Rahoitusoikeus, luento 4

Esitys aiheesta: "Rahoitusoikeus, luento 4"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitusoikeus, luento 4
Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

2 Luennon aiheet Kertaus viime kerralta, mukaan lukien keskeiset työskentelytapaseikat Alustus: järjestelmäriskipuskuri Kuluttajaluotonannon sääntely Kuluttajaluoton ehtoihin tutustuminen Johdanto yritysluotonantoon

3 Luentosarjan rakenne Pankkitoiminta ja sääntelyn ideat
Luottolaitoslainsäädännön keskeisasiat vakavaraisuussääntely riskienhallinta finanssivalvontajärjestelmä Luottolaitospalvelut Kuluttaja- ja yritysluotonanto Maksuliikenne ja -kortit Sijoituspalvelut

4 Alustus luentokuulustelun vaihtoehtona
Tarkoitus myös osallistua luennoille – luennot tukevat joka tapauksessa tenttiin valmistautumista Alustus arvostellaan asteikolla 0-10 p, yli 6 p suorituksella voi korvata Pankkioikeus-kirjan s. tentissä. Pisteet ilmoitetaan samaan aikaan luentokuulustelun tuloksien kanssa. Alustuksia varattu nyt 3 kpl, korkeintaan 6 voidaan ottaa. Alustus keskusteluineen n.15 min. Erittäin hyvän (9-10 p) alustuksen piirteitä: Teema kytketään laajempaan kontekstiin, esim. ympäröivään sääntelyyn Alustus selostaa olennaiset seikat ymmärrettävällä tavalla, teeman vaikutus käytännössä tuodaan esille (esim. merkitys pankeille / asiakkaille), kansainvälinen vertailu Alustus perustuu useisiin lähteisiin Alustaja ymmärtää asian ja osaa vastata yleisön lisäkysymyksiin Heikon alustuksen piirteitä: Kapea selostus, perustuu yhteen lähteeseen vailla lähdekritiikkiä Kuulija ei saa mitään lisäarvoa siihen verrattuna että olisi itse lukenut tekstin

5 CRD IV pääomavaatimukset: minimipääomavaatimus 8 % riskipainotetuista saatavista

6 Miten pankki toimii? yksinkertaistettu malli otto- ja antolainauksesta
Omistajilta oma pääoma Luotonanto kotitalouksille ja yrityksille Tallettajien talletukset Pankki Muu pankin lainanotto, esim. joukkovelkakirjat Likvidien varojen sijoitustoiminta Pankin olemassaolon oikeutus? Muita tehtäviä esim. maksuliikenne ja sijoituspalvelujen tarjoaminen.

7 Luotonannon juridiikan peruskysymyksiä
Velan erääntyminen, velallisen oikeus ennenaikaiseen suoritukseen, velkojan oikeus eräännyttämiseen Maksuviivästyksen seuraukset Luoton korko (Saatavan siirto ja tähän liittyvät väitekysymykset)

8 Oikeuslähteet kuluttajaluotonannossa
Velvoiteoikeuden perussäädökset ja –opit: velkakirjalaki Kuluttajansuojalain 7 luku Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet (rahoitussopimukset, menettelytavat) Itsesääntelynä hyvä pankkitapa

9 Kuluttajaluotonannon sääntelyn vaiheistus

10 Kuluttajaluottosopimuksen sisältö
Pakottavaa sääntelyä kuluttajan hyväksi – huom. suhde sopimusvapauteen. Luottosopimus tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti. Ns. epävarsinainen muotosäännös. Sopimuksessa oltava mm. tiedot korosta, luoton erääntymisestä ja irtisanomisoikeudesta. Korkokatto (50 %-yks + tietty viitekorko, koskee alle euron luottoja). Myös kielto luovuttaa luottovaroja klo 23-7. Vaikka laissa puhutaan luottosopimuksesta, velkakirjan käytölle ei estettä.

11 Peruuttamisoikeus ja ennenaikainen takaisinmaksu
Kuluttajalla oikeus peruuttaa luottosopimus kuluitta 14 vkr kuluessa sopimuskappaleen saamisesta. Lisäksi kuluttajalla on oikeus koska tahansa maksaa koko luotto tai sen osa ennenaikaisesti. Pääsääntöisesti koko luoton tai sen osan saa kuluttaja maksaa ennenaikaisesti kuluitta. Pankilla voi kuitenkin olla oikeus korvaukseen, jos Kyse ei ole asuntoluotosta ja korko on kiinteä. Kyse on asuntoluotosta ja korko on kiinteä tai koronmääräytymisjakso on vähintään 3 vuotta. (Tällöinkään ei oikeutta, jos luotto maksetaan viitekoron määräytymisjakson päättyessä). Luottoaikaan kohdistuvat korot luonnollisesti aina maksettava.

12 Pankin oikeus irtisanoa kuluttajaluotto
Oikeus maksuviivästystilanteessa: Viivästys vähintään kuukauden Viivästynyt määrä vähintään 10 % luoton määrästä tai 5 % jos useampi erä viivästynyt TAI Maksu viivästynyt 6 kk ja on olennaisilta osin yhä suorittamatta. Oikeus myös jos kuluttajan muu sopimusrikkomus on olennainen. Eräännyttämisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos ns. sosiaalisen suoritusesteen tilanne (kuluttajan työttömyys, sairaus tms). Tällöinkin silti eräännyttämisoikeus, jos muu olisi velkojalle ilmeisen kohtuutonta. Eräännyttäminen voi käytännössä usein johtaa myös vakuusrealisaatioon.

13 Perehtyminen luottoehtoihin
Ryhmä 1: Osaatteko selittää kohdan 7? Ryhmä 2: Osaatteko selittää kohdan 9.2? Ryhmä 3: Osaatteko selittää kohdan 13? Ryhmä 4: Osaatteko selittää kohdan 15?

14 Yritysluotonanto Keskeinen vieraan pääoman lähde yrityksille
Muita merkittäviä luotonantajia / takaajia esim. Finnvera Oyj, työeläkeyhtiöt Bilateraaliset luotot / usean luotonantajan luotot (ns. syndikoidut lainat omana ryhmänään) Erityisrahoitusmuotoja esim. leasing, factoring, pääomasijoittajien acquisition financing Pankkiorganisaatio, yrityspankkitoiminta ja juridiikan merkitys siinä

15 Yritysluototuksen perusasioita
Sopimusvapaus pääsääntönä, vrt. kuluttajaluotot Rajoittavana tekijänä silti OikTL 36 § ja LuottoL 15:3, jonka mukaan Luottolaitos ei saa toiminnassaan käyttää sopimusehtoa, joka ei kuulu luottolaitoksen toimintaan tai jota sen sisältö, osapuolten asema tai olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana. Kohtuuttomana sopimusehtoa on pidettävä aina, jos luottolaitoksen toiminnan ulkopuolisten hyödykkeiden hankkiminen tai käyttö asiakkaan kannalta kokonaisuutena arvioiden asiattomasti vaikuttaa luoton saamiseen, sopimuksen voimassaoloon tai muihin sopimuksen ehtoihin taikka jos asiakkaan oikeutta ryhtyä sopimussuhteeseen muun elinkeinonharjoittajan kanssa rajoitetaan. Aina huomattava mikä yhtiö on velallisena – velkavastuu koskee vain tätä yhtiötä, ei esim. omistajia. Konsernisuhteissa esim. hyvin tärkeää. Tavallisesti vakuudellista luotonantoa ja selvästi lyhyempiä luottoaikoja kuin kuluttajaluototuksessa. Korkomarginaali riippuu mm. luottoriskistä.

16 Vieras pääoma vs. oma pääoma
Yhtiön omistajien näkökulmasta vieras pääoma usein toivottavaa paremman RoE:n saavuttamiseksi. Luotonantajan näkökulmasta oma pääoma toivottavaa yhtiön vakavaraisuuden vahvistamiseksi (ja luottoriskin pienentämiseksi). Maksunsaantijärjestys insolvenssissa on keskeistä koko rahoitusoikeuden ja käytettävien instrumenttien kannalta yritysluototuksessa. Velkojat maksunsaantijärjestyksessä ennen osakkeenomistajia. Mitä tästä seuraa? Yksinkertaistettu maksunsaantijärjestys Vakuusvelkojat Tavalliset velkojat ns. seniorvelkojat ns. juniorvelkojat Pääomalainan velkojat Osakkeenomistajat