Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Esitys aiheesta: "Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt"— Esityksen transkriptio:

1 Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt
Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto

2 Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen Pääasiallinen tarkoitus on ollut varmistaa: kilohailikiintiön riittävyys silakan kalastuksen sivusaaliiksi, ja Pohjanlahden silakkakiintiön riittävyys koko kalastusvuodeksi

3 Säätely vuonna 2014 Pelaginen kalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella rajoitettu yhteensä tonniin silakkaa ja tonniin kilohailia Nämä määrät on nyt otettu ja kalastus on näillä alueilla kielletty lukuun ottamatta pienimuotoista kalastusta pääaltaalla (enintään 20 metrin alukset) ja perusviivan sisäpuolella Suomenlahdella (enintään 24 metrin alukset)

4 Säätely vuonna 2014 Kalastus voi silakkakiintiön puitteissa jatkua Saaristomerellä, Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella perusviivan sisäpuolella. Pientä keskustelua rajoitustarpeesta viriämässä. Selkämerellä kalastus voi jatkua kunnes tonnin saalismäärä on otettu. Tämän jälkeen voimaan astuu keskeytys ajalle Jos saalismäärät jäävät pienemmiksi voidaan pohtia keskeytysjakson pituutta ja jos saalismäärä täyttyy ennenaikaisesti harkitaan tarvetta lisärajoituksille.

5 Nykysäätelyn heikkouksia
Viranomaiset vahvistavat sallitut kalastuskaudet Yritysten mahdollisuudet toiminnan suunnitteluun rajoittuvat Yhteinen kiintiö johtaa kilpakalastukseen ja suurempiin kalastuskustannuksiin Voi vaikuttaa markkinahintoihin

6 Nykysäätelyn vahvuuksia
Hyvä dialogi viranomaisten ja elinkeinon kesken pelagisen kalastuksen säätelystä Joustava järjestelmä, joka mm. mahdollistaa joustavat kiintiövaihdot viranomaisten toimesta Hallinnollinen taakka on pienempi kuin toimijakohtaisessa kiintiöjärjestelmässä Valvonta on kustannustehokkaampaa

7 Toimijakohtaiset kiintiöt
Käytetty 70-luvulta lähtien kalastuksen ohjausvälineenä erityisesti Islannissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa ja Alankomaissa. Viime vuosina otettu käyttöön pelagisen kalastuksen ohjausvälineenä myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Perusperiaatteena on kalastusyrityksille osoitettava osuus valtion tietylle kalakannalle vahvistetusta kiintiöstä.

8 Toimijakohtaiset kiintiöt
Toimijakohtainen kiintiö voi olla: vuosittain uudelleen jaettava (IQ), tiettyä aikajaksoa koskeva käyttöoikeus (TFC), tai kokonaan kalastusyritysten omaisuutta (ITQ). Käyttöoikeutena tai omaisuutena kiintiöosuudet ovat myös myytävissä/vuokrattavissa. On mahdollista kaksivaiheisesti siirrtyä vuosittain jaettavista kiintiöistä monivuotisiin käyttöoikeuksiin

9 Toimijakohtaiset kiintiöt
Kiintiöiden ensimmäinen jakaminen kalastusyrityksille on järjestelmän oikeudenmukaisen toteuttamisen kannalta keskeisin kysymys. Kiintiöt jaetaan tavallisesti aikaisemman kalastushistorian perusteella, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.

10 Toimijakohtaiset kiintiöt
Järjestelmä parantaa yritysten mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja optimoida kalastuksen kannattavuutta Kalastusyrityksille tulee omistuksen kautta kannustin hyödyntää kalakantaa kestävästi Kiintiöosuuksien siirrettävyys mahdollistaa sen, että tehokkaimmat yksiköt voivat saada suurempia osuuksia ja että yksiköiden määrä vähenee

11 Toimijakohtaiset kiintiöt
Järjestelmiin voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten halu säästää kiintiöosuutta heittämällä vähäarvoinen saalis mereen, yksikkökohtaisten kiintiöosuuksien edellyttämä valvonta ja uusien kalastusyritysten alalle tulon vaikeutuminen Myös kiintiöosuuksien liiallinen keskittyminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen ja pienimuotoisen kalastuksen eliminointiin

12 Toimijakohtaiset kiintiöt
Järjestelmän käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä Ministeriön on tarkoitus vuonna 2014 aloittaa lainsäädännön valmistelu läheisessä yhteistyössä elinkeinon kanssa Järjestelmistä on tarpeen käydä perusteellinen keskustelu hallinnon sisällä sekä kalastusyrittäjien kanssa

13 Toimijakohtaiset kiintiöt
Tärkeitä ratkaistavia asioita ovat mm.: Mihin kiintiöihin ja kokoluokan aluksiin järjestelmää sovellettaisiin Mikä olisi kiintiöjaon peruste ja tarkasteltava saalishistorian aikaväli Miten estettäisiin kiintiöiden liiallinen keskittyminen Tulisiko siirtyä kaksivaiheisesti IQ:n kautta vai suoraan monivuotiseen käyttöoikeuteen (ITQ, TFC) Mikä olisi käyttöoikeuden aikajakso Miten käyttöoikeus kohdeltaisiin verotuksessa

14 Kiitos!