MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA Osallistuja tietää, miten itsetuhoisuus ilmenee Osallistuja osaa tunnistaa itsetuhoisen ihmisen avun tarpeen Osallistuja osaa auttaa itsetuhoista ihmistä 5

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSETUHOISUUS JA ITSEMURHA Itsetuhoisesta käyttäytymisestä on kyse, kun ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa itselleen. Vuosittain 1000 suomalaista tekee itsemurhan. Itsemurhayrityksiä on kymmenkertainen määrä. Toiseksi yleisin kuolinsyy nuorilla miehillä. Itsemurhasta puhuminen ja/tai itsemurhayritys on aina merkki avun tarpeesta → otettava aina vakavasti! 6

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Självmordsdödligheten i Finland Lähde: Tilastokeskus Itsemurhat / iasukasta (>15 vuotta) Naiset Kaikki Miehet 1921 Itsemurhakuolleisuus Suomessa

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHAT JA ITSEMURHAKUOLLEISUUS , , , , , ,7

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhakuolleisuus EU:ssa Suomi

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Suomessa itsemurhat jakaantuvat epätasaisesti Itsemurhakuolleisuus vaihtelee alueittain, ja myös vuodenaikojen (enemmän keväällä ja kesällä) ja viikonpäivien (enemmän viikon alussa) mukaan. Partonen et al, Duodecim 2003

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHAN RISKITEKIJÖITÄ  Masennus, alkoholismi ja muut mielenterveyden häiriöt (93 % suomalaisista itsemurhista)  Aiempi itsemurhayritys / läheisen itsemurha tai itsemurhayritys  Psykiatrisen sairaalahoidon päättyminen  Nuorilla epäsosiaalinen käyttäytyminen  Vaikeat elämäntapahtumat 7

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHAYRITYSTÄ ENTEILEVIÄ ASIOITA VOIVAT OLLA:  Masennus, toivottomuus, yksinäisyys  Eristäytyminen sosiaalisesta ympäristöstä  Uhkarohkea ja vaaratilanteita aiheuttava käyttäytyminen  Sanalliset varoitukset, kuten ”en jaksa enää” tai ”kaikki on turhaa”  Oman elämän ”paketointi” etukäteen 8

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU NUORTEN ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN Lasten itsemurhat ovat erittäin harvinaisia, mutta murrosiän jälkeen luvut alkavat nousta Nuoret pohtivat paljon elämään ja kuolemaan liittyviä asioita, mutta itsemurhan ajatteleminen ei kuulu terveeseen kehitykseen. Itsemurhayritys on usein nuoren hätähuuto. Suurin osa yrityksistä on impulsiivisia ja tehdään päihtyneenä. Tytöt yrittävät itsemurhaa kaksi kertaa useammin kuin pojat. Poikien yritykset ovat yleensä väkivaltaisempia → johtavat useammin kuolemaan. 9

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU IKÄIHMISTEN ITSEMURHAT Ikäihmisten mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Jos ikäihminen puhuu itsemurhasta, hän myös tarkoittaa sitä. Joka toinen päivä ikäihminen tekee itsemurhan. Riskitekijöitä ovat: masennus, miessukupuoli, työelämän päättyminen, puolison kuolema, eristäytyneisyys ja sairaudet, avuttomuuden ja avun tarpeen tunteet, toivottomuus ja yksinäisyys. 10

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHIEN EHKÄISYN VAIKUTTAVUUS Perusterveydenhuollon lääkäreiden koulutus: im-kuolleisuuden lasku 22-73% Avainhenkilöiden koulutus: 33-40% Masennuslääkkeiden käyttö: 3% Käsiaseita koskevat rajoitukset: 2-10% Talouskaasun myrkyttömyys: 19-33% Barbituraattien käyttökielto: 23% Mann et al, JAMA 2005

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Suomessa Män Alla Kvinnor Självmord / pers. Kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU MITEN AUTTAA ITSETUHOISTA IHMISTÄ? Arvioi itsemurhariski. Keskustele itsetuhoisen henkilön kanssa suoraan siitä, mitä hän ajattelee ja miten hän kokee tilanteensa. 1. Kysy suoraan, onko hänellä itsemurha- ajatuksia. Kysymys ei kannusta toteuttamaan itsemurha-ajatuksia, vaan osoittaa että välität. 2. Kysy onko hänellä valmis suunnitelma. 3. Kysy onko hänellä aikaisempia itsemurhayrityksiä. 11

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU MITEN AUTTAA ITSETUHOISTA IHMISTÄ? Yritä varmistaa, ettei henkilön saatavilla ole keinoja itsemurhan toteuttamiseksi. Jos henkilö käyttää päihteitä, yritä rohkaista häntä lopettamaan käyttö. Itsetuhoinen ihminen tarvitsee välittömästi ammattiapua. Älä jätä häntä yksin. Kutsu apua → soita lähimpään terveyskeskukseen. Saata henkilö tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. 12

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHA TYÖ-/KOULUYHTEISÖSSÄ On aina kova isku koko yhteisölle. On otettava huomioon työpaikan tai oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa. On hyvä järjestää välittömästi yhteinen tilaisuus, jossa kerrotaan tapahtuneesta peittelemättä. Keskusteluapua on hyvä tarjota. Muistotilaisuuden järjestäminen tai muu yhteinen hyvästijättö on tärkeää. 42

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU ITSEMURHAYRITYKSESTÄ TOIPUMINEN Päällimmäisenä ei välttämättä halu kuolla, vaan avun hakeminen ongelmiin. Itsemurhayrityksestä voi toipua – jotkut itsemurhaa yrittäneistä ovat itsetuhoisia vain kerran elämässään. Toipuminen vie aikaa ja vaatii ammattiapua. Monet ovat häpeissään tekonsa vuoksi, joten omaisilta saatu tuki ja rohkaisu on tärkeää. 43

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU SURU JA SUREMINEN Usein tapahtunut ensin kielletään → normaali mielen suojakeino. Surutyö alkaa, kun hyväksyy tapahtuneen. Suruun voi liittyä univaikeuksia, fyysisiä oireita ja/tai vaikeita tunteita, kuten:  ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta  vetäytymistä ja syyllisyyttä  vihamielisyyttä ja tunteiden peittelemistä 44

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU SURU JA SUREMINEN Surua seuraa usein lamaannus ja väsymys. Päällimmäisenä arjesta selviytyminen ja voimien kerääminen. Surun eteneminen on yksilöllistä. Surevalle on annettava aikaa. Psyykkisiä oireita voi esiintyä pitkäänkin läheisen kuoleman jälkeen. 45