Retoriikka-analyysi laadullisen tutkimuksen lähestymistapana Seija Tuulentie

Luentorunko Mitä retoriikka on? –Historiaa –Määrittelyä Mihin retoriikka-analyysia kannattaa käyttää? –Suhde muihin laadullisiin menetelmiin? –Millaisiin aineistoihin sopii? Retoriikka-analyysin piirteitä –Yleisö –Argumentoinnin lähtökohdat –Argumentoinnin tekniikat Kirjallisuutta

Peruslähtökohtia IHMISKUVA: –puhujan luotettavuus, oikeus muiden taivutteluun, ihmisluonne AJAN, PAIKAN JA TILAN SUHDE: –välitön puhuja-yleisösuhde vai erilliset ja monimutkaiset suhteet?

TARKASTELUKOHDE: –Puheiden tai esitysten retoriikka Puheet, tekstit, kuvat kokonaisuutena, taidokkuus ja vaikuttavuus suhteessa yleisöön –Argumentoinnin retoriikka Esityksen ne puolet, joilla pyritään muuttamaan tai vahvistamaan yleisön käsityksiä asioista –Trooppien tai kielikuvien retoriikka Taidonilmaisu, argumentoinnin väline Myös avaimia jonkin tekstin, kirjoittajan tai aikakauden ajatusmuotoihin ja tyyleihin

On kaksi tapaa selvittää kiista: joko neuvottelemalla tai käyttämällä fyysistä voimaa. Edellinen on ominaista ihmisille, jälkimmäinen metsän pedoille – niinpä meidän on turvauduttava jälkimmäiseen vain silloin kun edellinen ei ole käytettävissä. - MARCUS TULLIUS CICERO

”Matka neuvoista neuvotteluihin” 1) Antiikki: Aristoteleen Retoriikka puhetaidon oppikirjana –Poliittinen puhe, oikeuspuhe, juhlapuhe –Vaikutuskeinojen kolmijako: LOGOS: argumentin asiasisältö, järkeen vetoaminen, ”Faktat puhuvat puolestaan” EETOS: puhujan uskottavuus, persoonallisuuden vaikutus (= puhujakuva) PAATOS: yleisön tunnetila - Lisäksi: ENTHYMEMA: jotkut premissit julkilausumattomia

2) Keskiajalla –juutalais-kristillinen traditio korostanut puhetta, retoriikka kirkon eli oikeaoppisuuden palveluksessa harhaoppia vastaan 3) luvut: –vaatimus ”kuorruttamattomasta”, matemaattisen täsmällisestä puheesta –kuitenkin kehiteltiin eri puolilla (Ranska, Saksa, Britannia) –esim. John Ward: metonymia, metafora, ironia

4) Uusi retoriikka luvulta lähtien herännyt uusi kiinnostus -Kenneth Burke, Chaïm Perelman, Stephen Toulmin keskeisiä teoreetikkoja -Uuden retoriikan uutuus: -Retorinen tilanne nähdään laajasti puhujan, yleisön ja foorumin sisältävänä -Retorinen tilanne mikä tahansa kommunikaatiotilanne: retoriikka väistämätöntä

Uuden retoriikan hengessä retoriikka on: –Valintaa Kun esityksessä valitaan jotain, samalla suljetaan vaihtoehtoisia elementtejä pois –Kohteellista viestintää Yleisön vakuuttamista jonkin argumentin pätevyydestä ja pyrkimystä saada yleisö sitoutumaan siihen –Ero muodolliseen logiikkaan Luonnollinen kieli  lähtökohdat aina periaatteessa kiistanalaisia –Perelman: logiikka ei osoita, mikä on oikeudenmukaista, inhimillistä tai eettistä –Tavoitellaan toiminta-alttiutta

Retoriikka-analyysin kohde Itse teksti ja sen ilmiasu Retorinen tilanne: –Tekstin lisäksi puhuja, yleisö ja puheen foorumi Tekstin kokonaisuuden tarkastelu –Painotukset, esitysjärjestys, toisto jne.

Mikä on argumentti? Argumentti = koostuu väitteestä, perusteluista ja taustaoletuksista –vastaa kysymykseen: miksi vastaanottajan tulee hyväksyä väite? –sama perustelu voi tukea eri väitteitä, jopa vastakkaisia väitteitä Argumentin voima riippuu laajemman tilanteen sisältämistä taustaehdoista = esisopimuksista (Perelman) –taustaehdot sopimuksellisia, yhteisöllisiä ja historiallisia

Esimerkkinä Toulmin: luonnollisen argumentin anatomia Lähtötieto: Elina on syntynyt Kemissä Väitelause: Elina on suomalainen Kemissä syntynyt henkilö on suomalainen (vahvistus) paitsi jos vanhemmat ovat ulkomaalai sia (varaus) Elinalle on myönnetty Suomen passi (taustatuki) siis

Retoriikka-analyysi kuvailevaa, ei normatiivista –Niiden keinojen kuvaamista, joilla meihin yritetään vaikuttaa ja sen tarkastelua, millaisia vuorovaikutuksen rakenteita tekstiin piirttyy Voidaan kysyä myös MIKSI? –Miksi tekstin lähettäjä käyttää sellaisia keinoja kuin käyttää? Millaista toimintaa pyritään saamaan aikaan? Esimerkiksi ironian käyttö vaalikeskustelussa –Voi myös kysyä, kuinka onnistuneita keinot ovat aiotun yleisön kannalta

Retoriikka-analyysi laadullisten menetelmien kentässä Merkitysten tulkintaa: kysymys valinnasta kaiken merkityksen tuottamisen perusta eli yhteistä esimerkiksi semiotiikalle ja retoriikalle –Millaisia valintoja tekstin tuottaja on tehnyt? Eri menetelmien rajat eivät ole selkeitä –Retoriikka-analyysi voidaan nähdä myös diskurssianalyysin työkaluna tai toisaalta esim. narratiivi ja metafora keskeisinä kielellisen vaikuttamisen rakenteina

Metodisten lähestymistapojen painopistealueet Tutkimus- kohde AineistoAnalyysin kohde Semiotiikka merkitykset, merkkien suhteet kulttuuri- tuote (kuva) tekstin rakenne ja merkitykset Diskurssi- analyysi puhetavat, puhetapa- tyypit vuorovaik. aineisto ym. kultt.merkityk- set & prosessit Keskustelu- analyysi keskustelun rakentuminen vuorovaiku- tustilanne keskustelun rakentumisen elementit Uusi retoriikka lausumien rakenne, yleisösuhde kirjoitettu/ puhuttu teksti retoriset strategiat, argumentit

Millaisiin aineistoihin retoriikka- analyysi sopii? Perinteisesti: –Selkeästi suostuttelevat ja jonkin vaihtoehdon puolesta argumentoivat tekstit/puheet –Tekstimuotoisissa aineistoissa retorisuus usein hallitseva piirre –Mainos, sanomalehtikirjoitus, poliittinen puhe houkuttelevat retoriseen analyysiin

Mutta myös arvoneutraaleilta näyttävät tekstit –Tutkimus –Asiakirjat Entä esimerkiksi elämäkerrat? –Tavallisen ihmisen vääristymätön kokemus? Kieli ei jakaannu kahtia tosi kertomukseen ja kirjallisiin, retorisiin ja vuorovaikutuksellisiin lisukkeisiin –Elämäkerrat eivät puhtaasti yksilöllisiä tai yleisiä vaan molempia

Yleisöulottuvuus – ketä puhutellaan? Peruskysymys: Millaisen yleisön tällä argumentilla/tällaisella retoriikalla voi vakuuttaa? Yleisö ei ole se, joiden puoleen puhuja välittömästi kääntyy.. ”Hauva kiltti, ethän kiipeä penkille” Teksti kahvilan seinällä..vaan kaikki ne, joihin puhuja haluaa argumentaatiolla vaikuttaa

Universaaliyleisö vs. erityisyleisö –universaaliyleisö puhujan ”korkein” ja saavuttamattomissa oleva tavoite = sellaiset perustelut, jonka koko ihmiskunta (kaikki normaalit aikuiset) voisi hyväksyä -erityisyleisö jokin osajoukko, esim. ammattiryhmä tai vaikka vain yksi ihminen -Yleisön suostumus tärkeää: puhuja ei argumentoisi, jos voisi vain käskeä

Argumentoinnin lähtökohdat – mihin sanottu ankkuroidaan? Esisopimus -käsite korostaa argumentin taustaehtojen sopimuksellista, yhteisöllistä ja historiallista luonnetta –Julkilausumaton ja annettuna otettava Lokus: vakiintunut arviointiperuste eli ”yhteismaa”, alue josta ei tarvitse neuvotella –Peruskategoriat kvantitatiivinen (määrä, normaali) ja kvalitatiivinen (ainutlaatuisuus, ihmisarvo) Abstraktit ja epätarkasti ilmaistut yleiset arvot saavat yleisen hyväksynnän; täsmentäminen synnyttää erityisyleisöjä

Argumentointitekniikat – kuinka sanottu perustellaan? Assosiatiiviset tekniikat: –assosiatiivinen liittää yhteen eri elementtejä, pyrkii säilyttämään tilanteen muuttumattomana Dissosiatiiviset tekniikat: – kahden asian erottaminen ”Tämä ei ole Irak vastaan Yhdysvallat. Tämä on Irak vastaan kansainvälinen yhteisö.” (Kuusisto: Oikeutettu sota vai julma teurastus? 1998)

Assosiatiivisia tekniikoita Metafora: –Tiivistynyt analogia eli vertaus ilman kuin-sanaa –Uusi asia esitetään tunnetun kautta –Kulttuurisidonnainen –Uinuva metafora –Kenen etua metarofan käyttäminen ajaa?

Metaforiset ”käsitekentät” Hän laukoi totuuksia Hallituksen päätöstä vastaan hyökänneet lehdet.. Tuhlaat aikaasi Tämä säästää aikaasi Ne ovat vain tyhjiä sanoja Hän lateli ylitsevuotavia kohteliaisuuksia

Metonymia: –osa edustaa kokonaisuutta Kruunu kuningaskuntaa, Valkoinen talo Yhdysvaltain hallintoa Greenpeace kaikkea luonnonsuojelua Esimerkki tai havainnollistus: –Tärkeitä perustelukeinoja –Kuvaako jotain tyypillistä puolta keskustelun aiheesta? Rinnastus: –Se mikä on totta toisessa tapauksessa on totta myös toisessa –Ovatko yhtäläisyydet riittävän suuria?

Yhteenveto Suostuttelua ja vakuuttelua, mutta myös ihmisten kykyä toimia Klassiset juuret näkyvät yhä Uusi retoriikka sopii monenlaiseen tekstianalyysiin –tekstin tuotantotilanne, yleisö, argumentaation lähtökohdat, argumentaation keinot Retoriset tilanteet yhä välittyneempiä, jokaisen viestin takana kuitenkin ihminen

Kirjallisuutta Aristoteles: Retoriikka ja runousoppi (1997) Blomstedt, Jan: Retoriikkaa epäilijöille (2003) Burke, Kenneth: The Rhetoric of Motives (1969) Hyvärinen, Matti: Lukemisen neljä käännettä. Teoksessa Hyvärinen & al. (toim) Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. (1998) Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero: Diskurssianalyysi liikkeessä (1999) Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.): Argumentti ja kritiikki (1998) jatkuu

Karvonen, Erkki: Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1999) Koistinen, Mikko: Pelkkää taloutta. Retoriikka journalismin tutkimuksessa. Teoksessa Kantola & al. Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. (1998) Lakoff, George & Johnson, Mark: Metaphors we live by. (1980) Palonen, Kari & Summa, Hilkka (toim.): Pelkkää retoriikkaa (1996) Perelman, Chaïm: Retoriikan valtakunta (1996) Puro, Jukka-Pekka: Retoriikan historia (2006) Summa, Hilkka: Hyvinvointipolitiikka ja suunnitteluretoriikka (1989) Tuulentie, Seija: Meidän vähemmistömme. Valtaväestön retoriikat saamelaisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa (2001)