Rahoitusoikeus, luento 7

Esitys aiheesta: "Rahoitusoikeus, luento 7"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitusoikeus, luento 7
Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

2 Luennon aiheet Alustus: ns. Liikasen raportti
Yritysluototus ja maksukyvyttömyystilanteet Tilisopimus, korttimaksaminen

3 Luentosarjan rakenne Pankkitoiminta ja sääntelyn ideat
Luottolaitoslainsäädännön keskeisasiat vakavaraisuussääntely riskienhallinta finanssivalvontajärjestelmä Luottolaitospalvelut Kuluttaja- ja yritysluotonanto Maksuliikenne ja -kortit Sijoituspalvelut

4 Alustus luentokuulustelun vaihtoehtona
Tarkoitus myös osallistua luennoille – luennot tukevat joka tapauksessa tenttiin valmistautumista Alustus arvostellaan asteikolla 0-10 p, yli 6 p suorituksella voi korvata Pankkioikeus-kirjan s. tentissä. Pisteet ilmoitetaan samaan aikaan luentokuulustelun tuloksien kanssa. Alustuksia varattu nyt 4 kpl, korkeintaan 6 voidaan ottaa. Alustus keskusteluineen n.15 min. Erittäin hyvän (9-10 p) alustuksen piirteitä: Teema kytketään laajempaan kontekstiin, esim. ympäröivään sääntelyyn Alustus selostaa olennaiset seikat ymmärrettävällä tavalla, teeman vaikutus käytännössä tuodaan esille (esim. merkitys pankeille / asiakkaille), kansainvälinen vertailu Alustus perustuu useisiin lähteisiin Alustaja ymmärtää asian ja osaa vastata yleisön lisäkysymyksiin Heikon alustuksen piirteitä: Kapea selostus, perustuu yhteen lähteeseen vailla lähdekritiikkiä Kuulija ei saa mitään lisäarvoa siihen verrattuna että olisi itse lukenut tekstin

5 Miten pankki toimii? yksinkertaistettu malli otto- ja antolainauksesta
Omistajilta oma pääoma Luotonanto kotitalouksille ja yrityksille Tallettajien talletukset Pankki Muu pankin lainanotto, esim. joukkovelkakirjat Likvidien varojen sijoitustoiminta Pankin olemassaolon oikeutus? Muita tehtäviä esim. maksuliikenne ja sijoituspalvelujen tarjoaminen.

6 Vieras pääoma vs. oma pääoma
Yhtiön omistajien näkökulmasta vieras pääoma usein toivottavaa paremman RoE:n saavuttamiseksi. Luotonantajan näkökulmasta oma pääoma toivottavaa yhtiön vakavaraisuuden vahvistamiseksi (ja luottoriskin pienentämiseksi). Maksunsaantijärjestys insolvenssissa on keskeistä koko rahoitusoikeuden ja käytettävien instrumenttien kannalta yritysluototuksessa. Velkojat maksunsaantijärjestyksessä ennen osakkeenomistajia. Mitä tästä seuraa? Yksinkertaistettu maksunsaantijärjestys Vakuusvelkojat Tavalliset velkojat ns. seniorvelkojat ns. juniorvelkojat Pääomalainan velkojat Osakkeenomistajat

7 Kovenantit Erityisiä luottosopimusehtoja, joista sovitaan tavallisesti yksilöllisesti (joskin jotkin hyvin standardisoituja). Kovenanttiehtojen rikkominen tavallisesti irtisanomisperuste. Ns. waiver-hyväksyntä mahdollinen. Finanssikovenanteissa korkomarginaali voidaan sopia tunnusluvusta riippuvaksi. Vakuudettomassa luotonannossa välttämättömiä, mutta käytetään muussakin yritysluotonannossa. Finanssikovenantteja esim.: Velkaantumisaste Käyttökate Likviditeetti Muita kovenantteja esim.: Pari passu Negative pledge Change of business Cross default Information MAC

8 Luoton irtisanominen Sopimuksissa neuvoteltava (LMA, Event of Default)
Normaalisti irtisanomisoikeus syntyy ehtojen mukaan tilanteissa, joissa yrityksen luottoriski on nousemassa. Kotimaisissa pk-yritysten luottosopimuksissa perusteita esim: maksulaiminlyönti, väärien tietojen antaminen, taloudellisen aseman heikkeneminen, liiketoiminnan lopettaminen tai olennainen muutos, vakuuden arvonmenetys, pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden vaarantuminen. LMA-tyyppisissä ehdoissa perusteita esim: non-payment, misrepresentation, cross defaulf, insolvency, material adverse change (ns. MAC). Huom. ehtojen yhteys kovenantteihin.

9 Velallisen maksuvaikeudet tai muut ongelmatilanteet
Tyypillistä neuvottelu pankki – muut velkojat – johto - omistajat Teoriassa intressiristiriita omistajat vs. vieraan pääoman velkojat. Miksi? Erilaisista velkojien valvontamenettelyistä / liiketoimintamuutoksista / luottoehtojen muutoksista voidaan sopia esim. Waiver-hyväksynnän ehtona. Ns. shadow directors –ilmiö Pörssiyhtiöillä myös tiedonantovelvoitteet markkinalle. Yrityssaneeraus / konkurssi / muu menettely?

10 Rahoituksen jatkaminen / saneerausvastuu
Oikeustieteellisesti epämääräinen Pääsääntöisesti velkojalla ei vastuuta toimittaessa luottoehtojen ja lain mukaan Ympäristövahingoista(kaan) ei normaalisti ole luotonantaja vastuussa Hyvää perintätapaa noudatettava myös yrityssuhteissa Lisärahoituksen antamiseen ei velvoitetta (ellei poikkeuksellisesti sitouduttu tällaiseen) Takaisinsaantiriskit Pohditaan oikeustilaa yhdessä oikeuskirjallisuuden perusteella…

11 Luottorakenne 1 Mitä yhtiötä luototetaan? Miksi?
Holdingyhtiö (osinkojen sijoitustoimintaa) Pankki Liiketoimintayhtiö (taseessa myös liikekiinteistöjä) Mitä yhtiötä luototetaan? Miksi? KKO 2015:17 samastamisesta periaatteessa tärkeä, mutta ei muuta OYL:n peruslähtökohtia Mitä on rakenteellinen subordinaatio?

12 Luottorakenne 2 Pankki luotottaa konsernin emoa.
Valtio tms. vakavarainen taho 20 % Konsernin emoyhtiö Pankki Tyttären velka emolle 100 % 100 % 30 % Kiinteistö Oy Liiketoimintayhtiö (tappiollinen) Liiketoimintayhtiö 2 (vahvasti voitollinen) Pankki luotottaa konsernin emoa. Mitä kovenantteja? (Mitä vakuuksia?) Mitä otettava luottoriskien arvioinnissa huomioon?

13 Luottorakenne 3 Vakuus alhaalta ylöspäin ja OYL?
PE-rahasto Myös junior PE-rahasto Muu luotottaja senior Holdingyhtiö Muu luotottaja pääomalaina Pankki senior Liiketoimintayhtiö Vakuuspaketti 1 Tyttären osakekanta Tyttären yrityskiinnitys Tyttären takaus Vakuuspaketti 2 Tyttären osakekanta Tyttären saatavakanta Equity contribution agreement Vakuus alhaalta ylöspäin ja OYL? Kanssavelallista koskeva juridiikka

14 Tilisopimus Talletus on velvoiteoikeudellisesti asiakkaan saatava pankilta. Tästä seuraa mm. maksusuojaoppien soveltaminen tiliasiointiin (esim. RHO 2007:8) Tilikorko sovitaan tilisopimuksessa. Erityismuotona ns. strukturoitu talletus (korko ei talletussuojan piirissä) Ajankohtainen keskustelunaihe negatiivinen korko Konsernitilit Maksupalvelulaki koskee maksutilien tarjontaa. Valtaosa pankkitileistä on sääntelyn piirissä. Lukuisia tiedonantovelvollisuuksia. Peruspankkipalveluja (mm. yksi tili) tarjottava kuluttajille. Palvelumaksujen oltava kohtuullisia mm. LuottoL nimenomaisen säännöksen nojalla. Kuittausoikeus rajoitettu etenkin konkurssissa

15 Maksukortit Toiminnallisesti keskeinen jaottelu credit / debit –kortit. Sääntely maksupalvelulaissa, KSL:ssä ja käytännössä SEPA (Erityisluottokortit) / yleisluottokortit Yleisluottokortissa kolmikantasuhde: myyjäliike, kortinmyöntäjä ja kortinhaltija Myyjäliike voi veloittaa kuluja kortinkäyttäjältä Kortinmyöntäjän vastuu myyjäliikkeen suorituksesta. Ns. hyödykesidonnainen luotto, ks. KKO 2007:6.

16 Kuriositeetti: ”Hyödykesidonnainen luotto”
KSL 7:39 ”Kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina” KSL 7:3 ”Tämän luvun 18 ja 39 §:ää sovelletaan ainoastaan hyödykesidonnaiseen luottoon ja 36–38 §:ää ainoastaan tavaran hankkimiseksi myönnettävään hyödykesidonnaiseen luottoon” KSL 7:7 Tässä luvussa tarkoitetaan ”hyödykesidonnaisella luotolla kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella”

17 Maksupalvelulain mukainen vastuu

18 Tilisiirron / maksamisen pääpiirteet
Klassisten velvoiteoikeudellisten kysymystenasettelujen merkitys vähentynyt maksupalvelulain myötä. Myös lukuisia SEPA:an liittyviä EU-asetuksia. Tilisiirron toteuttamisaika euromääräisissä siirroissa: pääsääntö toimeksiantoa seuraavana pankkipäivänä varat perillä. Maksupalvelulain 81 – 82 §:t velvoiteoikeudellisesti hyvin tärkeitä, koska näiden mukaan ratkeaa kysymys velan maksuajankohdasta suhteessa velkojaan. Pääsääntö: maksu suoritettu kun varat on siirretty maksunsaajan pankille

19 Pankin vastuu tilisiirron virhetilanteissa