Rahoitusoikeus, luento 2

Esitys aiheesta: "Rahoitusoikeus, luento 2"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitusoikeus, luento 2
Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

2 Luennon aiheet Kertaus viime kerralta, mukaan lukien keskeiset työskentelytapaseikat EU:n ja Suomen finanssivalvontajärjestelmä EU:n pankkiunioni ja kriisinratkaisusääntely Luottolaitoslain asiakkaansuojasääntely Johdanto luotonannon juridiikkaan

3 Luentosarjan rakenne Pankkitoiminta ja sääntelyn ideat
Luottolaitoslainsäädännön keskeisasiat vakavaraisuussääntely riskienhallinta finanssivalvontajärjestelmä asiakkaansuojasääntely Luottolaitospalvelut Kuluttaja- ja yritysluotonanto Maksuliikenne ja -kortit Sijoituspalvelut

4 Miten pankki toimii? yksinkertaistettu malli otto- ja antolainauksesta
Omistajilta oma pääoma Luotonanto kotitalouksille ja yrityksille Tallettajien talletukset Pankki Muu pankin lainanotto, esim. joukkovelkakirjat Likvidien varojen sijoitustoiminta Pankin olemassaolon oikeutus? Muita tehtäviä esim. maksuliikenne ja sijoituspalvelujen tarjoaminen.

5 Sääntelytavoitteita Järjestelmän vakaus Asiakkaansuoja
Vakavaraisuussääntely Talletussuoja Riskienhallinta Finanssivalvontajärjestelmä EU:n pankkiunioni / kriisinratkaisusääntely Asiakkaansuoja Luottolaitoslain asiakkaansuoja Peruspankkipalvelut Kuluttajaluottosääntely Maksupalvelusääntely (Vakuusmuotojen sääntely) Rahoituspalvelujen etämyynti

6 Hyviä alustusaiheita edelliskerran teemoista
Bail in tool ja vakavaraisuussääntely Likviditeettivaatimukset Ns. Liikasen raportti Järjestelmäriskipuskuri Asuntoluototus ja pääomavaateet

7 Finanssisääntely pitkälti harmonisoitu EU:ssa
Säädöstulva vs. tehokkaampi sääntely, EU:n yhteinen sisämarkkina, markkinavakaus EU-direktiivit ja EU-asetukset. Kotimaista sääntelyä laeissa, asetuksissa ja Finanssivalvonnan määräyksissä. Ns. Lamfalussy-malli sääntelyn rakenteessa Siviilioikeus, kuluttajaluottoja lukuun ottamatta, silti pitkälti harmonisoimatta.

8 Finanssivalvontajärjestelmä
Valvontajärjestelmässä limittyvät kansalliset valvojat, eurooppalaiset ESA:t ja Euroopan keskuspankin valvonta. Lähde Finanssivalvonta

9 Suomen Finanssivalvonta
Mm. pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahastoyhtiöitä, sijoituspalveluyhtiöitä ja pörssiyhtiöiden tiedotusta valvova viranomainen. Laajat tutkinta- ja tiedonsaantioikeudet. Makrovakausvaltuudet. Sanktio-oikeudet. Esim. huomautus, seuraamusmaksu, toimiluvan peruuttaminen. Tähän liittyvät periaatteelliset näkökohdat? Mieti parin kanssa 5 min. Antaa määräyksiä ja ohjeita. Tekee pankkeihin tarkastuksia ja valvontakäyntejä. Ei toimivaltaa ratkaista yksittäisiä riitoja asiakkaan ja pankin välillä.

10 Euroopan keskuspankin valvonta
Valvontavastuu euroalueen merkittävistä pankeista Suomesta EKP:n valvonnassa lähinnä Nordea, OP, Danske EKP valvoo merkittävimmistä pankeista mm. vakavaraisuutta ja likviditeettiä Näissäkin pankeissa silti myös Suomen Finanssivalvonnalla edelleen merkittävä rooli Vrt. valvontavastuun jakautuminen isäntävaltio / kotivaltio ulkomaisten pankkien osalta. Lähde Finanssivalvonta

11 EU:n pankkiunioni Miksi pankkiunioni? Mieti parin kanssa 5 min.
Kolme elementtiä: 1) yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) 2) yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä (SRB) 3) yhteinen talletussuoja Kohdissa 2-3 valmistelut vielä osittain kesken, vaikka talletussuojan taso sinänsä onkin jo harmonisoitu direktiivillä.

12 Kriisinratkaisujärjestelmä
Järjestelmällä pyritään minimoimaan kriisien kustannukset valtioille (= veronmaksajille) Rahoitusvakausvirasto Suomessa, toimii osana SRB:tä SRB itsenäisessä kriisinratkaisuvastuussa EKP:n valvomista pankeista Kriisinratkaisurahasto (SRF) aloittanut 2016 alusta Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta sekä EU:n kriisinratkaisuasetus Miten kriisejä sitten käytännössä ratkaistaan?

13 Luottolaitoslain asiakkaansuoja
Kohtuuttomien sopimusehtojen kielto Huom. ei kuitenkaan ehtojen / tuotteiden etukäteishyväksyntää Peruspankkipalvelut Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen Kuittausrajoitus Pankkisalaisuus

14 Pankkien luotonanto: johdanto

15 Siviilioikeudelliset peruskäsitteet
Laadittava asiakirja on velkakirja / luottosopimus (huom. erottelun periaatteellinen ja juridinen merkitys) Luotto / velaksianto (ei ”laina”) Luotonmyöntäjä / velkoja Luotonsaaja / velallinen Luoton pääoman takaisinmaksu tai lyhennys taikka koron maksu Velkojalla on velalliselta saatava (=saaminen) Velallisella on velkojalle velka