Vaikeat huoltajuusriidat lapsen mielenterveyden rakentumisen kannalta

Esitys aiheesta: "Vaikeat huoltajuusriidat lapsen mielenterveyden rakentumisen kannalta"— Esityksen transkriptio:

1 Vaikeat huoltajuusriidat lapsen mielenterveyden rakentumisen kannalta
Janna Rantala Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Pari-ja perhepsykoterapeutti Facebook:lastenpsykiatri Janna Rantala Blogi: Täähän pistää kampoihin

2 Lapsuuden aikaiset traumat ja kaltoinkohtelu ennustavat aikuisiän vakavaa psyykkistä sairastavuutta
Pitkittynyt huoltoriita aiheuttaa yleensä lapselle välitöntä kärsimystä ja on riski myöhemmille mielenterveydenhäiriöille Tulisiko pitkittynyttä huoltoriitaa arvioida kaltoinkohtelun erityisenä muotona?

3 Arkea? Lapsi ei pääse tukitoimien piiriin, koska ”huoltoriita päällä”
Tukitoimissa huomio kiinnittyy vanhempiin ja ”puolen valitsemiseen” Lapsen psyykkistä tilaa tai lapsi-vanhempisuhdetta arvioidaan erillään kokonaissysteemistä Lapsi ei asetu hoidolliseen kontaktiin

4 Toisaalta Lapsen oletettua parempi ennuste vaikuttaa liittyvän resilienssiin ~ kyky selvitä psyykkisesti joustavasti vastoinkäymisistä ~ ydinkokemus: ”En ole yksin. En ole ainoa. Joku tajuaa millaista mulla on”.

5 Episteeminen luottamus
Kehen voin luottaa? Keneltä kannattaa oppia elämästä? Onko minulle tarjottu oppi ”totta” minulle merkityksellistä, minua koskevaa

6 Episteeminen luottamus
Syntyy kun aikuinen toistuvasti viestii lapselle: ”Tunnistan sinut tarkoituksellisena henkilönä”

7 Mielenterveyttä edistää ihmisen psyykkinen kokemusta itsestään
SUHDE Mielenterveyttä edistää ihmisen psyykkinen kokemusta itsestään muista erillisenä, mutta muiden kanssa suhteessa olevana yksilönä.

8 Millainen on lapsen suhde aikuisten suhteeseen?

9 Eriytymätön – vihan ja kiihkon täyttämä-
parisuhde

10 Eriytymätön - kohtaamista välttelevä-
parisuhde

11 Mentalisaatio on kykyä pitää mieli mielessä
LAPSI VANHEMPI Suhde Mentalisaatio on kykyä pitää mieli mielessä Vanhempi

12 Mentalisaatiokyky rakentuu vain ennakoitavassa
vuorovaikutussuhteessa, jossa lapsen toimintaa ”peilataan” ja linkitetään hänen (oletettuun) ajatteluunsa

13 Prementalisaatio I. Psyykkinen ekvivalenssi
”Mikä on mielessä on totta” II. Teleologinen asenne/ajattelu ”Uskon kun näen”

14 Prementalisaatio Näiden maailmojen yhdistyminen tuottaa mentalisaatiokyvyn n. 4-5 vuotiaana (edes hetkittäin) Turvattomissa suhteissa lapsen kehitysriski: 1) Lapsi ei ”löydä” itseään vanhemman mielestä 2) Vanhemman mielen sisältö on liian uhkaava/loukkaava, sitä kohti ei voi kurottua 3) On syytä ”skannata” korostetusti toisten ihmisen intentioita, oma mieli jää syrjään

15 Prementalisaatio III. Pseudomentalisaatio
”Puhun ja oivallan, mutta mikään ei konkreettisesti muutu”

16 Löytyykö? Ajattelun joustavuus, ei musta-valkoisuus tai yksityiskohtaan jumittaminen Mielikuvituksen, leikin, huumorin, mielikuvien käyttö Omien kokemusten pohdinta, ei vain muihin keskittyminen Vastavuoroisuus, edes rauhallisena Vastuunotto tunteistaan, konkreettisista teoista ja valinnoista, ei ajopuuna oleminen Kyky jättää kesken, vaikka toinen on väärässä

17 P. Fonagy Hkissä: ~ Episteeminen epäluottamus /hypervigilianssi -> - en voi oppia (en kuule, en ota vastaan) tai - opin valikoimattomasti (kaikki uppoaa) -> psykoterapeutti ei tavoita, eikä asiakas saa käyttöönsä hyvääkään sosiaalista verkostoa

18 P. Fonagy Hkissä: ~Psykoterapia avaa episteemisen luottamuksen, jolloin asiakas saa oppia muilta ihmisiltä mentalisaatiokyvyn kautta (ei vain terapeutilta): varsinainen hyöty tulee kyvystä liittyä sosiaaliseen verkostoon ~jos verkosto on ”toksinen” on tämä karhunpalvelus asiakkaalle

19 Lapsen mielenterveyden rakentuminen
Pitäisikö keskittyä vaikuttamaan siihen mihin voi; muu elämä, ystävyyssuhteissa oleminen, edes yksi turvallinen aikuinen? Tulisiko mentalisoida koko systeemiä? Voitaisiinko tavoitella huoltoriidan osapuolen/ vanhemman episteemistä luottamusta? Auttaisiko riidan vaikeusasteen diagnosointi-> ohjaus – ja minne?

20 Lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti
FB: lastenpsykiatri Janna Rantala Blogi: Täähän pistää kampoihin