Itsetuhoisen mielenmaisema

Esitys aiheesta: "Itsetuhoisen mielenmaisema"— Esityksen transkriptio:

1 Itsetuhoisen mielenmaisema
Voimaa arkeen Lars Lindholm, psykiatri Seinäjoki

2 Kuka minä olen? Lääkäri 1993 Työterveyshuollon ns. pitkäkurssi 1999
Yleislääketieteen erikoislääkäri 2003 Lehtimäen tk-lääkäri Psykiatrian erikoislääkäri 2013 Ensiapupsykiatrian pkl 2012 lähtien Ei kaupallisia sidonnaisuuksia

3 Mahdollisuus valita: keino kontrolloida elämää
Haluan elää! Mahdollisuus valita: keino kontrolloida elämää Elämästä kiinni pitäminen on ihmiselle sisään rakennettu pyrkimys. Kokemus autonomiasta on ihmiselle tärkeä. Ajatus itsen surmaamisesta on viimeinen keino säilyttää itsellä kokemus kyvystä säädellä omaa elämäänsä. Kuolema

4 731 Yrityksiä on noin x toteutuneet im:t.

5 Mistä puhutaan? Määritelmiä

6 Itseä vahingoittava käytös
Esim. viiltely Itsemurha Itsemurhayritys Psyykkisen kivun korvaaminen fyysisellä kivulla Vakaa halu kuolla Vaihtelevan tasoinen halu kuolla Ääripäiden välillä on monenlaista kokemusta ja pyrkimystä, joiden sisällöt voivat olla ihmiselle itselleenkin vaikeasti tavoitettavia.

7 Itsetuhoisuus = Suisidaalisuus Im-ajatukset ja -käyttäytyminen
Itsemurhayritys Yritys riistää itseltä henki Toisinaan jää epävarmuus pyrkimyksen vakavuudesta  käytännössä selkeintä pitää tapahtumaa im-yrityksenä, ”jos se siltä näyttää”. Esim. ihminen hälyttää itse apua tai varmistaa tulevansa löydetyksi, lääkeannos ei ole tappava tms.

8 Mutta MIKSI? Tämä on usein omaisten kipeä kysymys. Ja saman kysymyksen pitäisi herätä myös meidän ammattilaisten mielessä!

9 MIKSI? Potilaan ilmoittama syy Tärkeysjärjestys
Täysin sietämätön tilanne, eikä tiennyt muuta keinoa 1. Saada helpotus hirveään mielentilaan 2. Paeta hetkeksi mahdottomasta tilanteesta 3. Itsekontrollin menetys 4. Osoittaa epätoivoa 6. Säikäyttää toista/tehdä joku surulliseksi 9. Tutkimus lääkeyliannoksen ottaneiden ihmisten keskuudessa n = 41). 11 mahdollisen syyn listasta piti valita omaan tilanteeseen sopivat syyt. Minkä käsitteen kautta lähestymme itsetuhoista käyttäytymistä? Sairauden oire? Umpikujakokemus? Mielenosoitus? Miten eri urille ajatukset lähtevätkään, kumman käsitteen mukaan me itsetuhoisuutta tulkitsemme. Bancroft et al. 1979

10 Oire vai malli? Altistavat tekijät, esim. sairaus ja sen oireet
Itsetuhoinen käyttäytymismalli Altistavat tekijät, esim. sairaus ja sen oireet Laukaisevat tekijät Kohdennettu hoitomalli Kokemus kontrollin menettämisestä omaan elämäänsä. Passiivisen uhrin kokemus. Oma mahdollisuus toimia on kateissa. Sisäisen toimijuuden löytäminen ja vahvistaminen on tällöin hoidon keskiössä. Ihminen ei surmaa itseään siksi, että hän on esim. psyykkisesti sairas, vaan koska hän ei enää jaksa sairauden seurausten tuottamaa kuormaa. Itsetuhoinen tila

11 Onko normaalia itsetuhoisuutta?
Normaalisti vaarasignaali vakavan uhan äärellä  ”Haluan elää, etsin ulospääsytien!” Patologinen itsetuhoisuus  ”Etsin kuolemaa!” Missä suhteessa kokemus on sen aiheuttaneeseen tekijään Mikä on ”objektiivinen” arvio keinoista selvitä hengissä tai välttää liiallinen kärsimys Kuolemahan on meille jokaiselle väistämätön jossakin vaiheessa ja jollakin tavalla. Ns. normaali suisidaalinen ajattelu ylläpitää ihmisen kokemusta autonomiasta totaalisen uhan äärellä. Mahdollistaa sellaisia ratkaisuyrityksiä, jotka muutoin voisivat tuntua mahdottomilta. Ajatus kuolemasta toimii tummana taustana, jota vasten elämää ylläpitävät vaihtoehdot tulevat selvemmin esille.

12 Myös kulttuurinen asia
Harakirin historia Japanissa  häpeäkulttuuri Keskustelu eutanasiasta  pyrkimys säilyttää kontrolli itsellä väistämättömän edessä

13 Tarina jatkuu …