Sääntelysokeus ja toimijuus jakamistaloudessa

Esitys aiheesta: "Sääntelysokeus ja toimijuus jakamistaloudessa"— Esityksen transkriptio:

1 Sääntelysokeus ja toimijuus jakamistaloudessa
Jakamistalouden pohjoismainen malli -seminaari OTM, tutkija Jenna Päläs jennapalas ”Asiakkaansuoja jakamistalouden vertaispalveluissa, erityisesti joukkorahoitusvälineissä”

2 Jakamistalouden uudet toimijuudet – uudenlainen haaste sääntelylle
Jakamistalous voi merkitä yksilöille uusia osallistumisen muotoja sekä vahvistaa taloudellista toimijuutta, ja siten lisätä myös hyvinvointia Hyvinvoinnin taloudelliset ulottuvuudet unohtuvat usein keskustelusta Sosio-ekonominen asema olennainen osa hyvinvointia, osallisuuden astetta ja perusoikeuksien toteutumista Sopimus vaihdannan ja hyvinvoinnin instrumentti Uudenlaiset yhteistoimintamuodot: uusia sopimusoikeudellisia riskejä ja oikeussuojantarpeita? Kohtuuttomien ja epätasapainoisten sopimusten ehkäisy/korjaantuminen sääntelyllä (esim. kuluttajansuoja) Taloudellinen kestävyys Uudet toimijuudet merkitsevät sopimussuhteita koskevan sääntelyn kannalta uusia haasteita Vertaisluottosopimukset esimerkkinä

3 Esitystä voi tauottaa koko dian kokoisilla hengähdyskuvilla.
Kuvan koko: 1000 px (leveys) x 750 px (korkeus). By Ran Kirlian (CC BY-SA ( via Wikimedia Commons

4 Sääntelysokeus kaventaa toimintamahdollisuuksia
Säännellään uutta ilmiötä samoilla keinoilla kuin tunnettuja sopimussuhteita ”Kohdellaan fossaa kissana” Keinot, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia/johdonmukaisia Ylisääntely Kavennetaan tarpeettomassa laajuudessa toimintavapauksia Heikentää elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja palvelujen saatavuutta (esim. access to credit) Alisääntely Lainsäätäjän puuttuminen liian vähäistä ja perusoikeuksia vaarantavaa Yksilön oikeusturva ja luottamus heikkenee Sääntelyn tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaarantuminen? Ennakoitavuuden heikkeneminen

5 Elinkeinonharjoittaja
Perinteinen käsitys sopimustyypeistä: toimijuus kuluttajasopimuksissa Kuluttaja Elinkeinonharjoittaja

6 Toimijuus jakamistaloudessa: Sopimisen perusasetelma poikkeaa perinteisistä kuluttajasopimuksista
Palvelualusta Resurssinkäyttäjä Resurssintarjoaja

7 Poimintoja tyypillisten kuluttajasopimusten
ja palvelualustavälitteisten sopimusten eroavaisuuksista Perinteinen käsitys kuluttajasopimuksesta Palvelualustavälitteiset sopimukset Sopimusrakenne Kaksiasianosaissuhde - EH vs. k Kolmikantasuhde 2 x EH vs. k K vs. k Kuluttaja-käyttäjän rooli Passiivinen - Hyödykkeiden kuluttaja Aktiivinen Hyödykkeiden kuluttaja Hyödykkeiden tarjoaja Osapuolten muodollis- oikeudellinen status Kuluttaja & EH EH & Kuluttaja Vertaistoimijat? Sääntelykohteena Hyödykettä koskeva sopimussuhde Palvelualustan toiminta Sopimusosapuolten tunnistettavuus Ei relevantti Myös anonyymi sopiminen mahdollista

8 Vertaisluotot – yksi sääntelysokeuden kohde?
Vertaisluotto= palvelualustavälitteinen, vertaistoimijoiden välinen velkasopimus (peer-to-peer consumer lending) Yksityishenkilöltä toiselle palvelualustan välityksellä tapahtuvaa lainaamista KSL 7 luvun 1 §:n 3 mom.: Laajentaa kuluttajaluottoja koskevan sopimusoikeudellisen sääntelyn koskemaan myös vertaisluottotilanteita Palvelualustalle säädettiin velvollisuus huolehtia, että kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä sovelletaan myös vertaisluotoissa ”…kuluttajaluottoon rinnastetaan myös luotto, jonka joku muu kuin luotonantaja myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä, jos elinkeinonharjoittaja välittää luoton kuluttajalle.”

9 Ja kuinkas sitten kävikään..?
Valituissa keinoissa systeeminvastaisia ratkaisuja: Kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä sovelletaan myös vertaistoimijoiden väliseen suhteeseen Käsitteelliset ongelmat: voidaanko edes puhua kuluttajille myönnettävistä vertaisluotoista? Lain esitöissä vertaisluottojen oikeudellista luonnetta ei juurikaan arvioitu Palvelualusta kohteena, mutta säännellään luottosuhdetta Kangastusvaikutus? Eroa sääntelykohteiden välillä ei tehty! Tarve, epäselvä oikeustila → perustelut jäävät vajaiksi Kuitenkin tosiasiallinen sääntelyvaikutus ulottuu myös vertaisperusteiseen sopimiseen Yksityishenkilöt voivat edelleen vapaasti tehdä velkasopimuksia ja sopia luottosopimuksen ehdoista, mutta eivät silloin, jos hyödyntävät palvelualustaa?

10 Mistä (esto)lääke sääntelysokeuteen?
Toiminnan oikeudellisen luonteen selvittäminen Osapuolten toiminnan tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti Eroaako uusi yhteistoimintamuoto ominaisuuksiltaan jo olemassa olevista sopimisen muodoista Voidaanko jo olemassa olevilla keinoilla puuttua? Onko kysymys muuttuneista sopimisen perusrakenteista, joka edellyttää sääntelyä? Laajennetaanko sääntelyn soveltamisalaa Tarvitaanko kokonaan uudenlaisia keinoja Esim. ei kuluttajasuojaa, vaan ihan uudenlaista asiakkaansuojaa? Toimialan itsesääntely? Markkinoiden kehittyminen? Oikeusvaikutusten laaja-alaisempaa arviointia → pisaravaikutus Ennakoiva juridiikka → sykliajattelu

11 Kiitos! Jenna.palas@ulapland.fi
Tulossa: Päläs, Jenna: ”Vertaisluotot ja sääntelysokeus”