Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään

Esitys aiheesta: "Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään"— Esityksen transkriptio:

1 Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään
TERVETULOA Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään

2 Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt
Järjestöille tunnustettu asema ja tarkoituksenmukainen rooli tulevaisuuden kunnassa ja maakunnassa Kohderyhmä Keskisuomalaiset hyvinvointia edistävät järjestöt Järjestöille   Tietoa uudistuksen etenemisestä Valmiuksia vaikuttaa ja toimia Tilaisuuksia, koulutuksia Perustiedot STEA Hallinnoija Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -verkostoa

3 Ohjelma 3.5.18 Klo 12.00 – 13.00 Vapaata kahvittelua ja keskustelua
Avaus ja orientaatio päivään Tuija Braxin selvitys ja keskustelua Välissä jaloittelutauko Keskustelu, johtopäätökset ja jatkosta sopiminen

4 Vaikuttamisen paikkoja ja keinoja

5 Mikä muuttuu järjestöjen kannalta?
Maakunta- ja sote-uudistuksessa järjestöjen kannalta merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen maakuntien vastuulle hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät enimmäkseen kuntien vastuulle.

6 Valtakunnan taso Lakipaketti Valtakunnan ja alueellisen vuoropuhelu
Yhteiset vaikuttamistoimet ja -kohteet

7 Maakuntataso Maakuntastrategia > maakunnallinen järjestöstrategia
Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelma 1. versioon lausuntoja 14 järjestöltä, järjestöverkostolta, kokemusasiantuntijoilta 2. versio kommentoitavana saakka Konkretisoivat järjestämissuunnitelmaa: Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevä työ, turvallisuus Maakunnan osallisuussuunnitelma Maakuntavaalit (28.10?) > KYT:n teesit hyödynnettäväksenne

8 Lausunnot järjestämissuunnitelman 1. versioon
Lapsia, nuoria ja perheitä edustavat Keski-Suomessa toimivat järjestöt Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkosto Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Keski-Suomen näkövammaiset ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Koske Nuorten Keski-Suomi KS shp kokemusasiantuntijat Keski-Suomen Järjestöareena Suvimäen Klubitalo Keski-Suomen työpajayhdistys ry Keski-Suomen liikunta Keski-Suomen Kylät ry Suomen monikkoperheet Jyväskylän seudun Valikko Kriisikeskus Mobile

9 Kuntataso Elinkeino, työllisyys, hyvinvointi, sivistys, osallisuus, yhteisöllisyys, elinympäristö, kehittäjä ja kumppani Alueelliset elinvoimapajat Järjestöyhdyshenkilön nimeäminen Järjestöjen toimintaedellytykset Avustukset, tilat Hyvinvointikertomukset Järjestöjen asiantuntijuus

10 Maakunnallinen järjestökartoitus
Otteita

11 Maakuntamme yhdistykset kartalla
Politiikka 1000 Ammatti ja elinkeino 1300 Vapaa-aika 1000 Kulttuuri 1000 Sosiaali- ja terveysala 540 Palveluntuottajia 60 Liikunta tai urheilu 470 (Luvut pyöristettyjä)

12 Vastanneiden yhdistysten yleisimmät toimialat
17 % Asukas-, kylä- tai kaupunginosatoiminta 13% Urheilu ja liikunta 12% Sairaudet, vammaisuus, kansanterveys 8% Eläkeläiset ja vanhustyö 8% Kulttuuri 7% Lapset ja perheet 7% Vapaa-aika 23% Muut

13 Järjestöyhteistyön rakenteita KS kunnissa
35 % kunnista nimennyt järjestöyhdyshenkilön 100 % vastanneista kunnista myöntää järjestöavustuksia 77 % on kirjallinen, hakijoiden käytettävissä oleva ohjeistus avustuksista 95 % myöntää tiloja järjestöjen käyttöön maksutta, 59 % maksua vastaan 86 % tarjoaa muita tukipalveluja

14 Järjestöjen mahdollisuudet osallistua hyvinvointikertomustyöhön
Kuntien hyvinvointikertomukset yhteiskehittämisen välineenä Järjestöjen mahdollisuudet osallistua hyvinvointikertomustyöhön N % Suunnitteluun 9 42,86% Sisällön tuottamiseen 11 52,38% Toteuttamiseen 12 57,14% Seurantaan 7 33,33% Arviointiin 8 38,1% Ei mihinkään edellä mainituista 6 28,57%

15 Miten järjestöjen merkitys nähdään kunnassa?
Kata

16 Järjestöjen merkitys - teemoja kuntavastaajilta
Vapaa-ajan aktiviteetit ja paikat Julkisen sektorin (kunnan palvelujen) täydentäminen ja tukeminen Vertaistuki, neuvonta, yksinäisyyden vähentäminen Kuntalaisten toimijuuden vahvistaminen ja aktivointi Elinvoima, yhteisöllisyys, sisäinen ja ulkoinen kuntakuva

17 Mitä vaille jäisimme jos järjestöjä ei olisi? Järjestövastaajat
Toimintamuodot Kohderyhmät 27 % eli joka neljännessä yhdistyksessä toimi ainakin yksi palkattu työntekijä

18 Järjestöjen toimintaedellytyksiin vaikuttavat muutokset – useat myös kuntakentän haasteita
Rahoitukseen ja talouteen liittyvä epävarmuus sekä rahoituskanavien uudistukset Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät muutokset Kuntakentän uudistuksiin liittyvät järjestöyhteistyön muutokset Muut lainsäädännölliset ja yhteiskuntapoliittiset uudistukset Ajassa pysymisen ja kansalaisten tarpeisiin vastaamisen haasteet Harvaanasutun maaseudun lähipalveluiden häviämisen vaikutukset

19 Mitä jatkossa ainakin tarvitaan ?
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista, suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kumppanuutta kuntien, maakuntien ja järjestöjen kesken Pysyviä, mahdollistavia rakenteita, käytäntöjä ja yhteistyöfoorumeita Järjestötoiminnan selkeää näkyväksi tekemistä Järjestöyhteistyön kirjaamista strategioihin Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä vaikuttamista Selkeitä ehdotuksia ja tahdon ilmauksia

20 Kiitos!