UUSI KALASTUSLAKI JA -ASETUS Voimaan

Laki pähkinänkuoressa:  Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa  Kalastonhoitomaksu on sijoitus kalakantoihin  Turvaa kaloille ja kalastukselle  Vaelluskalojen suojaa parannetaan  Kalastuksen säätely siirtyy kalastusalueilta ELY-keskukselle  Kalastusalue muuttuu kalatalousalueeksi ja käyttö- ja hoitosuunnittelua kehitetään

Lain tavoitteet  Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen jolla edistetään 1.Kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää hyödyntämistä 2.Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia 3.Kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä 4.Eri toimijoiden roolin selkeyttämistä ja keskinäisen yhteistyön lisäämistä sekä hallinnon toimivuutta

VAPAA-AJANKALASTAJA Mitä muuttuu:

Yleiskalastusoikeudet  Kalastonhoitomaksulla kalaan lähes koko Suomeen  Maksun nojalla saa kalastaa yhdellä vavalla  Hinta 39 €/vuosi, 12 €/viikko ja 5 €/vuorokausi  Maksuvelvollisia ovat 18–64 –vuotiaat, jotka harjoittavat muuta kalastusta, kuin onkimista, pilkkimistä ja silakkalitkausta  Maksu ei oikeuta vapa-kalastukseen Ahvenanmaalla, eikä paikoissa, missä vapakalastus muuten rajoitettu (esim. koski- ja virta-alueet)  Kalastuskiellot voi tarkistaa sivustolta kalastusrajoitus.fi

Kielletyt kalastustavat  Kuten ennenkin kiellettyjä kalastusmuotoja ovat mm. räjähdyksen, ampuma-aseen, myrkyllä tai sähkövirralla kalastaminen  Uusi kielto koskee koukun tahallista tartuttamista kalaan ulkopuolelta (Esim. ryöstäjäpilkki)  Uutta on myös onginnan ja pilkinnän kielto vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla (Ei edes omistajan luvalla mahdollista).  Kalastuslaki kieltää myös kaikenlaiset pyydykset ja kalastustavat, jotka ovat haitallisia luonnon monimuotoisuudelle.

MMM asetus kalastonhoitomaksun keräämisestä  Maksun voi suorittaa ilman palvelumaksua: – Metsähallituksen palvelupisteissä ja – Eräluvat.fi -verkkokaupassa ja –palvelunumerossa  Maksukuitista ilmenee – haltijan nimi, – maksutapahtuman kellonaika ja päivämäärä, – maksun voimassaoloaika, – kuitin tunnistenumero, – palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot sekä – Metsähallituksen logo

Kalastonhoitomaksun kuitti

Kalatalouden rahoitus  Kalatalouden perusrahoitus hoidetaan kalastonhoitomaksun tuotolla  Hinta tarkistetaan 5 vuoden välein  Kertymätavoite miljoonaa €/vuosi (vanhan lain mukainen kertymä oli 9 milj./vuosi)  Rahoitettava toiminta määritellään laissa (82 §) ja eri käyttökohteisiin jakautuminen vuosittain talousarviossa.  Kalastuksen valvonta  Kalatalousalueiden toiminta  Kalatalousneuvontapalveluiden järjestäminen  Omistajakorvaukset  Kalastonhoitomaksun perimiskustannukset  Omistajakorvauksen perusteena viehekalastusrasitus (ongintaa & pilkintää ei huomioida)

VESIALUEEN OMISTAJA Mitä muuttuu:

Vesialueen omistajan asema  Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle siten kuin laissa säädetään  Pyydyskalastus (verkko, katiska) ja kalastus useammalla kuin yhdellä vavalla pysyy vesialueen omistajien myymien lupien piirissä  Kalastuslupien myyminen on vapaaehtoista ja lupiin voi liittää ehtoja (esim. koskien pyydysten rakennetta tai otettavaa saalista)  Pyynti on järjestettävä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti  Verkkomäärän rajoitus 240 m → vaikuttaako pyydysyksiköiden menekkiin?

Omistajakorvausten jako VANHA LAKI Yleiskalastusoikeuksista maksettavan korvauksen perusta onginta-, pilkitä- ja viehekalastusrasitus Perustuu ”Suomi kalastaa”- tutkimukseen (RKTL) ELY  KA  omistajat. Erilliset päätökset onginta/pilkintä ja viehekalastukselle. Vuosittain noin € Pienin maksettava korvaus 30 € Kalastusalueen talletettava maksamattomat korvaukset AVI:lle 10 vuodeksi UUSI LAKI Viehekalastusrasitus Viehekalastusrasitus kyselyllä kalastonhoitomaksurekisterissä oleville henkilöille ELY  KA  omistajat KA jakaa omistajakorvaukset Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa olevan kalastusrasitusarvion mukaan Vuosittain noin € Pienin maksettava korvaus 50 € Korvaus vanhentuu kolmen vuoden kuluessa. Vanhentunut korvaussaatava siirtyy kalatalousalueen haltuun.

KALASTUSTALUEESTA KALATALOUSALUEEKSI Mitä muuttuu:

Kalatalousalueet  Julkisoikeudellinen yhdistys  Yleiskokouksessa omistajilla porrastettu äänivalta ja ympäristöjärjestöillä puheoikeus  Aloite kalastuksen säätelytoimenpiteisiin KHS:n kautta ELY:lle  KHS:n tärkeitä osia lisäksi kaupallisen kalastuksen alueiden määrittely ja kalastuksenvalvonnan suunnitelma  Yhteistyöryhmä laatii aluejakoehdotuksen ja toimii myöhemmin lausunnonantajana mm käyttö- ja hoitosuunnitelmista

Kalatalousalueet - siirtymävaihe  Yhteistyöryhmä laatii ehdotuksen aluejaoksi  ELY-keskus vahvistaa  Ensimmäiset kokoukset kutsutaan 2019 alkuvuodesta  Käyttö- ja hoitosuunnitelma valmiiksi 2020  UUSIA OSIOITA SUUNNITELMASSA: Alueet kaupalliselle kalastukselle ja kalastusmatkailuun

Kalastusalueet - siirtymävaihe  Kalatalousalueet aloittavat toimintansa 2019  Kalastusalueet hoitavat 129 §:n nojalla vuoden 2018 loppuun asti seuraavia tehtäviä: – Kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvän tiedottamisen – Kalastuksenvalvonnan järjestämisen – Kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen keräämisen – Viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jaon vesialueen omistajille, sekä – muut ELY-keskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.  Lisäksi kalastusalueet hoitavat mahdollisia vanhaan kalastuslakiin ja sopimuksiin perustuvat tehtävänsä, esimerkiksi vesialueen omistajien kalastusalueelle siirtämiä tehtäviä (vanhan kalastuslain 64 §)  Siirtymävaiheessa kalastusalueet toimivat nykyisten sääntöjensä mukaan  Kalastusalue ei sovella uuden lain kalatalousalueita koskevia säännöksiä!

Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä  Kokoonpano ja toimikausi 33 §  Kalatalousalueiden, kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen sekä Saamelaiskäräjien edustajat  ELY asettaa, voi olla useampi ryhmä yhden ELYn alueella  Ei päätöksentekotoimivaltaa  129 §: Ensimmäistä kalatalousaluejakoa koskevan ehdotuksen tekemistä varten alueelliseen kalatalouden yhteistyöryhmään osallistuvat edustajat kumotun lain mukaisista kalastusalueista.

KAUPALLINEN KALASTAJA Mitä muuttuu:

Kaupallinen kalastus  Vain kaupallisille kalastajille sallittuja:  Trooli  Yhteensä yli 240 m pituiset verkot  Meren yleisvesialueilla lisäksi : isorysät ja yli 100 koukun koukkupyydykset  Saaliin myyntioikeus vain kaupallisilla kalastajilla  Poikkeus: sisävesillä satunnaisesti vähäinen erä suoraan kuluttajalle.  Kaupallisen kalastajan 1-ryhmä = liikevaihto kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnistä ylittää arvonlisäverollisuusrajan ( lähtien €)

Alueellinen lupa kaupalliseen kalastukseen  Kaupallisen kalastajan pääsääntöinen kalastuslupa on edelleen alueen omistajan lupa  Tämän rinnalle uusi ELY-keskuksen myöntämä alueellinen lupa kaupalliseen kalastukseen  Ei ole ”ohituskaista” vaan poikkeus  Edellyttää mm., että vesialue on käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi määritelty  Lupatulot vesialueen omistajille  Ammattikalastuslupa olisi voimassa mahdollisista valituksista huolimatta  Huom! ELY voi myöntää lupia vain käyttö- ja hoitosuunnitelmaan perustuen, aikaisintaan v

MMM asetus kaupallisista kalastajista  Rekisteröintihakemuksessa oltava tiedot hakijasta: 1) nimi ja henkilö-, yritys- tai yhteisötunnus; 2) äidinkieli; 3) koti- tai asuinpaikka; 4) osoite- ja muut yhteystiedot, oikeushenkilöstä myös edustajan nimi ja yhteystiedot; 5) harjoittaako toimija kaupallista kalastusta merellä vai sisävesillä; 6) kumpaan kalastuslain (379/2015) 88 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ryhmistä toimija haluaa rekisteröityä; sekä(379/2015) 88 §:n 7) haettavan rekisteröintiajan pituus, jos se on lyhyempi kuin kolme vuotta.  Rekisteröintipäätöksessä vahvistetaan rekisteröinnin alku- ja loppumisajankohta ja kumpaan kaupallisten kalastajien ryhmään toimija on sijoitettu.

MMM asetus kaupallisista kalastajista  Sisävesillä saadut saaliit tulee kirjata kalastuspäiväkirjaan: – Kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin – Kalastuksen harjoittamisalue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella – Rapusaalis kirjataan kappaleittain – Pyydysten määrä, koko ja pyyntiaika  Kalenterikuukausittainen ilmoitus Luken lomakkeella toimitetaan toimintavuoden osalta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä

KALASTUKSEN SÄÄTELY Mitä muuttuu:

Kalastuksen säätely ValtiotasoValtioneuvosto: asetus MMM: asetukset ja valtakunnalliset kalavarojen hoitosunnitelmat ELY-tasoELY-keskukset: päätökset kalastuksen säätelystä (mm. pyyntimitat) Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät: käyttö- ja hoitosuunnitelmien yhteensovittaminen ja ELY:n avustaminen AluetasoKalatalousalueet: käyttö- ja hoitosuunnitelma PaikallistasoVesialueiden omistajat: kalastuksen järjestäminen

Esimerkki: Taimenen kalastuksen säätely  Kalastuslaki:  Taimen on vaelluskala kaikissa muodoissaan  Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onginta- ja pilkintä kielletty. Viehekalastus sallitaan vain vesialueen omistajan luvalla (kalastonhoitomaksun mukainen viehekalastusoikeus ei ole voimassa)  Ajoverkko kielletty  Meressä 1 km lähempänä vaelluskalavesistön joen suuta kalastaminen kielletty verkolla  Verkkojen ja rysien käyttö purossa kielletty  Kalan kulun turvaamiseksi rakennetussa kalatiessä sekä 200 metrin matkalla sen tai muun vastaavan laitteen ylä- ja alapuolella on kalastus kielletty  Asetus:  Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty  Taimenistukkaat rasvaeväleikattava 2017 alkaen  ELY-keskus voi poiketa alamitoista tai asettaa paikallisia kalastusrajoituksia  Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettävä ehdotus vaelluskalojen elinkierron turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä

VALTIONEUVOSTON ASETUS KALASTUKSESTA

R TAIMENRAUHOITUSAJATPYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT Rasva- evällinen taimen Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu. Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä Joessa ja purossa Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm Muualla missä kalastus sallittu vähintään 60 cm Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm Rasvaevä- leikattu taimen Joessa ja purossa Vähintään 50 cm

Rasvaevällinen taimen  Rauhoitettu:  Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu.  Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla  Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu.  Pyyntimitta:  Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm  Leveyspiirien 64º00´N ja 67º00´N välisellä alueella vähintään 60 cm

R LOHI RAUHOITUSAJATPYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT LohiJoessa ja purossa Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm Rasvaevällinen järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu Joessa ja purossa Vähintään 60 cm Rasvaevä- leikattu järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen asetuksen karttaliitteen mukaisissa vesissä Joessa ja purossa Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi/vrk/hlö Vuoksen vesistössä

Lohi (meressä)  Rauhoitettu:  Joessa ja purossa  Saaliskiintiö vapaa- ajankalastuksessa, 2 lohta/vrk/hlö  Pyyntimitta:  Leveyspiirin 63º30´N eteläpuolella vähintään 60 cm  Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm

RAUHOITUSAJAT PYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT Nieriä Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. (kartat: f) f Muualla Vuoksen vesistössä Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm Inarinjärvessä vähintään 45 cm Harjus Meressä kokonaan rauhoitettu Sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm Siika Mereen laskevassa joessa ja purossa

Harjus  Rauhoitettu:  Meressä kokonaan rauhoitettu.  Sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella rauhoitettu.  Pyyntimitta:  Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm  Leveyspiirin 67 º00´N pohjoispuolella vähintään 30 cm

RAUHOITUSAJATPYYNTIMITAT/SAALISKIINTIÖT Nahkiainen Kuha-Vähintään 42 cm * Joki-, Täplä- ja Kapeasaksi rapu kello 12- * Ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan tulee täyttää seuraavat mitat: 1) vähintään 40 cm Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun 2) vähintään 37 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 cm Asetus ja karttaliitteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa

Kuha – kaupallisen kalastajan poikkeus  Yleinen pyyntimitta: vähintään 42 cm  1-ryhmän kaupalliset kalastajat:  vähintään 40 cm Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun  vähintään 37 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 cm  Suomenlahden raja: 23º00´E

Mittaamistavat  Pyydyksen solmuväli mitataan verkkohapaan solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen.  Mitattavat solmuvälit valitaan märän pyydyksen pienisilmäisemmästä osasta, ei kuitenkaan verkon ylä- tai alapauloista tai sivuista.  Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen

Verkkokalastusta koskevat säännökset  Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15 päivästä marraskuun 30 päivään.  Verkkokalastus vaelluskalavesistön jokisuualueella kielletty elokuun 15 päivästä 31 päivään lokakuuta (jokisuualue = merialue 1 km säteellä joen suusta)  Lohta merestä pyydettäessä verkon pienin sallittu solmuväli on 80 millimetriä.  Taimenen kalastus meressä pintaverkolla on kielletty.

Verkkokalastusta koskevat säännökset  Verkon solmuvälin tulee siikaa merestä pyydettäessä olla: 1) leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä; 2) leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä; 3) leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisellä merialueella vähintään 40 millimetriä; 4) leveyspiirin 62°30′N eteläpuolella vähintään 43 millimetriä.  Siian verkkopyyntinä pidetään kalastusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa  Säännökset tulivat voimaan 2013.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

2015 Vanha laki ja asetus 2016 Uusi laki ja asetus Yhteistyöryhmät asetetaan Kalastusalueet jatkavat 2018 loppuun asti Kalatalousalueen 1. yleiskokous ELY:n kutsumana Käyttö- ja hoitosuunnitelma jätettävä ELY:lle Uusi järjestelmä toiminnassa Uuteen kalastuslakiin siirtyminen Kalatalousalueen säännöt vahvistettavaksi ELY:lle

Tulevaisuutta  Toimeenpanotyöryhmä varmistaa sujuvan siirtymän vuosina  Viestintätyöryhmä työstää infomateriaaleja  MMM valmistelee sanktiojärjestelmän uudistusta  Eduskunta edellytti lisäksi:  Yhteisaluelain uudistaminen käynnistettävä  Ammattikalastusluvan vaikutukset kalakantoihin ja kalan tarjontaan seurataan ja selvitys annetaan MMM:lle 3 vuoden jälkeen.

Osakaskuntien säännöt  Kalastuslaki ei vaadi osakaskunnilta sääntöjen uudistamista  KKL:n uudistetut, AVI:n tarkastamat mallisäännöt  Sääntöjen vahvistaminen tapahtuu Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:ssa. Maksu: 110 €.

Kiitoksia!