Aluksen käymäläjätteet

Esitys aiheesta: "Aluksen käymäläjätteet"— Esityksen transkriptio:

1 Aluksen käymäläjätteet
Päästökielto alkaen

2 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat Käymäläjätteen laskeminen mereen on alkaen kielletty kaikenkokoisista aluksista alusjätelaki, 300/1979 alusjäteasetus, 435/2000 Poikkeus 12 NM AMP - Henrik Ramm-Schmidt

3 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (300/1979) 2 a § Tässä laissa tarkoitetaan 1) aluksella jokaista vesikulkuneuvoa, mukaan luettuina kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset ja kelluvat alukset sekä kiinteät ja kelluvat alustat; 4) huvialuksella urheilukäyttöön tai vapaa-aikaan tarkoitettua alusta sen tyypistä tai käyttövoimasta riippumatta; 14) käymäläjätevedellä käymälöistä, pisoaareista ja WC-lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä ja muita jätteitä, lääkintätilojen pesualtaista, kylpyammeista ja lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä, tyhjennyksiä tiloista, joissa on eläviä eläimiä, sekä muita jätevesiä, jotka on sekoitettu edellisten kanssa; AMP - Henrik Ramm-Schmidt

4 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (300/1979) 2 a § (jatkuu) Tässä laissa tarkoitetaan 15) käsitellyllä käymäläjätevedellä käymäläjätevettä, joka on käsitelty asianmukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitteistossa; 16) kiinteällä jätteellä sellaista ruoka- ja kotitalousjätettä ja muuta vastaavaa jätettä, tuoreita kaloja ja niiden osia lukuun ottamatta, jota syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jota on jatkuvasti tai aika ajoin hävitettävä; AMP - Henrik Ramm-Schmidt

5 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (300/1979) 22 § Käsittelemättömän käymäläjäteveden päästäminen aluksesta veteen on Suomen vesialueella kielletty... poikkeus on määritelty asetuksella (435/2000) 23 § Kiinteän jätteen poistaminen aluksesta veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä on kielletty. Kiinteän jätteen poistaminen veteen suomalaisesta aluksesta on myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella kielletty AMP - Henrik Ramm-Schmidt

6 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (300/1979) 25 § Mitä 22 ja 23 §:ssä on säädetty, ei koske käymäläjäteveden ja kiinteän jätteen veteen päästämistä, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi taikka ihmishengen pelastamiseksi, eikä myöskään sellaista mainittujen jätteiden veteen päästämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, jos kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin veteen pääsyn estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty ennen vaurioitumista ja sen jälkeen. AMP - Henrik Ramm-Schmidt

7 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (435/2000) 18 § Käymäläjäteveden päästäminen veteen aluksista Käymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja suomalaisesta aluksesta myös muualla Itämeren alueella on kielletty seuraavin poikkeuksin: käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella nopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään 4 solmua. AMP - Henrik Ramm-Schmidt

8 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat (300/1979) 25 § Mitä 22 ja 23 §:ssä on säädetty, ei koske käymäläjäteveden ja kiinteän jätteen veteen päästämistä, jos se on tarpeen aluksen tai sillä olevien turvallisuuden varmistamiseksi taikka ihmishengen pelastamiseksi, eikä myöskään sellaista mainittujen jätteiden veteen päästämistä, joka aiheutuu aluksen tai sen varusteiden vaurioitumisesta, jos kaikkiin kohtuullisiin varotoimenpiteisiin veteen pääsyn estämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdytty ennen vaurioitumista ja sen jälkeen. AMP - Henrik Ramm-Schmidt

9 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat Harmaata vettä (pesu-, keittiö- tai suihkuvesi) ei ole pakko varastoida veneen säiliöön vaan sitä saa edelleen päästää veteen. Sitä kannattaa kuitenkin välttää erityisesti suojaisissa sisälahdissa. Mikäli jätevesisäiliön tilavuus riittää, myös harmaat vedet on suositeltavaa johtaa septitankkiin. Jos samaan säiliöön johdetaan sekä WC-jätevettä että harmaata vettä, koskevat käymäläjätevesien päästömääräykset myös niiden sekoitusta. - Pidä Saaristo Siistinä ry AMP - Henrik Ramm-Schmidt

10 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Faktat Standardin mukaan imutyhjennyksen kansihelan sisähalkaisija on 38–50 mm. septitankin ilmaushelan tulee sijaita veneen ulkopuolella ja ilmausletkun halkaisijan tulee olla vähintään 19 mm alle 400 litran tankeissa. Tyhjennettäessä korvausilmaa on saatava vähintään yhtä paljon kuin tyhjennyshelan kautta poistuu, muuten tankki menee imun voimasta helposti kasaan. koko järjestelmän tulee kestää imutyhjennystä. septitankkijärjestelmän tulee olla tukevasti kiinnitetty eli se ei saa olla letkujen varassa. - Pidä Saaristo Siistinä ry AMP - Henrik Ramm-Schmidt

11 AMP - Henrik Ramm-Schmidt
Johtopäätökset Septitankki on mitoitettava siten että se riittää aluksen käymäläjätteille, ottaen huomioon aluksen koko, miehistön/matkustajien määrä, matka ja aika tyhjennyspaikalle sekä tyhjennyksien välinen aika. (suositus väh. 30 l) Septitankki vaatii imutyhjennysmahdollisuuden ”Yli 12 nm lähimmästä rannasta” ei ole lain hengen mukainen tyhjennyspaikka. Vaihtoehtoina käyvät edelleenkin perinteinen kemiallinen käymälä tai kompostoiva käymälä, jotka tyhjennetään maihin. Lisää infoa Pidä Saaristo Siistinä ry Merenkulkulaitos Ympäristöhallinto Finlex Finlex AMP - Henrik Ramm-Schmidt