Satu Lehto satu.s.lehto@helsinki.fi Vähän liikkuville koululaisille suunnattujen liikuntakerhojen toiminta koululaisten ja opettajien kokemana Turun Koulut.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne ja Älyä! ©Mervi veini 2004.
Advertisements

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Liikunnanopetuksen suunnittelun hahmottamisen tueksi
Aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminnansuunnittelu Suolahti
Teknologia ja liikunnanopetus oppimisympäristöhankkeissa
Kaustarin Pienten lasten koulu
JOUSTAVUUTTA JA TOIMINNALLISUUTTA KOULUUN
LIIKKUMAAN AKTIVOINNIN KETJU Auli KanervaSanna Salonen.
Kokemuksia historiakerhosta
PUKINMÄEN PERUSKOULU.
LIIKUTTAVAN HYVÄ HENKILÖKUNTA Hämeenlinna
”Mukava kuulla, että muuallakin ovet paukkuu”
©Tampereen kaupunki 1 Harrastava iltapäivä -toiminta (Hip) Kysely oppilaille kevät 2009 Hankekoordinaattori Leena Tiainen Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut.
Hyvinvointia koulun liikunnalla Etätehtävä Tavoite: Opiskelija soveltaa kurssin ” Hyvinvointia koulun liikunnalla” tietoja omaa koulua kehittävän projektin.
Miten hyvä opetus eroaa huonosta?
Rippikoulu ja nuoren hyvinvointi Avainsanat LIMINAALISUUS JA INTENSIIVINEN YHTEISÖLLISYYS KIUSAAMATTOMUUS PUHTAAN PÖYDÄN MAHDOLLISUUS SUORITTAMISEN VÄHÄISYYS.
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
9.Lk Biologian laborointikurssi
Taidot taskuun -tunnit Tapanilan ala-asteella
KERHOTOIMINTA VARISSUON KOULUSSA
Tutustumispäivä  8.00 aamukahvi  8.05 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.10 Kuparivuoren koulussa opiskelusta, Vesa Malin  8.40 oppilaan.
Case Omnia, LAHP10SEA : Atto-aineita osittain työssäoppien päiväkodissa, sosiaali ja terveysalan pt.
FC Kontu Iltapäiväkerhotoiminta. FC Kontu -Olemme olleet EasySport toiminnassa mukana alusta saakka -Helsingin kaupungin liikuntavirasto kartoitti yhteistyöhön.
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Tutkimussuunnitelma Leikin mahdollisuudet äidinkielen opetuksessa 1. ja 6. luokalla Tanja Kaspala.
OPPILAS LUOKKAHUONEESSA. Mikä vaikuttaa oppimiseen? O Fyysinen oppimisympäristö ja opetusmateriaali O Motivaatio O Emootiot O Opettajan pedagogiset valinnat.
LIIKUNNASTA HYVINVOINTIA JA VIIHTYVYYTTÄ KOULUUN
TURUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKUMPPANUUS TAUSTAA Turun koulut liikkeelle – hankkeen myötä syntynyt innovatiivinen kumppanuus koulujen ja kaupungin.
AUNELAN KOULUN KOKEMUKSIA KOULUT LIIKKEELLE-HANKKEESTA Taustaa: 1. Koulun välituntipihat on koettu ongelmallisina: - kolme erillistä rakennussiipien väliin.
Liikunnan arviointi luokilla
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
TSEMPPIÄ LIIKUNNASTA- HANKE
Ops seminaari Askola.
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Paijalan iltapäiväkerho. Toiminta-ajatus Tuusulassa koululaisten iltapäivätoiminta on lasten ja vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, jossa aikuisen.
Vanhempainilta 3 c Keskustelun aiheet Esittelyt Laitoin vanhemmille kiertämään nimilistan, johon kaikki voivat merkitä puhelinnumeronsa oppilaiden.
Joustava perusopetus eli JOPO. Saarijärven JOPO-luokka Aloitti toimintansa elokuussa 2011 Aloitti toimintansa elokuussa oppilasta
Jonot mataliksi Liikettä pienissä tiloissa
TURUN LIIKKUVA KOULU -OHJELMA
Joustava koulupäivä – koulupäivän rakenteen uudistaminen
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Oppilaskysely 2017 Perusopetuspalvelut
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
TET =Työelämään tutustuminen
Kaikki Käy Koulua -toimintamallin arviointitutkimus
SAMPPALINNAN KOULU Yksilöllisiä pedagogisen kokonaiskuntoutumisen palveluita Jorma Kauppila, rehtori
Liikunta uudessa opetussuunnitelmassa
Ohjelmointi ja laiteympäristö Rovaniemi
6.4 Liikunnan merkitykset
Joustava perusopetus eli JOPO
Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Ideointia Oulussa
IPPO-MALLI Toimintamalli opetuksen
Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi
Lisää liikuntaa koulupäivään!
4B-lk vanhempainilta Tervetuloa!
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Lisää liikuntaa koulupäivään!
TET =Työelämään tutustuminen
SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa
SAMPPALINNAN KOULU Yksilöllisiä pedagogisen kokonaiskuntoutumisen palveluita Jorma Kauppila, rehtori
Miten LAPE kohtaa lapset, nuoret ja perheet maaseudulla?
Liikunnan Perusopinnot
KAUHAJOEN YHTEISKOULU 7.lk - VALINNAISAINEILTA
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Koulun aloitus: Uusi askel lapselle ja vanhemmalle
Ajatuksia itsesäätelystä koulun näkökulmasta
Esityksen transkriptio:

Satu Lehto satu.s.lehto@helsinki.fi Vähän liikkuville koululaisille suunnattujen liikuntakerhojen toiminta koululaisten ja opettajien kokemana Turun Koulut liikkeelle –hankkeessa Satu Lehto satu.s.lehto@helsinki.fi

Tutkimuskysymykset Oppilaan kokemukset positiivinen ja negatiivinen kerhokokemus liikuntakerhon merkitys oppilaan elämässä lähiympäristön suhtautuminen liikuntakerhoharrastukseen Opettajan kokemukset kerhon muodostamisprosessi mitä haasteita kerhon toiminnassa /ohjauksessa opettajan arviot oppilaiden kerhokokemuksista

Tutkimusaineisto Kerhot 9 kerhoa Opettajien haastattelut 12 teemahaastattelua 9:stä eri kerhosta (9 h 14 min) Kerholaisten kirjoitustehtävät 55 kirjoitustehtävää 5:sta eri kerhosta 21 haastattelua 5:stä eri kerhosta ( 9 h 48 min) Kutsukirjeet 9 kerhon kutsukirjeet Ulkopuolisen seurannat Projekti  2 x 9 kerhoa Tutkija  2 x7 kerhoa

Analysointi Opettajien haastattelut (N=12) Oppilaiden haastattelut (N=21) 5 kerhokuvausta (kuvio) 1. kerh 10 opp. 2. kerh 9 opp. 3.kerh 20opp. 4. kerh 23 opp. 5. kerh 25 opp. Opettaja Oppilas Ulkopuol. havainn. Ulkopuol. havainn KOKE- MUKSET Kerhokutsu 5 kerhokuvausta koon mukaan opettajamäärän mukaan opettajajohtoisuuden mukaan opettajan persoonallisuuden mukan

Lasten ajatuksia Erittäin positiivisia ajatuksia: saa omia ehdotuksiaan lävitse saa tehdä myös ilman opettajan ohjausta (omaehtoinen liikunta) tehdään asioita, joita ei tehdä liikuntatunnilla  LEIKIT!!!!! ei kisata opettaja itse paljon mukana kerhossa rentoa kivoja kavereita ja kiva opettaja Harvat negatiiviset asiat liittyivät mm. kaverisuhteisiin, johonkin tiettyyn leikkiin, vähäisiin kerhotunteihin

Opettajien ajatuksia HAASTEET: Leimautumisen pelko Miten eniten liikuntaa tarvitsevat saadaan mukaan? Aikataulu- ja tilaongelmat Kerhotoiminta säännöllistä  kaksi vetäjää osalle ”kasvuprosessi” (asenne, opettamistyyli kerhojen vetämisen tekee osittain työlääksi Oppilaat lyhytjännitteisiä: ohjelma vaihtelevaa, kivaa, onnistumisen kokemuksia joutuu keskittymään positiivisen / kannustavaan palautteeseen  varovainen sanomisissaan, ettei lannistaisi ketään vieraat oppilaat taidot heikkoja MUUTA HUOMIOITAVAA: Kerhon sisältö: leikinomaisuus monipuolisuus, sovellusten käyttö oppilaiden toiveet huomioiden Kerhossa ohjaaminen opettajalla ”rennompi” ote kerhossa kuin norm. liikuntatunnilla enemmän ohjaajan kuin opettajan rooli toiminta lasta/opettajaa palkitsevaa Kerholla paljon laajempi merkitys oppilaille kuin vain liikunnallinen/motorinen ei leimautumista etenkin, kun ryhmät ulkoisesti heterogeenisiä Enemmän ohjaaja kuin opettaja

Havainnoijien ajatuksia Kriteerit laajempia kuin ”vähän liikuntaa harrastavia” (syrjäytymisen vaara, sosiaaliset taidot, koti ei voi tukea harrastusta jne.) Opett hienoja uusia opetuskäytänteitä  Miten saada liikuntatunnille? Liikuntatunnin ja kerhotunnin ohjauksen erot (lasten ideat, hyvän ilmapiirin luominen, suorituspaineettomuus)

Yhteenvetoa Mitä ominaista kerhoissa: lasten ehdotukset huomioidaan palautteenannossa opettajat tietoisia puheestaan ettei lannista oppilasta vaikea tasapainoilla hyvän ilmapiirin ja kurin välillä leikinomaisuus kiireettömyys kerhoissa  ehtii antaa oppilaille huomiota omaehtoista vapaata liikkumista  ei aina tarvitse olla ohjattua toimintaa oppilaat uskaltavat yrittää  ei pelkää epäonnistumista Jos halutaan, että oppilaat pysyy kerhossa Pieni kerho Ope tuntee oppilaat vaikka eri luokilta, iso kerho jne. Opettajalla hyvä ote oppilaisiin huolehtii, että oppilaat on paikalla kerhotoimintaan tule katkoksia Tämän lisäksi Isoihin kerhoihin myös ryhmäytyminen mukaan