Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1

Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen informaation tavoittelu. Tätä tehtävää toteutetaan esittämällä ja testaamalla hypoteeseja sekä tiivistämällä saavutetut tulokset lakien ja teorioiden muotoon. Tieteellisen päättelyn eri vaiheiden ajatellaan yhdessä antavan vastauksen ongelmaan, joka on usein jokin miksi sanan sisältävä kysymys. Voimme erottaa toisistaan erilaisia selitysmalleja. Seuraavassa tarkastelemme näistä kolmea: deduktiivis- nomologista, funktionaalista ja intentionaalista selitysmallia. 2

1. DEDUKTIIVIS-NOMOLOGINEN SELITYSMALLI L 1, …, L k lait (k ≥ 1)explanans deduktioC 1, …, C m alkuehdot Eexplanandum (induktio: induktiivis-statistinen selitysmalli; E seuraa vain jollakin todennäköisyydellä yleisistä laeista ja ennakkoehdoista)  Peittävän lain malli, eli nk. ”subsumptioteoria” Kausaaliset selitykset kertovat miksi jokin tapahtuma sattui, teleologiset selitykset puolestaan ilmaisevat mitä varten jokin tapahtuma sattui tai jokin olio on olemassa (kr. telos = päämäärä) 3

2. FUNKTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy itsesäätelyyn ja funktioihin Funktionaalisesta selityksestä on kyse esim. silloin, kun vastaamme kysymykseen ’Miksi ihmisellä on keuhkot?’ viittaamalla keuhkojen funktioon eli tehtävään ihmisen elimistössä. Vrt. myös:Mitä varten Pekka hikoilee? -Jotta Pekan ruumiin lämpötila laskisi Mitä varten tuoleja on olemassa? -Jotta niillä voitaisiin istua Mitä tahansa vaikutusta ei kutsuta funktioksi (vrt. sydämen lyöntiäänet – eivät sydämen lyönnin funktio).  Kysymys funktioiden objektiivisesta olemassaolosta… 4

3. INTENTIONAALINEN SELITYSMALLI Liittyy tietoisesti päämäärään pyrkivään toimintaan. Käytämme silloin, kun viittaamme ihmisten tai ihmisryhmien toiminnan päämääriin ja selitämme toimintaa niiden avulla  soveltuvuus eläimiin, tietokoneisiin,…? Esim. ’Miksi työmarkkinaosapuolet kaatoivat TUPOn?’ Intentionaalisuus tarkoittaa tavoitteellisuutta tai suuntautuneisuutta (vrt. käden nouseminen ja nostaminen). Franz Brentanon ( ) mukaan intentionaalisuus on psykologisia ilmiöitä luonnehtiva piirre. Praktinen syllogismi peittävän lain mallin sijasta intentionaalisen toiminnan selittämisessä (G. H. von Wright).  Aristoteelinen ja galileinen tieteentraditio.  Intentionaalis-teleologisten selitysten suhde kausaalisiin selityksiin  Tahdonvapauden ongelma, mind-body probleema. 5

Praktinen päättely Teoreettisella päättelyllä tarkoitetaan sellaista päättelyä, jossa sekä premissit että johtopäätös ovat väitelauseita, kun taas praktisessa päättelyssä johtopäätöksenä on jokin teko. Aristoteleeseen palautuvaa praktista syllogismia voidaan pitää erikoistapauksena yleisemmästä tavoite-keino-toiminta -kaaviosta: X tavoittelee E:tä X uskoo, että A on hyvä keino E:n saavuttamiseksi Siis X ryhtyy tekemään A:ta.  Johtopäätöksenä on toiminta, eli teon A suorittaminen. Käyttäytymisen ymmärtäminen tekemiseksi edellyttää sen tulkitsemista jonkin tavoitteen ilmaukseksi. Vasta tämän tulkinta- askeleen jälkeen tarkastelun kohde on teko, jolle voidaan periaatteessa antaa teleologinen selitys. 6

Daniel C. Dennett intentionaalisista systeemeistä (1)The physical stance: selityksemme ja ennustuksemme perustuvat fysikaalisiin tiloihin ja lainalaisuuksiin. (2)The design stance: tosiasiallinen fysikaalinen rakenne jätetään huomiotta ja keskitytään suunniteltuun (funktionaaliseen) toimintaan. (3)The intentional stance: kohde tulkitaan rationaaliseksi toimijaksi, ja selvitetään, mitä uskomuksia ja haluja toimijalla on.  Vrt. deduktiivis-nomologinen, funktionaalinen ja intentionaalinen selitysmalli edellä. 7

TELEOLOGIAN LAJEJA TOIMINTA päämäärään pyrkivä päämäärään suuntautunut tietoinen tiedostamatonfunktio-itse-kehitys- naalinensäätelyprosessit intentionaalinen aito teleologia kvasiteleologia 8

Kausaliteetti Syiden pluraliteetti: Tilanteet, joissa tapahtumalla on useita mahdollisia riittäviä ehtoja. C1C1 C2C2 E CnCn Vrt. esim. tulipalo (tai murhamysteeri  eri tasoja!) 9

Yhteinen syy: esim. seurantolaki ’Aina kun ilmapuntari laskee, seuraa rajuilma.’ d cece  Ilmapuntarin lasku ei ole rajuilman syy, vaan niillä on yhteinen syy. Kausaaliketju dcedce 10

Vaikutusten pluraliteetti E1E1 p1p1 C p 2 E 2 pmpm EmEm p 1 + … + p m = 1 C tuottaa E i :n todennäköisyydellä p i Kausaalinen prosessi vs. ”pseudoprosessi” 11

Tieteellisen realismin ongelma Mikä on teorian kielen suhde todellisuuteen? (vrt. esim. ’elektroni’, ’piilotajunta’,…) Havainnot:empiristit & positivistit: ”annettu” vs. uudempi tieteenfilosofia: Havainnon teoriapitoisuus ja käsitepitoisuus! Teorian ja todellisuuden välisen suhteen tulkinta: (a) empirismi (b) fenomenalismi (c) instrumentalismi (d) fiktionalismi (e) konstruktivismi (f) realismi 12

Mahdollisia keskustelunaiheita Pohdi seuraavien selitysmallien luonnetta ja soveltuvuutta omaan tieteenalaasi tai tutkimusaiheeseesi: a)Deduktiivis-nomologinen selitysmalli b)Funktionaalinen selitysmalli c)Intentionaalinen selitysmalli. 13