III KEHITYS ERI IKÄKAUSINA - KASVATUSPSYKOLOGISIA NÄKÖKOHTIA Hannu Soini 2012 Kasvatuspsykologian klinikka

3.1. Varhaiskehityksen tunnuspiirteitä Varhainen fyysinen ja motorinen kehitys – Psykologista merkitystä aliarvioidaan – Hermoston kehitys ja aivojen kasvu on nopeaa ja osa dynaamista systeemistä kokonaisuutta – Liikkuminen ja pystykäynti tukee itsetunnon ja autonomian kehitystä Omien tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen Kehon kaavion jäsentyminen tukee minän ja ei-minän tunnistamista – Vauvan älykkyys on sensomotorista

Semioottisen funktion kehittyminen: (Piaget) 1.Matkiminen, jäljittely 2.Piirtäminen 3.Mielikuvien luominen 4.Symbolinen leikki 5. Puhekieli - > Lapsi kykenee ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään merkityksiä

3.2. Persoonallisuuden kehitys varhaislapsuudessa Mahler: Separaatio-Individuaatioprosessi Korostaa lapsen minän eriytymistä symbioottisesta suhteesta äitiin 1.Normaali autismi ( 0-2 kk) 2.Varhainen symbioosi (2- 5 kk) 3.Eriytymis- yksilöitymisprosessi A.Erityitymisvaihe (5-10 kk) B. Harjoitteluvaihe ( kk) C.Lähentymisvaihe (15-24) D Yksilöllisyyden kiinteytyminen (24-

Varhainen vuorovaikutus ja persoonallisuuden kehitys Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa lapsen ja häntä hoitavien aikuisten vuorovaikutusta ensimmäisen 3-4 ikävuoden aikana Perustuu kasvattajan ja lapsen sensitiivisyyteen ja temperamenttiin Keskeistä on aikuisen kyky tunnistaa lapsen tarpeita ja vastata niihin lapsen kasvua tukevalla tavalla

Kiintymyssuhdeteoria varhaisen vuorovaikutuksen kuvaajana Perustaja John Bolby( ) Muita kehittäjiä ja vaikuttajia: – Goldfarb &al: orpolapsitutkimukset USA:ssa – Harry Harlow: Psychology of Love /simpanssit – Mary Ainsworth: vierastilannetutkimukset – Patricia Crittenden: kaltoin kohdellut lapset – ColwynTrevarthen : varhainen kommunikaatio

Kiintymyssuhteen luokittelu 1.Turvallinen kiintymyssuhde – Kasvattaja tunnistaa herkästi lapsen toiveet ja tarpeet ja vastaa niihin adekvaatisti – Lapsi kokee olevansa rakastettava ja hyväksytty ilmaisemaan sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksiaan – Perusta vahvalle itsetunnolle ja terveelle narsismille

Kiintymyssuhteen luokittelu 2. Turvaton kiintymyssuhde 2 a Turvaton ja välttelevä – Kasvattajalla vaikeuksia vastaanottaa ja hyväksyä lapsen tunneilmaisuja – Sekä ilon että surun ja kiukun ilmaukset torjutaan tai niitä ei tunnisteta – Lapsi pyrkii selviytymään tunteidensa kanssa yksin – Tunteiden ilmaisukeinot lapsella niukat

Kiintymyssuhteen luokittelu 2b. Turvaton ja ristiriitainen – Kasvattaja toimii epäjohdonmukaisesti ja yllättävästi vuorovaikutustilanteissa esim. välillä uhkaillen ja välillä olemalla täysin välinpitämätön – Lapsi pyrkii aktiivisesti vuorovaikutukseen mielistellen tai muuten ylireagoiden

Kiintymyssuhteen luokittelu 3. Jäsentymätön kiintymyssuhde – Vuorovaikutus jää kehittymättä perushoidon laiminlyöntien takia – Taustalla usein aikuisen oma oireilu, alkoholismi, psyykkiset ongelmat – Lapsen reagointi kaoottista ja jäsentymätöntä

Lapsen varhaiskehityksen tukeminen Aikuiskontaktien laatu: Aikuiskontaktien määrä Perheen merkitys (Wahlström, 1981) – Vuorovaikutusmallien tarjoaminen – Psykososiaalisen turvan tarjoaminen – Roolinottomahdollisuuksien tarjoaminen – Sukupolvien rajan ylläpitäminen

3.3. Lapsen kokemusten kasvatuspsykologinen tutkimus Perusta kehityspsykologian ja oppimisen psykologian edistymisessä Eniten hyödynnetty lapsipsykiatriassa vuorovaikutushäiriöiden diagnostiikassa Kasvatuspsykologinen tutkimus vähäistä Tutkimusasetelmien rajoittuneisuus Ei tunneta uusimpia tutkimustuloksia Adultomorfia: lapsen käyttäytymistä arvioidaan aikuisten käyttäytymismallien perusteella

Vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen synkronia Vanhemman muuttujat : Katsekontaktin laatu ja määrä – Normaali katsekontakti < 10 sec – Vanhempi –lapsi katsekontakti > 30 sec Fyysisen kontaktin laatu ja määrä Vanhemman kyky lukea lapsen vihjeitä ja vastata niihin sensitiivisesti

Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen synkronia Vanhemmuuden tyyli; – joustavuus-luovuus- johdonmukaisuus- tunkeilevuus Vanhemmuuden mieliala: – Innostunut - Eloisa- Maaninen – Vihamielinen - Masentunut

Vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen synkronia Vauvan muuttujia: Katsekontaktin kesto ja laatu Fyysinen kontakti - fyysisen kontaktin merkitys keskosten ja vanhempien vuorovaikutuksessa erityisen tärkeä (keskostutkimus 2008) Valppaus, vireys, motoriikka, Vastavuoroisuus: lapsen kyky vastata vanhemman aloitteisiin

Vauvalle suunnattu puhe (ID- speech, infant directed speech) Vastasyntyneet preferoivat heille suunnattua puhetta riippumatta siitä, ovatko he kuulleet sitä aikaisemmin Yllättäen myös vaikeasti kuulovammaiset preferoivat myös heille suunnattua viittomakieltä -> Lapset kiinnittävät huomiota paitsi poikkeavaan äänen korkeuteen myös eleisiin, painotuksiin, ilmeisiin, rytmiin kun heille puhutaan Puhelaulu (motherese)

Vauvalle laulaminen Vauvalle laulaminen toteuttaa ihanteellisesti useiden aistimodaliteettien kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen Lasten laulujen rituaalinen, samaa teemaa toistava esittämistapa rauhoittaa ja on emotionaalisesti turvallista VL muuttaa lapsen tarkkkavaisuutta (suhdetta ympäristöön) Alentaa ylivilkkautta, nostaa alhaista vireystilaa