyyppiajattelusta; kriteerit samat kaikissa juttutyypeissä ja prosessilajeissa

50 Suljetun käsittelyn edellytykset 1 valtion ulkoisen turvallisuuden vaarantuminen merkittävä vahinko tai haitta Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä asiassa esitetään arkaluonteisia tietoja liittyen henkilön  yksityiselämään  terveydentilaan  vammaisuuteen  sosiaalihuoltoon

51 Suljetun käsittelyn edellytykset 2 esitetään lain 9 §:ssä salassa pidettäväksi säädetty asiakirja esitetään tuomioistuimen salassa pidettäväksi määräämä asiakirja ilmaistaan muussa laissa salapidettäväksi säädetty tieto (huom. vahinkoedellytyslauseke: merkittävä haitta) turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuuden vaarantuminen

52 Suljetun käsittelyn edellytykset 3 alle 18-vuotias on syytteessä rikoksesta ja suljettu käsittely ei olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua (ratkaisevaa ikä suullisen käsittelyn aikana) > vaikeuttaako julkinen käsittely nuoren sopeutumista yhteiskuntaan? > mitä julkinen käsittely merkitsee nuoren tulevaisuuden kannalta? > tavoitteleeko nuori vääränlaista julkisuutta?

53 Suljetun käsittelyn edellytykset 4 kuullaan alle 15-vuotiasta tai henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu erityistilanteet > kieltäytymisoikeuden murtaminen ym.

54 Kuka saa olla läsnä suljetussa käsittelyssä? (17 §) asianosaiset asianosaisten edustajat ja avustajat muut joiden läsnäolo tarpeen (tulkit, vartijat, vanginvartijat ym.) yleisön läsnäolon osittain rajoittaminen mahdolliseksi opiskelijoilla ei oikeutta olla läsnä

55 Salassapitovelvollisuus (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto) (18 §) koskee vain suljetussa käsittelyssä esitettyä tietoa koskee kaikkia suljetussa käsittelyssä läsnä olleita läsnä olevien informointi velvollisuudesta ks. julkisuuslain 23 §

56 Yleisön läsnäolon rajoittaminen (20 §) todistajien suojelu taustaperiaatteena tuomioistuin voi rajoittaa > jos tarpeen asianosaisen, todistajan tms. taikka heidän läheisen suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta > huom. istuntojen turvallisuus hoidettava muulla tavalla tuomioistuin voi kieltää alle 15-vuotiaan läsnäolon (haittaedellytys) puheenjohtaja voi rajoittaa tungoksen välttämiseksi

57 Suullisen käsittelyn taltiointi (21 §) 1 valokuvaaminen, nauhoittaminen, kuvan ja äänen muu tallentaminen ja siirtäminen teknisin menetelmin mahdollista vain julkisessa käsittelyssä puheenjohtajalla ratkaisuvalta puheenjohtajan ohjeistettava taltiointi! ennakoi tilanteet! harkinnanvaraisuus säilytetty, harkintakriteerit lakiin

58 Suullisen käsittelyn taltiointi (21 §) 2 edellytysten osalta eroteltu oikeudenkäynnin eri vaiheet 1. Ennen asian käsittelyn alkua ja ratkaisua julistettaessa > aiheuttaako merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle > vaarantaako em. tahojen turvallisuuden > onko luvan epäämiseen muuta näihin verrattavaa painavaa syytä (esim. syytettynä alaikäisiä)

59 Suullisen käsittelyn taltiointi (21 §) 3 2. Varsinaisen oikeudenkäynnin aikana > ovatko em. edellytykset olemassa > onko haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle > ovatko oikeudenkäyntiin osalliset antaneet siihen suostumuksensa

60 Esimerkki 4 Riita-asioita käsittelevä tuomariparisi on ansaitusti vuosilomalla. Koska sinulla ei vielä ole vuosilomia kertynyt, olet töissä. Sijaistat lomalla olevaa rikostuomarin käräjäsihteeriä. Puhelimesi soi ja langan päässä on puhelias naisihminen, joka esittäytyy Liisaksi. Hän selvittää, että hänen vävykandidaattinsa on joutunut käräjille syytettynä metsästysrikoksesta. Liisan mielestä vävyltä saattoi jotain tällaista odottaakin, ”Liekö ollut edes selvinpäin”, hän huokaa. Kysyt väliin, millaista asiaa Liisalla on. Hän ilmoittaa, että hän haluaa tulla seuraamaan käräjiä ja kysyy, onko se mahdollista. Lisäksi hän kertoo, että heidän suvussaan ei ole aikaisemmin käräjillä oltukaan, joten hän haluaa tulla videoimaan koko oikeudenkäynnin. ”Onpahan sitten jotakin tyttären lapsille näytettävää heidän isästään, mikäli tilanne sitä vaatii” hän jatkaa arvoituksellisesti. Onhan tämä mahdollista, hän varmistaa. Sitten hän hoksaa, että miksipä ei voisi ottaa mukaan toisen tyttärensä kahta poikaa, jotka ovat iältään 10 ja 12 vuotiaita. ”Olisihan se niille kasvattavaa ja opettaisi, miten ei saa metsästää”. Lopuksi hän kysyy, onko käräjäoikeus ilmoittanut asiasta paikallislehden toimittajalle. Mitä vastaa Liisalle?

61 Tuomioistuimen ratkaisut ovat korostetun julkisia (22 §) keskeinen oikeudenkäynnin julkisuuden osa-alue ratkaisut aina julkisia ellei tuomioistuin anna salassapitomääräystä koskee kaikenlaisia ratkaisuja (tuomiot, päätökset, yksipuoliset tuomiot, välituomiot, osatuomiot, väliaikaismääräykset, prosessuaaliset ratkaisut) yleisöllä oikeus olla läsnä ratkaisua julistettaessa

62 Neuvottelusalaisuus säilyy (23 §) ei voida antaa tietoja edes tuomioistuimen luvalla oikeustieteen opiskelijoilla ei oikeutta seurata neuvottelua

63 Ratkaisun määrääminen salassa pidettäväksi (24 §) 1 ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia tuomioistuimen harkinnassa (”TI voi määrätä..”) harkittava miltä osin tarpeen (riittääkö osittainen salassapito) voidaanko tuomio muotoilla niin, että salassapitoon ei ole tarvetta?

64 Ratkaisun määrääminen salassa pidettäväksi (24 §) 2 edellytykset: 1) sisältää lain 9 §:ssä salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja 2) sisältää tietoja, joista annettu salasspitomääräys 3) sisältää salassa pidettäviä tietoja, jotka tulleet ilmi suljetussa käsittelyssä asianomistajan ja turvapaikanhakijan henkilöllisyys voidaan määrätä pidettäviksi salassa; edellytykset kuten diaarin kohdalla

65 Julkisen selosteen laatimisvelvollisuus (25 §) jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä jos asia on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa sisältää pääpiirteittäisen selostuksen asiasta ja ratkaisun perusteluista alkuperäinen tuomio voi käydä selosteesta, jos vain osa sen sisällöstä salattu erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää rikosta koskeva julkinen seloste on julkistettava niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu

66 Ratkaisusta tiedottaminen asianosaiselle (27 §) asianosaisen saatava tieto ratkaisusta tuomioistuimelta, ei medialta ennakkotieto ratkaisun sisällöstä asianosaiselle kiinnitettävä huomiota etenkin, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai herättänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa

67 Menettelysäännökset Kattavat menettelysäännökset päätettäessä oikeudenkäynnin julkisuudesta tai asiakirjan antamisesta osalliselle tai sivulliselle Lainkäyttöratkaisuja Muutoksenhaku yleisten tuomioistuinten linjaa Väliaikaismääräykset ja uudelleen käsittely Kuulemisperiaate Ratkaisun tekeminen myös myöhemmin

68 Ratkaisun ajankohta Perusidea:  Ratkaisut tehdään tarvittaessa (tai pyydettäessä), eikä ratkaisun tekemättä jättäminen yleisesti johda siihen, etteikö ratkaisua voitaisi tehdä myöhemmin  Ei pakko tehdä sitä mukaa kun asiakirjoja tulee  Monissa tapauksissa päätöstä ei tehdä missään vaiheessa (kukaan ei kysy)  Alustava seulonta kuitenkin hyvä tehdä heti

69 Ratkaisun ajankohta Ratkaisun tekeminen  Pyydettäessä  Jos TI pitää tarpeellisena  Jos sivullinen pyytää tietoa oikeudenkäyntiasiakirjasta Muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuusratkaisu voidaan tehdä vireilläolon päätyttyäkin Asiakirjan salassapito vireilläolon jälkeen  Ei voinut esittää pyyntöä ennen tai pätevä syy

70 Ratkaisun perusteleminen Ratkaisu on aina perusteltava  Esim. mitä asiakirjoja määrätty salassa pidettäväksi ja millä perusteella  Salassapitoa koskevan ratkaisun salassapitoa koskee ratkaisun perustelua koskevat säännökset Ratkaisu aina kirjallisesti, jos niin vaaditaan Paikka: joko pöytäkirjaan tai erillinen asiakirja

71 Kokoonpano Joko yhden tuomarin kokoonpano tai se kokoonpano, jossa toimivaltainen pääasiassa  Joissakin PJ:llä toimivalta (tungos, valokuvaaminen) Suullisessa käsittelyssä tehtävä ratkaisu tai suullisen käsittelyn julkisuutta koskeva ratkaisu vain siinä kokoonpanossa, jossa suullinen toimitetaan

72 Asiaan osallisen kuuleminen Pääsääntö:  Ennen ratkaisun tekemistä sille, jonka oikeutta koskee varattava tilaisuus tulla kuulluksi Poikkeukset:  Jos tarpeeton viivästys ottaen huomioon asian laatu, eikä tod.näk. merkittävää haittaa tai vahinkoa  Vireilläolon päätyttyä erikseen kuuleminen vain erityisestä syystä  Ei ”myöhentämisratkaisusta” 8.3 §:n nojalla

73 Väliaikaismääräys Oikeudenkäyntiasiakirjan tai suullisen käsittelyn julkisuuden rajoittaminen Vireillä oleva juttu, asiaan osallista kuulematta  Jos ratkaisu on tarpeellista heti ja  Julkisuus estäisi TI:n oikeutta päättää salassapidosta Lopullinen ratkaisu suullisessa tai jos ei pidetä, pääasian yhteydessä

74 Uudelleen käsittely, 32.1 § Voidaan päättää uudestaan Joko vireillä ollessa tai sen jälkeen Asianosaisen vaatimus tai erityisestä syystä  Olosuhteet muuttuneet  Muuten painava syy Ei koske ratkaisun sisältävää asiakirjaa

75 Uudelleen käsittely, 32.2 § Oikeudenkäyntiasiakirja (ei ratkaisu) Vireillä olon jälkeen Sivullinen pyytää Tieto koskee häntä Ei ole voinut lausua asiasta oikeudenkäynnin aikana Molemmissa tapauksissa: pääasiaa käsittelevä tai viimeksi käsitellyt TI tekee päätöksen

76 Muutoksenhaku Tuomioistuimen ratkaisuun saa hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin pääasiaan Suullisen käsittelyn julkisuutta koskevaan ratkaisuun vain asiaan osallinen TI:n ratkaisua kuitenkin noudatettava muutoksenhausta huolimatta TI voi kuitenkin määrätä, ettei ratkaisua panna täytäntöön ennen lainvoimaa, jos muutoksenhaku tulee muuten hyödyttömäksi