1 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta –

2 Sisältö 1.Raamisopimus 2.Teknologiateollisuuden työehtosopimus 3.Yhteistoiminta 4.Palkkaratkaisu 5.Työaika 6.Erinäisiä tekstikysymyksiä 7.Kehityshankkeita 8.Hyvä työ – Pidempi työura

3 Raamisopimus

4 1.1 Raamisopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta Hallituksen kannanotto tuesta raamisopimukselle sekä taloudellisesti että osallistumalla työelämän kehittämishankkeisiin Keskusjärjestöt esittävät tes-osapuolille työehtosopimusten uudistamista noin 25 kk:n ajaksi

5 Raamissa kaksi jaksoa: –1. jakson pituus 13kk, sopimuskorotus 2,4% –2. jakson pituus 12kk, sopimuskorotus 1,9% Eräitä raamisopimukseen sisältyviä työelämän kehittämishankkeita ja taloudellisia etuuksia: –Isyysvapaan pidennys 12 arkipäivällä ( alkaen) –Vuorotteluvapaakorvauksien säilyttäminen nykytasolla –Valtion osallistuminen lomautuspäivärahojen rahoitukseen –Työttömyyspäivärahan maksaminen ilman sovittelua lyhennetyltä työviikolta (1 tai useampi päivä) –Lomakorvauksen jaksotuksesta luopuminen työttömyyspäivärahaa maksettaessa ( alkaen) –Koulutuskysymyksistä kolmikantaisen työryhmän esitys mennessä 1.2 Raamisopimuksen keskeinen sisältö

6 Keskusjärjestöt arvioivat raamisopimuksen kattavuuden ja ilmoittavat asiasta valtioneuvostolle Mikäli raamisopimuksen kattavuus työmarkkinoilla ei ole riittävä, raukeavat keskusjärjestöjen ja hallituksen suunnittelemat toimet 1.3 Raamisopimuksen toteutuminen

7 2. Teknologiateollisuuden työehtosopimus Voimaantulo ja erityiset irtisanomisperusteet

8 Työehtosopimus on astunut voimaan ellei asianomaisissa sopimuskohdissa ole voimaantulon osalta muuta sovittu Työehtosopimuksen erityiset irtisanomisperusteet : –Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta ~ osapuolten yhteinen arviointi raamisopimuksen kaaduttua ja mahdollinen TES:n irtisanominen mennessä  sopimus päättyy –Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä ~ keskusjärjestöjen arvioinnin perusteella osapuolet sopivat vaikutuksista tai voivat irtisanoa TES:n mennessä  sopimus päättyy Teknologiateollisuuden työehtosopimus

9 3. Yhteistoiminta Hyvin toimivan yhteistoiminnan hedelmänä on työyhteisön menestys!

10 Menestys luodaan työpaikoilla Menestystä edistää työyhteisön yhteinen tahto ja näkemys tavoitteista ja niiden merkityksestä Työpaikkakohtaisella yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella voidaan varautua toimintaympäristön muutoksiin Hyvin toimivan yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen hedelmänä on koko työyhteisön menestys 3.1 Yhteiset tavoitteet – yhteinen etu, menestykseen toimivalla vuoropuhelulla

Jatkuvan neuvottelun periaate Tavoitteena työpaikkojen yhteistoimintamenettelyn kehittäminen –henkilöstölle paremmat tiedot yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista Liitot valmistelevat paikallisen sopimuksen mallin, jonka mukaan –työpaikka sitoutuu käymään jatkuvaa neuvottelua sopimuksen piiriin kuuluvista asioista ja –työvoiman käytön ja määrän sopeuttamistilanteissa toimitaan joustavasti työpaikan tarpeita vastaavasti

Liittojen toimenpiteet yhteistoiminnan edistämiseksi Liitot edistävät ja tukevat yhteistoimintaa ja paikallista sopimista työpaikoilla erilaisilla tavoilla, mm. –Järjestämällä yrityskohtaista koulutusta –Laatimalla valmennusaineistoa –Yhteistoiminnan tasomittarilla ongelmat esille ja ratkaistaviksi –Yhteiset tavoitteet – yhteinen etu, menestykseen toimivalla vuoropuhelulla -julkaisu Perusajatuksena on vaikuttaa asenteisiin ja antaa näkökulmia työpaikkatason yhteistoiminnan laadun parantamiseksi

13 4. Palkkaratkaisu Oikeudenmukaisuus – Kannustavuus – Aito yhteistyö 4.1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 4.2 Palkkarakenteen mukainen korotusten kohdentaminen 4.3 Paikallinen palkkaratkaisu 4.4 Paikallinen sopimus erän käytöstä 4.5Palkankorotukset, ellei paikallisesti sovita 4.6Korotusten toteuttaminen palkkahallinnossa 4.7 Kertaerä 4.8Esimerkkejä 4.9Työkohtaiset palkat 4.10 Erilliset lisät ja keskituntiansio 4.11Palkkamääräyksien kehittäminen

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla –tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet –palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan –osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät Kannustaa työntekijää kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan –on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa –avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti –myös keskimääräinen palkkataso yrityksessä nousee

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava ratkaisu Pääluottamusmiehen kanssa keskustellaan –palkkauksen kannustavuudesta –palkkaporrastuksesta –paikallisesta palkankorotusvarasta –tuottavuuden kehittämisestä työpaikalla Taustalla –työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne –kustannuskilpailukyky –ostovoimatekijät

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, paikallinen palkankorotusvara Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen Toteutustapa Ajankohta Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus Neuvotellaan ja sovitaan erän käytöstä pääluottamusmiehen kanssa Paikallinen sopimus erän käytöstä: Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista: Paikallinen palkkaratkaisu: Neuvottelu liittojen kannanoton tai ehdotuksen pohjalta (pyydettäessä) Erän kohdentaminen sovitulla tavalla Ellei näinkään sovita YleiskorotusErän kohdentaminen sovitulla tavalla Perälauta:

Palkkarakenteen mukainen korotusten kohdistaminen Korotusten jakoperusteita: Korotusten kohdentamisessa tulee ottaa huomioon oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen toteuttaminen. − Aikapalkoissa korotus voidaan ohjata henkilöille, joilla aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen osuuteen on pienempi. − Suorituspalkoissa korotus voidaan ohjata henkilöille pätevyysosuuksien suhteessa (henkilökohtainen kiinteä osa) tai yksikköhintoihin Korotukset kohdistetaan aika- ja suorituspalkkoihin

18 TAVOITTEENA ON SAMASTA TYÖSTÄ JA SAMASTA PÄTEVYYDESTÄ SAMA PALKKA KOROTUS HKO APO TKO HKO APO TKO

Palkankorotuksen kohdentaminen tko apo: aikapalkkaosuus hko: henkilökohtainen palkanosuus tko: työkohtainen palkanosuus tvr:työnvaativuusryhmä Henkilön pätevyys Työn vaativuus Palkka tko hko apo tvr x+1tvr x...

Paikallinen palkkaratkaisu Pääluottamusmiehen kanssa sovitaan kirjallisesti viimeistään ( ) mennessä palkankorotusten –toteutustapa –ajankohta –suuruus paikallinen ratkaisu on kyseessä, jos yhdestäkin näistä tekijöistä on sovittu Paikallisessa ratkaisussa voidaan päätyä 2,4 % (2012: 1,9 %) suurempaan tai pienempään kustannusvaikutukseen –Mikäli paikallisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus on edellä mainittua kustannusvaikutusta pienempi tai korotuksista luovutaan, on ratkaisu saatettava työehtosopimuspuolille tiedoksi ( ) mennessä Käsittelyaikaa voidaan paikallisesti sopien jatkaa –Tällöin tulee sopia etukäteen siitä, miten menetellään, jos jatkoajallakaan ei päästä yksimielisyyteen jatkoajan pituus korotusten toteutusajankohta

Paikallinen sopimus erän käytöstä Ellei paikallisesti ole sovittu korotusten toteutuksesta, palkkoja tarkistetaan –1,6 %:n (2012: 1,3 %:n) suuruisella yleiskorotuksella ja –0,8 %:n (2012: 0,6 %:n) suuruisella erällä henkilökohtaisiin palkankorotuksiin Erän kohdentamisesta neuvotellaan ja sovitaan pääluottamusmiehen kanssa –Tärkeää on keskustella korotusten kohdentamisesta palkkarakenteen mukaisesti Ellei erän käytöstä päästä yhteisymmärrykseen, osapuolet voivat pyytää liittojen kannanottoa tai ehdotusta erän käytöstä. Korotukset toteutetaan taannehtivasti tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (2012: tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta)

Palkankorotukset, ellei paikallisesti sovita Ellei erän käytöstä liittojen mahdollisen kannanoton tai ehdotuksen jälkeenkään sovita, koko korotus toteutetaan 2,4 % (2012: 1,9 %) yleiskorotuksena Korotukset toteutetaan taannehtivasti tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (2012: tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta)

Korotusten toteuttaminen palkkahallinnossa Korotusajankohta –Jos työpaikalla tehdään paikallinen palkkaratkaisu, sovittuna päivänä –Jos työpaikalla sovitaan erän käytöstä tai ei saavuteta paikallista ratkaisua, viimeistään ( ) tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Korotusajankohtana työsuhteessa olevien aika- ja suorituspalkkoja korotetaan –Jos työpaikalla tehdään paikallinen palkkaratkaisu, paikallisesti sovitulla tavalla –Jos työpaikalla sovitaan erän käytöstä, yleiskorotuksella 1,6 % (2012: 1,3 %) ja sovittavalla tavalla kohdennettavalla erällä –Jos työpaikalla ei saavuteta paikallista ratkaisua, yleiskorotuksella 2,4 % (2012: 1,9 %) Laskentajärjestys: 1)Edellä mainitut korotukset 2)Tarkistus työkohtaisilla palkoilla

Korotusten toteuttaminen palkkahallinnossa Jos työpaikalla tehdään paikallinen palkkaratkaisu, kaikki korotukset astuvat voimaan sovittuna päivänä. Taannehtivia korotuksia ei tehdä. Jos työpaikalla sovitaan paikallisesti erän käytöstä tai ei saavuteta paikallista ratkaisua, tehdään myös taannehtiva korotus tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisen palkankorotuksen ajankohdasta lukien

Korotusten toteuttaminen palkkahallinnossa Taannehtiva korotus tehdään seuraavalla tavalla: –Työntekijälle maksettuja aika- ja suorituspalkkoja korotetaan henkilökohtaisella korotusprosentilla Palkkasumma lasketaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työpaikkakohtaiseen korotusajankohtaan asti Mikäli henkilön korotettu aikapalkka jää uusien työkohtaisten palkkojen perusteella laskettua peruspalkkaa pienemmäksi, on taannehtivaa korotusta korjattava tältä osin. Tarkempia ohjeita saa tarvittaessa liitosta. –maksuun viimeistään lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä

Korotusten toteuttaminen palkkahallinnossa Erikoistapauksia: Palkkaa korotetaan, jos työsuhde on alkanut mennessä. Palkkaa ei koroteta, jos työsuhde on alkanut tai sen jälkeen ennen korotusajankohtaa. Tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla. Taannehtivia korotuksia ei tehdä, jos työsuhde on päättynyt mennessä. Henkilön palkkaa korotetaan 2,4 % alkaen, jos työsuhde päättyy tai sen jälkeen ennen korotusajankohtaa.

Kertaerä Mikäli raamisopimus toteutuu, maksetaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille kertaerä –150 euroa – tai sen lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta –yhdenjaksoinen työsuhde alkanut viimeistään ja on voimassa kertaerän maksupäivänä –osa-aikaiselle työntekijälle kertaerä sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa –kertaerä ei vaikuta keskituntiansioon, lomanmääräytymisvuoden keskituntiansioon eikä muihin palkkaeriin –palkattomien poissaolojen yhteydessä paikallisesti voidaan sopia tarkoituksenmukainen maksutapa ja -ajankohta Kertaerän maksamisesta tai maksuajankohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin

Esimerkki (1/6): Aikapalkan korotus; työpaikkakohtainen ratkaisu Työpaikkakohtaisen ratkaisun perusteella työntekijän aikapalkan korotus on 2,6 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,37 €/tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka (€/tunti):Uusi aikapalkka (€/tunti): ap= 12,37ap= 12,37 x 1,026 = 12,69 pp= 10,53 + 1,47 = 12,00pp= 10,78 + 1,51 = 12,29 apo= 12,37 – 12,00 = 0,37apo= 12,69 – 12,29 = 0,40 tko= 10,53tko= 10,78 hko= 1,47hko= 1,51 Korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi.

Esimerkki (1/6) jatkoa: Aikapalkan korotus; työpaikkakohtainen ratkaisu TKO HKO APO TKO HKO APO HKO 14 % HKO = 1,47 €/h TVR 6: TKO = 10,53 €/h APO = 0,37 €/h Aikapalkka 12,37 €/h Korotus 2,6 % HKO 14 % HKO = 1,51 €/h TVR 6: TKO = 10,78 €/h APO = 0,40 €/h Aikapalkka 12,69 €/h

Esimerkki (2/6): Palkkiopalkan korotus; erän kohdentaminen Yleiskorotuksella 1,6 % korotetaan yksikköhintoja. Erä 0,8 % kohdennetaan pätevyysosuuteen paikallisesti sovitulla tavalla. Työ kuuluu TVR 7:en. Palkkaustapana on palkkiopalkka 85/15. Työkohtainen kiinteä osuus 11,03 €/tunti. Pätevyysosuus on porrastettu viiteen portaaseen ja on keskimäärin 0,90 €/tunti. Rahakerroin on 2,10 € ja tuotantolinjan keskimääräinen suoritustaso on ollut 1,0. Tämän vaativuisten töiden suorituspalkka-ansio viimeisten tilikausien aikana on ollut 14,03 €/tunti. Korotuskerroin:K = 1,0160 Uusi kiinteä osuus:ko = 1,0160 x 11,03 €/t = 11,21 €/t Uusi rahakerroin:R = 1,0160 x 2,10 € = 2,13 € Uudet pätevyysosuudet yleiskorotuksen jälkeen: Porras 1 (pienin pätevyys):1,0160 x 0,30 €/t = 0,30 €/t Porras 2:1,0160 x 0,60 €/t = 0,61 €/t Porras 3:1,0160 x 0,90 €/t = 0,91 €/t Porras 4:1,0160 x 1,20 €/t = 1,22 €/t Porras 5 (suurin pätevyys):1,0160 x 1,50 €/t = 1,52 €/t Jatkuu seuraavassa diassa

Esimerkki (2/6) jatkoa: Palkkiopalkan korotus; erän kohdentaminen Yleiskorotuksen lisäksi pätevyysosuuksia korotetaan 0,8 % erällä seuraavalla paikallisesti sovitulla tavalla. Tämän vaativuisten töiden suorituspalkka-ansio viimeisten tilikausien aikana on ollut 14,03 €/tunti. Porras 1 (pienin pätevyys):30 snt/t + 0,4 % x 1403 snt/t = snt/t = 36 snt/t Porras 2:61 snt/t + 0,6 % x 1403 snt/t = snt/t = 69 snt/t Porras 3:91 snt/t + 0,8 % x 1403 snt/t = snt/t = 102 snt/t Porras 4:122 snt/t + 1,0 % x 1403 snt/t = snt/t = 136 snt/t Porras 5 (suurin pätevyys):152 snt/t + 1,2 % x 1403 snt/t = snt/t = 169 snt/t Vanha palkkiopalkka: Pv = tkko + po + mo = 11,03 €/t + 0,9 €/t + 2,10 € x 1,0 = 14,03 €/t Uusi palkkiopalkka: Pu = tkko + po + mo = 11,21 €/t + 1,02 €/t + 2,13 € x 1,0 = 14,36 €/t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 11,32 €/t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 11,32 €/t = 13,58 €/t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää.

Esimerkki (3/6): Aikapalkan korotus; yleiskorotus Työntekijän aikapalkan korotus on 2,4 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 2160 €/kuukausi. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka (€/kuukausi):Uusi aikapalkka (€/kuukausi): ap= 2160ap= 2160 x 1,024 = 2212 pp= = 2093pp= = 2143 apo= 2160 – 2093 = 67apo= 2212 – 2143 = 69 tko= 1836tko= 1880 hko= 257hko= 263 Korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi.

Esimerkki (4/6): Palkkiopalkan korotus; yleiskorotus Yleiskorotuksella 2,4 % korotetaan yksikköhintoja. Työ kuuluu TVR 7:en. Palkkaustapana on palkkiopalkka 85/15. Työkohtainen kiinteä osuus on 11,03 €/tunti. Pätevyysosuus on porrastettu viiteen portaaseen ja on keskimäärin 0,90 €/tunti. Rahakerroin on 2,10 € ja tuotantolinjan keskimääräinen suoritustaso on ollut 1,0. Tämän vaativuisten töiden suorituspalkka-ansio viimeisten tilikausien aikana on ollut 14,03 €/tunti. Korotuskerroin:K = 1,0240 Uusi kiinteä osuus:ko = 1,0240 x 11,03 €/t = 11,29 €/t Uusi rahakerroin:R = 1,0240 x 2,10 € = 2,15 € Uudet pätevyysosuudet: Porras 1 (pienin pätevyys):1,0240 x 0,30 €/t = 0,31 €/t Porras 2:1,0240 x 0,60 €/t = 0,61 €/t Porras 3:1,0240 x 0,90 €/t = 0,92 €/t Porras 4:1,0240 x 1,20 €/t = 1,23 €/t Porras 5 (suurin pätevyys): 1,0240 x 1,50 €/t = 1,54 €/t Uusi palkkiopalkka: Pu = tkko + po + mo = 11,29 €/t + 0,92 €/t + 2,15 € x 1,0 = 14,36 €/t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 11,32 €/t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 11,32 €/t = 13,58 €/t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää.

Esimerkki (5/6): Osaurakan korotus; yleiskorotus Yleiskorotuksella 2,4 % korotetaan yksikköhintoja. Työ kuuluu TVR 5:en. Palkkaustapana on osaurakka 50/50. Urakkahinta on 28,71 €/kpl ja kiinteä osuus 6,15 €/tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 12,53 €/tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: K = 1,0240 Uusi urakkahinta:U = 1,0240 x 28,71 €/kpl = 29,40 €/kpl Uusi kiinteä osuus:ko = 1,0240 x 6,15 €/t = 6,30 €/t Vanha urakkapalkka: Pv = 6,15 €/t + (28,71 €/kpl : 4,5 t/kpl) = 6,15 €/t + 6,38 €/t = 12,53 €/t Uusi urakkapalkka: Pu = 6,30 €/t + (29,40 €/kpl : 4,5 t/kpl) = 6,30 €/t + 6,53 €/t = 12,83 €/t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,27 €/t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,27 €/t = 12,32 €/t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää.

Esimerkki (6/6): Suoran urakan korotus; yleiskorotus Yleiskorotuksella 2,4 % korotetaan yksikköhintaa. Työ kuuluu TVR 6:en. Palkkaustapana on suora urakka. Urakkahinta on 61,13 €/kpl. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 13,58 €/tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: K = 1,0240 Uusi urakkahinta:U = 1,0240 x 61,13 €/kpl = 62,60 €/kpl Vanha urakkapalkka: Pv = 61,13 €/kpl : 4,5 t/kpl = 13,58 €/t Uusi urakkapalkka: Pu = 62,60 €/kpl : 4,5 t/kpl = 13,91 €/t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,78 €/t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,78 €/t = 12,94 €/t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää.

II kalleusluokan työkohtaiset palkat TyönvaativuusryhmäTuntipalkat/ kl IIKuukausipalkat/ kl II snt/teuroa/kuukausi Laskentajärjestys: 1a)työpaikkakohtainen ratkaisu tai 1b)yleiskorotus + erä 2)tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisen palkankorotuksen ajankohdasta lukien

Työkohtaiset palkat Työnvaativuusryhmätuntipalkatkuukausipalkat snt/teuroa/kuukausi Laskentajärjestys: 1a)työpaikkakohtainen ratkaisu tai 1b)yleiskorotus + erä 2)tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisen palkankorotuksen ajankohdasta lukien

Työkohtaiset palkat Työnvaativuusryhmätuntipalkatkuukausipalkat snt/teuroa/kuukausi Laskentajärjestys: 1a)työpaikkakohtainen ratkaisu tai 1b)yleiskorotus + erä 2)tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisen palkankorotuksen ajankohdasta lukien

Erilliset lisät ja keskituntiansio Erilliset lisät ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: –Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa55 senttiä/t –Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus42 senttiä/t –Vuorotyö, ilta- ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14-22)112 senttiä/t Yövuoro (esim. klo 22-06)205 senttiä/t –Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä205 senttiä/t –Kaivoslisä143 senttiä/t Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. –Keskituntiansiota korotetaan henkilön saamaa korotusta vastaavalla prosentilla.

Erilliset lisät ja keskituntiansio Erilliset lisät ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: –Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa56 senttiä/t –Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus43 senttiä/t –Vuorotyö, ilta- ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14-22)114 senttiä/t Yövuoro (esim. klo 22-06)209 senttiä/t –Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä209 senttiä/t –Kaivoslisä146 senttiä/t Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. –Keskituntiansiota korotetaan henkilön saamaa korotusta vastaavalla prosentilla.

Palkkamääräyksien kehittäminen Selvitetään työehtosopimuksen palkkamääräyksien –toimivuutta työpaikoilla –kehittämisen tarvetta ja vaihtoehtoja –suunnitelma ja esitys toimenpiteistä mennessä Laaditaan malleja palkkauskokeiluja varten Edistetään ja hyväksytään työpaikkakohtaisia palkkauskokeiluja Muun kuin tehdyn työajan palkkojen ja korvausten maksaminen –esitys mennessä Palkkarakenteen ylläpito- ja koulutustilaisuudet

42 5. Työaika Tietoa – Taitoa - Tahtoa 5.1 Monipuoliset työaikajärjestelyt 5.2Työpaikkakohtaiset työaikajärjestelyt allekirjoituspöytäkirjan mukaan 5.3Työajan tasaaminen 5.4Tes-ylityö 5.5Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus

43 5.1Monipuoliset työaikajärjestelyt Työaikojen järjestäminen tarpeiden mukaan onnistuu parhaiten, kun työajan käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Tarkoituksena on ennakkoluulottomasti edistää ratkaisuja, jotka –Ottavat huomioon työntekijöiden elämänvaiheet ja niiden muutokset –Parantavat yritysten toimituskykyä –Saavat työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan tehokkaasti

44 5.2Työpaikkakohtaiset työaikajärjestelyt allekirjoituspöytäkirjan mukaan TES:n 13 §:stä toisin sopimisen kohteet –Keskimääräinen viikkotyöaika Työajan tasaamisvapaiden määrä –Työajan tasaamislisän maksamismenettely –Työtuntijärjestelmä Sopiminen kaksivaiheisesti 1.Pääluottamusmiehen ja työnantajan välinen kirjallinen kehyssopimus poikkeamisen yleisistä edellytyksistä 2.Työntekijä ja esimies sopivat järjestelyn yksityiskohdista Sopimus annetaan pääluottamusmiehelle tiedoksi Mikäli kyseessä on työajan tasaamisvapaiden siirtäminen, siirrettynä tai ennakkoon pidettynä niitä voi olla enintään 200 tuntia Voimassa enintään vuoden 2013 loppuun

45 5.3Työajan tasaaminen – TES 13 § 2 mom Tasaamisvapaan siirtämismahdollisuutta sopimalla on jatkettu seuraavan vuoden loppuun saakka Siirtää voidaan se tasaamisvapaan määrä, josta tasaamislisää ei ole maksettu Tasaamislisä maksetaan siirretyn tasaamisvapaan yhteydessä Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan sopia toisin

46 5.3Työajan tasaaminen – TES 13 § 2 mom Esimerkki: tasaamislisät maksetaan palkkakausittain TyöntekijäPidettyPitämättäMaksamattaSiirretäänPidetään vielä tänä vuonna 157,55, , ,502,500 Tasaamislisän maksaminen –Tasaamislisää ansaitaan tehdyltä säännölliseltä työajalta ja TES:ssä mainituilta poissaoloajoilta

47 5.4Tes-ylityö – TES 14 § 4 mom Vapaapäivänä tehty työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, hyväksyttäviin poissaoloihin on lisätty –Koulutus, jolla tarkoitetaan Teknologiateollisuuden yleissopimuksen mukaista ammatillista tai yhteistä koulutusta sekä koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta –Lapsen sairaus (TES 20 § 11 mom.)

48 5.5Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus – TES 14 § 8 mom Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä, lisätty –Työnantajan määräämä koulutus –Työnantajan määräyksestä tehty matka

49 6. Erinäisiä tekstikysymyksiä 6.1Matkakustannukset – oman auton käyttö 6.2Asunnon hankkiminen 6.3 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 6.4Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset 6.5Vuokratyövoiman käyttö 6.6Muita korvauksia ja etuja 6.7Isyysvapaan palkka 6.8Pääluottamusmiehen varamiehen ja työsuojeluvaravaltuutetun työsuhdeturva

50 6.1Matkakustannukset – oman auton käyttö tes-määräystä selvennetty sisältöä muuttamatta ennen matkaa voidaan sopia –työntekijän oman auton käytöstä ja –siitä maksettavasta korvauksesta korvauksen lähtökohtana verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistamat määrät työnantaja ja työntekijä voivat sopia määristä toisinkin

51 6.2Asunnon hankkiminen samaan huoneeseen (väh. 10 m 2 ) majoitetaan enintään yksi henkilö –jos komennuspaikkakunnan olosuhteet tämän mahdollistavat ja –työkomennus kestää yli viikon; tosiasiassa pidempi komennus voi katketa viikonloppumatkojen vuoksi samaan huoneeseen voidaan muissa tilanteissa majoittaa kaksi henkilöä (asumistilaa väh. 13 m 2 )

Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen TES 29 § 4 mom Tilaajan ja tilaajan pääluottamusmiehen yhteistyö Perustellun epäilyn vuoksi arvioidaan tilaajan suorana sopimuspuolena olevan alihankkijan x) ja/tai vuokrayrityksen tapaa hoitaa lakisääteisiä tai tes-perusteisia velvoitteitaan sekä tarpeellisten tietojen hankkimista x) Koskee tilanteita, joissa työtä tehdään tilaajan tiloissa tai työkohteessa

53 Selvitysten hankkiminen –tilaaja hankkii asian vaatiman selvityksen sopimuspuoleltaan –mahdollinen sopimusehto alihankinta- tai vuokrasopimuksessa velvoittaa sopimuspuolta luotettavan selvityksen antamiseen –selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja Selvitys pääluottamusmiehen tietoon –tilaajan pääluottamusmiehellä oikeus perehtyä selvitykseen

54 6.4Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset Liittojen välinen työryhmä selvittää –lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen määräytymiseen liittyviä kysymyksiä ja laatii esityksen –mahdollisesti tarvittavista liittojen toimenpiteistä Määräaika

55 6.5Vuokratyövoiman käyttö Liittojen välinen työryhmä tarkastelee vuokratyödirektiivin perusteella –vuokratyön käytön rajoitusten ja kieltojen asianmukaisuutta työehtosopimuksessa sekä –vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumista Väliraportti mennessä Työryhmä lisäksi selvittää kehittämistarpeen TES- kirjauksille, jotka koskevat ilmoittamista/tiedottamista ulkopuolisen työvoiman käytöstä

56 6.6Muita korvauksia ja etuja TES 18 § 3 ja 4 mom Reservin harjoitukset –työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvaus –työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan (vain) työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta Metalliliiton hallintoelimien kokoukset –työntekijällä on oikeus työstä vapautukseen osallistuakseen Metalliliiton liittotoimikunnan liittovaltuuston taikka liittokokouksen kokouksiin –oikeus koskee vain ko. hallintoelimien virallisia kokouksia –ilmoitus vapaan tarpeesta ja ajankäytöstä niin pian kuin mahdollista

57 6.7Isyysvapaan palkka TES 20 § 10 ja 12 mom Isyysvapaata on se aika, johon lain mukainen isyysraha kohdistuu Työntekijällä on oikeus isyysvapaan palkkaan (KTA) –jos työsuhde jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista –enintään kuuden arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä –vain ensimmäisen isyysvapaajakson osalta Isyysvapaan palkasta vähennetään samalta ajanjaksolta maksettava isyysrahan osuus

58 6.8Pääluottamusmiehen varamiehen ja työsuojeluvaravaltuutetun työsuhdeturva - LMS 16 §, YS 4.3 Työsopimuksen irtisanominen ja edellä mainitun varahenkilön lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä –ei saa perustua työntekijän luottamusmiestehtävään/tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa –työnantajan osoitettava ilman erityistä vaatimusta toimenpiteen johtuneen muusta seikasta –jos edellä mainitulla varahenkilöllä luottamusmiehen asema, määräytyy työsuhdeturva tämän mukaisesti

59 7. Kehityshankkeita 7.1 TES:n rakenteen ja ulkoasun kehittäminen 7.2Ikääntyneet työntekijät

TES:n rakenteen ja ulkoasun kehittäminen Liittojen välinen työryhmä kehittää TES:n rakennetta, kielellistä asua ja ulkoasua –Huomioitava myös TES:n verkkoversio Uuden TES-rakenteen käyttöönotto seuraavan sopimuskauden alussa Ruotsin- ja englanninkieliset versiot Työryhmä laatii ehdotuksen TES-lyhennelmästä, joka käännettävissä myös muille kielille

Ikääntyneet työntekijät Liittojen välinen työryhmä pyrkii edistämään ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvointia ja työurien jatkumista Toimintamallina on tarkastella ikääntyneiden työntekijöiden –ajankäyttöä, työkykyä, vaihtoehtoisia malleja työurien jatkamiseksi sekä niihin liittyvien kustannusten kattamista Työterveyshuollolla tärkeä rooli työssä jaksamisen tukemisessa Työryhmä edistää ja tukee työpaikkakohtaisia kokeiluja ja kerää kokemuksia erilaisista ikäohjelmista sekä tuottaa aineistoja hyvistä käytännöistä Toimenpiteet ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi työpaikoilla –työpaikkojen tueksi liitot valmistelevat yhteisen aineiston

Lähde mukaan teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeeseen!

Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Hyvä työ – Pidempi työura pilotoitiin v Työhyvinvoinnin asiantuntijaryhmä Neliapila, pj. Prof. Juhani Ilmarinen Mukana työhyvinvointia kehittämässä ollut 19 teknologia-alan yritystä Hankkeeseen kehitetyt Tutka-työkalut testattu ja valmiina käyttöönne Hankkeeseen otetaan mukaan 100 yritystä lisää

Mikä lisää työhyvinvointia teidän yrityksessänne? Selvitetään asia Yksilö-tutka henkilöstökyselyn avulla Valitaan tärkeimmät kehityskohteet Yritys- tutka –menetelmällä Edistetään yhdessä sovittuja asioita Maksuttomien työkalujen lisäksi saatte asiantuntija-apua tarvittaessa käyttöönne

Kuinka edetään? Ota hankkeeseen osallistuminen esille työpaikalla Mukaan lähtö edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista Hanketta varten kootaan projektiryhmä, jossa kaikkien henkilöstöryhmien edustus

Laajennusvaiheessa mukaan? Jätä yhteystietosi hankkeen kotisivuilla  Minäkin haluan mukaan Alueelliset infot keväällä 2012 Lisätiedot: projektipäällikkö Tiina Hartikainen, p

”Hankkeen kautta olemme oppineet työhyvinvoinnin systemaattisen johtamisen tärkeyden” Foster Wheeler Energia Oy Henkilöstöpäällikkö Päivi Jäntti

68 Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Yhteiset tavoitteet – yhteinen etu Toimivat työaikajärjestelyt - Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulosta ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Karkearyhmittelyopas Tuottavuuden tienviitat - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannustavat palkkaustavat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen Yritystalouden avaimet Julkaisut löytyvät liittojen kotisivuilta osoitteista: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja metalliliitto.fi