Älykkäiden käyttöliittymien käytettävyysvaatimukset Rami Annala T Käyttöliittymien ja käytettävyyden seminaari, Syksy 2002: Kontekstiherkkyydestä älykkäisiin käyttöliittymiin

Esityksen aihe älykkäät käyttöliittymät luovat uusia käytettävyysongelmia ja asettavat uusia käytettävyysvaatimuksia hallinnan tunne luottamus ennustettavuus ymmärrettävyys häiritsevyys

Hallinnan tunne käyttäjän luovutettava delegoinnin yhteydessä osa hallinnasta paras edetä varovasti ihminen pidettävä johtajana, jo vastuukysymysten vuoksi älykäs osuus on pystyttävä ainakin ohittamaan ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys auttavat säilyttämään hallinnan tunteen

Luottamus oleellista delegoinnin kannalta luottamus kasvaa hitaasti, mutta voi romahtaa hetkessä tottumiskysymys, riippuu käyttäjästä ja sovelluksesta läpinäkyvyys parantaa käyttäjän mallia käyttöliittymästä ja näin luottamusta

Ennustettavuus älykkyys/adaptoituvuus käyttöliittymässä vähentää lähes välttämättä ennustettavuutta ennustettavuus lisää luottamusta käyttäjän malli käyttöliittymästä avainasemassa

Ymmärrettävyys/läpinäkyvyys käyttäjän on tiedettävä –mitä käyttöliittymä tekee –mitä sillä voi tehdä esitetään käyttäjälle pelkistetysti, mitä käyttöliittymän sisällä tapahtuu (sisäinen läpinäkyvyys) annetaan käyttäjälle mahdollisuus nähdä käyttöliittymän läpi (ulkoinen läpinäkyvyys) käyttäjän ymmärtämän kielen käyttö tärkeää yhteisen viitekehyksen muodostamisessa (delegointi ja palaute)

Häiritsevyys ymmärrettävyyden, hallinnan tunteen ja luottamuksen vaatima palautemäärä voi olla häiritsevää annetaan käyttäjän säätää palautteen määrää priorisoidaan palaute ja päätellään tarvitaanko käyttäjän huomio juuri nyt

Muita ongelmia turvallisuus vastuu yksityisyys oppimisen väheneminen antropomorfismi

Käytettävyystekijöiden suhteita

Älykkäät käyttöliittymät ja perinteinen käytettävyys (1) Opittavuus –käyttöliittymä voi muuttua, tieto eri paikoissa ja eri näköistä –käyttöliittymä voi adaptoitua käyttäjän osaamistason mukaan –älykäs apu voi auttaa käyttäjää ongelmatilanteissa –delegointi vähentää opittavien asioiden määrää –agentti/käyttöliittymä, jolle delegoidaan on kuitenkin opittava –asiantuntemus ei välttämättä kehity, kun käyttöliittymä tekee asioita käyttäjän puolesta

Älykkäät käyttöliittymät ja perinteinen käytettävyys (2) Muistettavuus –periaatteessa samat asiat uudelleenopittavuudessa kuin opittavuudessa –personointi voi luoda asioille mielekkäitä merkityksiä, jotka on helpompi muistaa

Älykkäät käyttöliittymät ja perinteinen käytettävyys (3) Tehokkuus –käyttäjä voi delegoida tehtäviä älykkäälle käyttöliittymälle –käyttäjän tehokkuus ei kehity, joten käyttöliittymän tehokkuus sanelee toiminnan tehokkuuden –häiritsevyys laskee tehokkuutta –epäyhdenmukaisuus laskee tehokkuutta

Älykkäät käyttöliittymät ja perinteinen käytettävyys (4) Virheiden välttäminen –älykäs käyttöliittymä voi jalostaa tiedon selkeämpään muotoon –älykäs käyttöliittymä voi estää käyttäjän virheitä –älykäs käyttöliittymä voi itse tehdä virheitä –väärä kuva käyttöliittymästä tai sen älykkyydestä voi aiheuttaa virheitä –kommunikointi järjestelmien välillä tärkeää

Älykkäät käyttöliittymät ja perinteinen käytettävyys (5) Miellyttävyys –adaptiivisuus ja personointi miellyttää –adaptiivisuus ja personointi turhauttaa –häiritsevyys, hallinnan tunteen menetys ja luottamuspula voivat tehdä järjestelmän vastenmieliseksi käyttää

Yhteenveto perinteiset käytettävyysvaatimukset pätevät myös älykkäiden käyttöliittymien tapauksessa painotukset ovat kuitenkin erilaisia, sillä älykkäät käyttöliittyvät ratkaisevat joitain ongelmia ja korostavat toisia käytettävyysongelmat kytkeytyvät lähes aina käyttäjämalliin jotta älykäs käyttöliittymä olisi hyödyllinen, käyttöliittymäsuunnitteluun panostettava todella ajoissa optimaalinen ratkaisu on lähes aina kompromissi