Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa – kuntakartoitus 2007 Marko Palmgren & Maria Martin Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke

Taustaa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Lapin lääninhallituksen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyösuunnitelma 2003  Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke 2006‒2008 –Monien tahojen yhteinen hanke, jota hallinnoi Nuorten Ystävät –Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys Lapin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhankkeen tavoitteet: –SOTE-järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin –Luoda Järjestöpankki Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalikollega.fi -sivustolle –Järjestää yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi.

Toteutus Kuntakartoitus yhteistyössä Terve Lappi -hankkeen kanssa –Osiot terveyden edistämisestä ja järjestöyhteistyöstä Kartoituksessa mukana kaikki Lapin läänin kunnat (21) –Terveyden edistämisen yhdyshenkilöt tiedonkerääjinä –Järjestöyhteistyöstä kysyttiin kuntien eri sektoreilta mielenterveystyö päihde- ja huumetyö lastensuojelu- ja perhetyö vanhustyö vammaistyö kansanterveystyö terveysliikunta –Kuntien vastauksia 16‒18/sektori

Kuntakartoituksen tavoitteet ja teemat Kuntakartoituksen tavoitteet: –Kerätä tietoa järjestöyhteistyöstä Lapin läänin kunnissa ja samalla auttaa kuntia jäsentämään järjestöyhteistyön nykytilaa ja järjestöyhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa –Herättää keskustelua järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä –Välittää kuntien näkemys järjestöyhteistyön nykytilasta ja mahdollisuuksista järjestöjen hyödynnettäväksi Kuntakartoitus on jaettu kolmeen osioon: –Järjestöjen rooli kuntien strategioissa –Järjestöyhteistyö kuntien käytännön työssä –Järjestöyhteistyö arviointi, seuranta ja tulevaisuuden visiointi kunnissa

Järjestöjen rooli kuntien strategioissa Järjestöyhteistyö mainitaan 15 kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa –Toiminta- ja taloussuunnitelma jokaisessa Lapin läänin kunnassa –Järjestöyhteistyö lähinnä mainintoina yhteistyöstä yleisellä tasolla –Joissakin kunnissa palveluntuottajana sekä harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjänä Järjestöyhteistyö on mainittu 14 kunnan kuntastrategiassa tai kuntasuunnitelmassa –Kuntastrategia tai -suunnitelma 15 Lapin kunnassa ja yhdessä se on suunnitteilla –Järjestöyhteistyö lähinnä mainintoina yhteistyöstä yleisellä tasolla Järjestöyhteistyö on mainittu hyvinvointistrategioissa vain harvoin –Vain yhdessä Lapin läänin kunnista oma hyvinvointistrategia –Lähes puolet Lapin kunnista on mukana seudullisessa hyvinvointistrategiassa tai sellainen on suunnitteilla kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän strategiatyöskentelyn yhteydessä –Hyvinvointistrategioissa järjestöyhteistyötä ei ole konkretisoitu

Miten järjestöjen rooli huomioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa? Useimmat kunnat tulevat huomioimaan järjestöjen roolin Muutamissa kunnissa järjestöjen roolia ei tulla huomioimaan lainkaan tai huomioidaan vain vähäisissä määrin –Erityisesti muutamassa pienessä kunnassa järjestöjen rooli arvioidaan pieneksi Tähän voi vaikuttaa järjestötoimijoiden vähäisyys ja järjestöjen pienuus Muutaman vapaaehtoisen varassa olevan toiminnan jatkuvuuteen ei uskalleta luottaa Muutamassa kunnassa järjestöyhteistyön nähdään tiivistyvän Useimmiten järjestöt huomioidaan palveluntuottajan roolissa

Järjestöjen esille nostetut roolit kuntien sektorikohtaisissa strategioissa

Järjestöjen tärkeimmät roolit kuntien käytännön työssä

Järjestöjen rooli kuntien strategioissa/käytännön työssä Järjestöjen erilaiset roolit korostuvat huomattavasti enemmän kuntien käytännön työssä kuin strategioissa Järjestörooleista tärkeimmät ovat kuntien käytännön työssä: –Vertaistoiminta –harrastus- ja virkistystoiminta –palveluntuottaja Yllättävää: –Järjestöjen rooli vaikuttamistoiminta ei korostu strategiatasolla eikä käytännön työssä

Järjestöjen erilainen rooli eri sektoreilla Mielenterveystyössä: –vertaistoiminnan järjestäjä Päihde- ja huumetyössä sekä vanhustyössä: –palveluntuottaja sekä vapaamuotoisempi toiminta, kuten vertais-, vapaaehtois- sekä harrastus- ja virkistystoiminta Lastensuojelu- ja perhetyössä: –palveluntuottaja Vammaistyössä: –erityistä järjestöjen roolien tasaisuus –vaikuttamistoiminta nousee enemmän esille kuin muilla sektoreilla Kansanterveystyössä –järjestöillä tiedontuotannollinen rooli (tiedonvälitys, ohjaus ja neuvonta, koulutus) Terveysliikunnassa: –terveisiin elämäntapoihin ohjaava toiminta (harrastus- ja virkistystoiminta, vapaaehtoistoiminta, ohjaus ja neuvonta)

Kuntien näkemys järjestöyhteistyöstä eri sektoreilla

Järjestöyhteistyö käytännössä Järjestöyhteistyö toimii parhaiten lastensuojelu- ja perhetyön sekä terveysliikunnan sektoreilla –Lastensuojelu- ja perhetyön osalta kolme kuntaa arvioi yhteistyön järjestöjen kanssa erittäin positiiviseksi suurimmassa osassa väittämiä Positiiviseksi kunnat kokevat järjestöyhteistyön mielenterveystyön ja vanhustyön sektoreilla –Merkille pantavaa on, että ainoastaan vanhustyössä yksi kunta kokee järjestöyhteistyön negatiivisesti Päihde- ja huumetyössä, vammaistyössä sekä kansanterveystyössä järjestöyhteistyö saa huonoimmat arviot –Näilläkin sektoreilla arviot järjestöyhteistyöstä kallistuvat hieman positiiviselle puolelle

Asenneväittämistä Kunnat kokevat luottamuksen olevan molemmin puolista ja yhteistyöhalukkuutta koetaan löytyvän niin kunnilta itseltään kuin järjestöiltäkin –Lastensuojelu- ja perhetyössä järjestöyhteistyö on erittäin toimivaa, esimerkiksi yhteystietojen koetaan olevan helposti löydettävissä, työnjaon kunnan ja järjestöjen välillä koetaan olevan selkeä ja toimijat koetaan tutuiksi Yhteistyötä eniten vaikeuttavia tekijöitä kyselyn mukaan ovat työaikaresurssien ja määrärahojen puute Yhteistyön tekemistä vaikeuttaa se, ettei järjestötoimijoita tunneta riittävän hyvin tai ettei niitä alueella ole Jonkin verran yhteistyötä vaikeuttaa myös se, että toiminta-ajat kunnan työntekijöiden ja järjestötoimijoiden osalta ovat erilaisia

Yhteistyöjärjestöjä Koko Lapin läänissä ja useilla eri sektoreilla toimivia järjestöjä –Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti tulevat esille useilla sektoreilla lähes koko Lapin läänin alueella. Myös Lapin ensi- ja turvakoti ry tulee esille monen sektorin osalta alueellisena toimijana Vahvoja paikallisia toimijoita useilla eri sektoreilla –Rovaniemellä Rovalan Setlementti ry –Enontekiöllä Asumispalvelusäätiö ASPA Sektorikohtaisia toimijoita ovat esimerkiksi lastensuojelu-, päihde-, mielenterveys sekä potilas- ja vammaisjärjestöt –esim. sydänyhdistyksiä toimii lähes jokaisessa Lapin läänin kunnassa Kunnat tekevät yhteistyötä hyvin erilaisten järjestöjen kanssa. Vaikka kyselymme kohdistui nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin, on vastauksissa mukana myös muita järjestötoimijoita –esim. eläkeläis- ja liikuntajärjestöt, 4H-yhdistykset ja Lapin Martat ry. –vastausten mukaan nämä järjestöt tekevät arvokasta työtä, joka ei juurikaan poikkea sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamista toiminnoista

Konkreettiset hyödyt yhteistyöstä Vertaistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta sekä palveluntuotanto –järjestöjen toimintoja, joista kunnat arvioivat saavansa hyötyä ja joiden järjestämisessä kunnat usein tarvitsevat apua Suurin osa Lapin kunnista ilmoittaa tukevansa järjestöjä –pääasiassa toiminta-avustuksilla –jonkin verran myös asiantuntija-apua antamalla sekä toiminta- ja liikuntatilojen muodossa Varsinaisia järjestöjen yhteisiä kokoontumistiloja, esimerkiksi järjestökeskuksia, on muutamissa kunnissa –Järjestöjen käyttöön annetaan pääsääntöisesti maksutta kunnan tiloja, kuten nuorisotaloja ja kouluja

Minkä toimintojen järjestämisessä toivotaan järjestöyhteistyötä? Erityisesti nousivat esille: Vertaistuki, tukihenkilö-, harrastus- ja virkistystoiminta –edellä mainitut esiintyivät lähes kaikkien sektoreiden ja kuntien vastauksissa –toivottiin järjestettävän pääasiassa vapaaehtoistoimintoina Muuta: Kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta, laitoshoitoa, sijaishuoltoa –näitä toivottiin järjestettävän tuotteistettuna Lisäksi toivottiin erilaisia kuljetus-, siivous-, ym. arjessa selviytymistä tukevia palveluita –sekä vapaaehtoistoimintoina että tuotteistettuina

Miten kunnat saavat tietoa järjestöistä ja niiden toiminnoista? Pääasiassa järjestöjen aluetyöntekijöiden ja paikallisjärjestöjen kautta –Jonkin verran työkavereiden kautta Internetsivustoja tai muita tiedonlähteitä ei juurikaan hyödynnetä  Järjestöyhteistyö on tällä hetkellä toimivaa silloin, kun kuntien ja järjestöjen toimijat tuntevat toisensa, entä jos työntekijät vaihtuvat tai kaikki järjestöt eivät ole vielä tunnettuja kunnan työntekijöille?

Kuntien toivomukset järjestöille yhteistyön kehittämiseksi Kunnat toivovat järjestöiltä aktiivisuutta –esimerkiksi kuntakäyntejä, yhteisiä foorumeita ja esittäytymistä Parempaa tiedottamista toiminnasta Selkeitä yhteyshenkilöitä Yhteistä tavoitteiden asettelua

Järjestöyhteistyö tulevaisuudessa Kunnat arvioivat järjestöyhteistyön lisääntyvän ja monipuolistuvan tulevaisuudessa Kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikeuttaa tulevaisuuden visiointia –Epäselvyys tulevasta palvelurakenteesta vaikeutti kuntien työntekijöiden arviointia järjestöyhteistyön tulevaisuudesta –Kuntien työntekijät eivät vielä tiedä, millainen alueellinen toimintakenttä tulee olemaan, joten järjestöjen roolia siinä oli vaikea arvioida tulevaisuuden arvioinnin Jonkin verran pelätään yhteistyön vähentyvän –Järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden ikääntymisestä ja jaksamisesta ollaan huolissaan –Saavatko järjestöt uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan?

Johtopäätökset Erityisesti vertais-, harrastus- ja virkistystoiminta ovat toimintoja, joiden tuottamiseen kunnilla ei ole riittävästi resursseja –Ehkäistään tarvetta raskaammalle tuelle, jonka järjestämisestä kunta on viimekädessä vastuussa Järjestötoimijoita ei tunneta ja osata hyödyntää riittävästi –Järjestöjen tulee tuoda itseään ja toimintaansa paremmin kuntien työntekijöiden tietoisuuteen Yhteistyön kehittämisessä on hyödynnettävä nykyistä enemmän yhteistä strategiatyöskentelyä –Yhteistyöllä on mahdollista vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointieroihin ja yleiseen hyvinvointiin

Kuntakartoitus 2007 Sähköisenä versiona osoitteessa: