Aalto-yliopisto 9.3.2015 Professor of Practice OTT Sakari Wuolijoki Rahoitusoikeus Aalto-yliopisto 9.3.2015 Professor of Practice OTT Sakari Wuolijoki

Luennon aiheet Johdanto yritysluototuksen juridiikkaan Perusasiat ja luottosopimuksen tyypillinen sisältö Kovenantit Luottosopimuksen irtisanominen Erilaisia oikeustieteellisiä näkökulmia luotonantajavastuuseen

Yritysluotonanto Keskeinen vieraan pääoman lähde yrityksille Muita merkittäviä luotonantajia / takaajia esim. Finnvera Oyj, työeläkeyhtiöt Bilateraaliset luotot / usean luotonantajan luotot (ns. syndikoidut lainat omana ryhmänään) Erityisrahoitusmuotoja esim. leasing, factoring, pääomasijoittajien acquisition financing Luottomuotojen kirjo huomattava

Perusasioita Sopimusvapaus pääsääntönä, vrt. kuluttajaluotot Rajoittavana tekijänä silti OikTL 36 § ja LuottoL 15:3, jonka mukaan Luottolaitos ei saa toiminnassaan käyttää sopimusehtoa, joka ei kuulu luottolaitoksen toimintaan tai jota sen sisältö, osapuolten asema tai olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana. Kohtuuttomana sopimusehtoa on pidettävä aina, jos luottolaitoksen toiminnan ulkopuolisten hyödykkeiden hankkiminen tai käyttö asiakkaan kannalta kokonaisuutena arvioiden asiattomasti vaikuttaa luoton saamiseen, sopimuksen voimassaoloon tai muihin sopimuksen ehtoihin taikka jos asiakkaan oikeutta ryhtyä sopimussuhteeseen muun elinkeinonharjoittajan kanssa rajoitetaan. Aina huomattava mikä yhtiö on velallisena – velkavastuu koskee vain tätä yhtiötä, ei esim. omistajia. Konsernisuhteissa esim. hyvin tärkeää. Tavallisesti vakuudellista luotonantoa ja selvästi lyhyempiä luottoaikoja kuin kuluttajaluototuksessa. Korkomarginaali riippuu mm. luottoriskistä.

Vieras pääoma vs. oma pääoma Yhtiön omistajien näkökulmasta vieras pääoma usein toivottavaa paremman RoE:n saavuttamiseksi. Luotonantajan näkökulmasta oma pääoma toivottavaa yhtiön vakavaraisuuden vahvistamiseksi (ja luottoriskin pienentämiseksi). Maksunsaantijärjestys insolvenssissa on keskeistä koko rahoitusoikeuden ja käytettävien instrumenttien kannalta yritysluototuksessa. Velkojat maksunsaantijärjestyksessä ennen osakkeenomistajia. Mitä tästä seuraa? Yksinkertaistettu maksunsaantijärjestys Vakuusvelkojat Tavalliset velkojat ns. seniorvelkojat ns. juniorvelkojat Pääomalainan velkojat Osakkeenomistajat

Luoton hakemusvaihe Prosessi vaihtelee pitkälti luoton tyypin ja yrityksen koon mukaan. Vrt. pienyritys bilateraaliluotto ja suuryrityksen syndikoitu luotto. Luotonhakijan velvollisuus oikeiden tietojen antamiseen. Myös sisäpiirintiedon antaminen voi olla sallittua. Tiedonantovelvollisuudet määräytyvät sopimusoikeuden yleisten oppien mukaan. Pankki saattaa antaa indikatiivisen luottotarjouksen (esim. term sheet) tai sitovan luottotarjouksen. Pankin edustajan asemavaltuutus voi tulla arvioitavaksi. Luottopäätös pankin prosessin mukaan. Yritysanalyysi. Luottohinnoittelu

Luottosopimuksen sisältö Kenen on allekirjoitettava luottosopimus velallisen puolelta, jos velallinen on osakeyhtiö? Kenen on tehtävä päätös osakeyhtiössä? Luottosopimus tehdään käytännössä kirjallisesti. Rakenne vaihtelee luoton tyypin mukaan. Aina sovitaan luoton korosta, takaisinmaksusta ja irtisanomisperusteista. Lisäksi luottosopimus voi sisältää esim. velallisen tiedoantovelvoitteita luottoaikana velallisen oikeuden maksaa luotto ennenaikaisesti (kuluja vastaan) takaisin korkoportaat velallisen taloudellisen aseman mukaan kovenantteja - Sopimuksia korko- tai muista suojauksista jotka ovat velalliselle ja velkojalle tärkeitä Vakuussopimus tehdään tyypillisesti eri asiakirjalla. Pantti, yrityskiinnitys tai takaus (tai letter of support). Suurissa luotoissa saatetaan hyödyntää Loan Market Association –ehtoja.

Kovenantit Erityisisä luottosopimusehtoja, joista sovitaan tavallisesti yksilöllisesti (joskin jotkin hyvin standardisoituja). Kovenanttiehtojen rikkominen tavallisesti irtisanomisperuste. Ns. waiver-hyväksyntä mahdollinen. Vakuudettomassa luotonannossa välttämättömiä, mutta käytetään muussakin yritysluotonannossa. Finanssikovenantteja esim.: Velkaantumisaste Käyttökate likviditeetti Muita kovenantteja esim.: - pari passu negative pledge change of business cross default

Luoton irtisanominen Sopimuksissa neuvoteltava (LMA, Event of Default) Normaalisti irtisanomisoikeus syntyy ehtojen mukaan tilanteissa, joissa yrityksen luottoriski on nousemassa. Kotimaisissa pk-yritysten luottosopimuksissa perusteita esim: maksulaiminlyönti, väärien tietojen antaminen, taloudellisen aseman heikkeneminen, liiketoiminnan lopettaminen tai olennainen muutos, vakuuden arvonmenetys, pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden vaarantuminen. LMA-tyyppisissä ehdoissa perusteita esim: non-payment, misrepresentation, cross defaulf, insolvency, material adverse change (ns. MAC). Huom. ehtojen yhteys kovenantteihin.

Velallisen maksuvaikeudet tai muut ongelmatilanteet Tyypillistä neuvottelu pankki – muut velkojat – johto - omistajat Teoriassa intressiristiriita omistajat vs. vieraan pääoman velkojat. Miksi? Erilaisista velkojien valvontamenettelyistä / liiketoimintamuutoksista / luottoehtojen muutoksista voidaan sopia esim. Waiver-hyväksynnän ehtona. Ns. shadow directors –ilmiö Pörssiyhtiöillä myös tiedonantovelvoitteet markkinalle. Yrityssaneeraus / konkurssi / muu menettely?

Saneerausvastuu Oikeustieteellisesti epämääräinen Pääsääntöisesti velkojalla ei vastuuta toimittaessa luottoehtojen ja lain mukaan Ympäristövahingoista(kaan) ei normaalisti ole luotonantaja vastuussa Hyvää perintätapaa noudatettava myös yrityssuhteissa Lisärahoituksen antamiseen ei velvoitetta (ellei poikkeuksellisesti sitouduttu tällaiseen) Takaisinsaantiriskit Pohditaan oikeustilaa yhdessä oikeuskirjallisuuden perusteella…