1 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila KORJAUSRAKENTAMISEN KOULUTUKSEN TILA JA KEHITYSSUUNNAT JHL:n auditorio Korjausrakentamisen osaaminen ja pätevyydet – tutkimustulokset heti käyttöön -Osaamisvaatimukset -Pätevyydet -Tutkimustulosten hyödyntäminen Jussi Mattila Varatoimitusjohtaja Suomen betoniyhdistys r.y.

2 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila Osaamisvaatimukset Korjaaminen edellyttää erikoisosaamista. Taustalla tarvitaan kuitenkin uudisrakentamisosaamista. Henkilöauton ajokortti – Rekkakortti Materiaalien vaurioituminen Korjaustarpeen selvittäminen (kunnon tutkiminen, analogia terveydenhuoltoon) Korjausmenetelmät Käyttäjäsuhteiden hallinta Talvikorjaaminen

3 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila Pätevyydet Korjaamiseen liittyvien (Fise-)pätevyyksien toteaminen on ongelmallista: Tutkintoihin ei sisälly korjaamista (erit. vanhat) Tutkintojen sisältö ei selviä todistuksesta (uudet) Korjausosaaminen on kapea-alaista erikoisosaamista, pätevyyskenttä sirpaloituu Pätevyydet eivät ole viranomaiskontrollissa (korjaustoiminta pääosin ei-luvanvaraista) Hakijoita on muutenkin vähänlaisesti

4 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila Tutkimustulokset heti käyttöön 1 Korjausrakentamisen teollistuminen 1990-luvulla perustui selkeään näkemykseen alan kehitystarpeista ja koko kentän yhteiseen ja aktiiviseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tätä tulisi edelleen jatkaa, mutta rahoitusta ei enää löydy korjaustoiminnan pragmaattiseen kehittämiseen yritykset eivät sitoudu tutkimushankkeisiin

5 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila Tutkimustulokset heti käyttöön 2 Keskeisessä roolissa korjausrakentamisen osaamisen tason kohottamisen kannalta on: Korjausrakentamisen opetuksen lisääminen ja monipuolistaminen Laadukkaan opetusmateriaalin tuottaminen Opettajien osaamisen lisääminen kouluttamalla Täydennyskoulutus Korjaustyöntekijöiden ammattipätevyysjärjestelmän käyttöönotto

6 (6) Suomen Betoniyhdistys r.y. Jussi Mattila Lopuksi Korjausrakentamisen kehittäminen edellyttää yhteiskunnan panostusta: Kehittämistä ei ole tarkoituksenmukaista jättää pelkästään markkinavoimien varaan. Kiinteistöalalla ei ole traditiota kerätä rahoitusta, vaikka se saa kehittämisen hyödyn. Toisaalta saavutettavat hyödyt jakaantuvat edelleen hyvin tasaisesti yhteiskuntaan. Kehittämiselle tulisi viipymättä luoda pysyvä rahoitus- järjestelmä, esim. rakennuslupaan sidottava maksu. Esimerkiksi jo 0,2 €/m 3 tuottaisi n. 10 milj. €/vuodessa.