Sikojen virikeseminaari 3.9.2103 Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Miksi virikkeitä? Helena Telkänranta Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Sikojen virikeseminaari 3.9.2013
Mitä tarkoittavat luontainen käyttäytyminen ja käyttäytymistarpeet? Eläimen pitää päästä tekemään Eläin osaa tehdä Käyttäytymistarpeet ovat hyvinvoinnille välttämättömiä Eläin pyrkii tekemään niitä, oli ympäristö sopiva tai ei
Pureskelu ja tonkiminen kuuluvat sian keskeisiin käyttäytymistarpeisiin Entä jos niitä ei voi toteuttaa? Turhautuminen, stressi Käyttäytymisen suuntautuminen muihin kohteisiin 5
Virikkeet ja hännänpurenta Virikkeet ja ”lelut” ei ylellisyys, vaan välttämättömyys Sika kyllästyy nopeasti: tarvitaan tarpeeksi kiinnostavaa purtavaa 7
Hännänpurentaan on monia syitä Pureskeltavan puute Kuidun vähyys rehussa Puutteet rehun koostumuksessa Riittämätön ruokintatila Veden saannin rajoittaminen Huono hengitysilma Kuumuus, kylmyys Ritilälattia yksi suurimpia riskitekijöitä
Lainsäädäntö Asetus sikojen suojelusta, 13 § 3 mom: ”Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista.”
Eviran tulkintaohje Sioilla tulee olla esimerkiksi kutterinpurua, turvetta, olkea tms. niin paljon, että ne voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi), sioilla tulee olla jatkuvasti käytössä ”leluja” (palloja, ketjuja yms.), joita olisi hyvä myös vaihdella. Leluja käytettäessä sioille tulee myös tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta.
Materiaaleilla on eroja Hyvä virike kiinnostaa kuukausien jälkeenkin mahdollistaa useita käyttäytymismuotoja (tonkiminen, pureskelu, pesänteko) Tehoton virike on tuottajalle pelkkä kustannus 20 18
Riittävät määrät Uutta kaikki pyrkivät käyttämään yhtä aikaa Vanhojakin pyritään usein käyttämään yhdessä
Paikka karsinassa vaikuttaa paljon Makuualue, ruokailualue, aktiviteettialue Millä korkeudella? Miten kiinnitetään? Sama esine voi toimia eri tavoilla eri sikaloissa (mm. ilmavirtojen vaikutus makuualueiden käyttöön)
Kysymyksiä, keskustelua?
Eri virikkeiden toimivuus porsituskarsinoissa ja välikasvatuksessa
Aiempi tutkimus imevien porsaiden virikkeistä HY eltdk (Telkänranta H, Swan K, Hirvonen H, Valros A) Osa pohjoismaista hännänpurennan tutkimushanketta Sisalköysiä ja sanomalehteä porsimisesta vieroitukseen → vähemmän välikasvatusvaiheen hännänpurentaa
Koeasetelma
Virikekarsinat ja kontrollit Virike: 30 karsinaa, kontrolli: 29 karsinaa Molemmilla lakisääteinen minimi: pallo ketjussa ja kutterinpurua 2 krt/pv Virikekarsinoissa lisäksi 10 sisalköyttä ja sanomalehteä 2 krt/pv
Välikasvatus samoissa oloissa Vieroitus viikolla 4 Siirto identtisiin välikasvatuskarsinoihin Kuhunkin karsinaan 2-3 pahnuetta samasta virikekäsittelystä 12 välikasvatuskarsinaa viriketaustalla, 12 kontrollitaustalla
Virike vähensi toisten porsaiden tonkimista ja pureskelua Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen Akt. vko 2 Akt. vko 3 Makuu vko 2 Makuu vko 3 P < 0.001 käsittelyjen välillä jokaisessa vertailussa
Köysi ja sanomalehti lisäsivät virikkeenkäyttöä Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen Suu- ja kärsäkosketusten määrä/porsas/minuutti Virike = sininen Kontrolli = punainen Akt. vko 2 Akt. vko 3 Makuu vko 2 Makuu vko 3 P < 0.001 käsittelyjen välillä jokaisessa vertailussa
Viriketaustaisilla vähemmän hännänpurentaa välikasvatuksessa Ehjä häntä Lieviä vaurioita Vakavia vaurioita: tulehdus ja turvotus tai häntä poikki ns P < 0.05 P < 0.01
Muut tulokset Virike- ja kontrolliryhmän välillä ei ollut eroa: Kuolleisuus syntymästä vieroitukseen Vieroituspaino Virikkeenkäyttöaktiivisuus välikasvatuksen lopussa Toisten porsaiden pureskelu ja tonkiminen välikasvatuksen lopussa
Johtopäätökset Lakisääteisen minimin ylittävät lisävirikkeet nostivat virikkeenkäyttöaktiivisuutta ja vähensivät toisten porsaiden pureskelua ja tonkimista Lisävirikkeiden antaminen ennen vieroitusta lievensi hännänpurentaa vieroituksen jälkeen
Kysymyksiä, keskustelua
Imevien porsaiden koe Kysymykset Syntyisikö porsaiden käyttäytymiseen eroja pienemmälläkin lisävirikemäärällä? Onko hännänpurennassa näkynyt ero saattanut johtua eroista stressitasossa? 3 1 2
Pilottivaihe Kokeillut materiaalit Sisalköysi, ø 10 mm Turvelevy, lämpökäsitelty, 4 cm x 40 cm x 60 cm Sanomalehti, 1 aukeama/karsina WC-paperi, 1 m/karsina
Tulokset Materiaali Käyttö-aktiivisuus Käyttäytymismuodot Hinta Työ-menekki Tuottajan ja työntekijöiden näkemys Jatkoon? Köysi Suuri Pureskelu, tonkiminen, suulla/kärsällä siirteleminen. pesänrakennusliikkeet Kohta-lainen Pieni Enimmäkseen myönteinen Kyllä Paperi Repiminen, kantaminen, tonkiminen, suulla/kärsällä siirteleminen. pesänrakennusliikkeet Halpa Lievästi myönteisestä lievästi kielteiseen Ei Turvelevy Nuuhkiminen Kallis Kielteinen WC-paperi Syöminen, tonkiminen, kärsällä siirteleminen Kohtalainen
Varsinainen koe Virikkeet syntymästä vieroitukseen: Kontrolli, 14 karsinaa Metalliketju, 20 cm, vahvuus 3 mm Kutterinpurua kourallinen, 2 krt/pv Virike, 15 karsinaa Samat kuin kontrollissa Sisalköysi, ø 10 mm: 4 x 130 cm, 2 x 80 cm
Mitä mitattiin Videolta 1 ja 2 vko iässä Toisten porsaiden tonkiminen ja pureskelu Köysien tonkiminen ja pureskelu Makuullemenon kesto ja keskeytymisten (ylösnousujen määrä) Paikan päällä 3 vko iässä Emän utare- ja nisävauriot Silmävuoto, emät ja porsaat Uuden esineen testi
Stressin epäsuora mittaaminen Silmävuoto asteikolla 0-5 (porfyriiniä sisältävä tumma kyynelnestetahra) Uuden esineen testi: puhdas paperinpala karsinaan, otetaan aika sekuntikellolla kunnes kolmaskin porsas on koskettanut kärsällä
Tulokset Suu- ja kärsäkosketusten keskimääräinen lukumäärä /porsas/minuutti 1 viikon iässä virikeryhmän porsaat pureskelivat ja tonkivat toisiaan makuullemenon aikana vähemmän kuin kontrollit p = 0,048
Muut tulokset Emän silmävuodossa tendenssi: asteikolla 0-5 virikkeellisten emät keskimäärin 2,1 kontrollien emät keskimäärin 2,9 Makuullemenoajassa tendenssi: 2-viikkoisissa virikkeelliset liikkuvat kauemmin virikkeellisten keskiarvo 4,5 min kontrollien 3,8 min. Ei vaikutusta emän nisä- ja utarevaurioihin porsaiden silmävuotoon uuden esineen testiin
Johtopäätökset Köydet vähensivät toisiin porsaisiin kohdistuvaa pureskelua ja tonkimista nukkumaanmenon yhteydessä. Ero tavanomaisiin karsinoihin oli pieni, ja on epäselvää, vaikuttaako se myöhempään hännänpurentaan. Köydet alensivat hiukan emakoiden stressitasoa, mahdollisesti siksi että porsailla oli muutakin pureskeltavaa kuin emä.
Emakot porsitushäkeissä: pienimuotoinen pilotti Tuore koivunpala 40 cm, ø 6 cm, porsimisesta vieroitukseen 6 emakkoa kokeessa, 6 kontrollina Tulos: käyttö erittäin vähäistä Syy tuntematon: porsitushäkin vaikutusta emakon henkiseen hyvinvointiin tutkittu riittämättömästi
Kysymyksiä, keskustelua
Välikasvatus Pilottivaiheessa kokeillut materiaalit Sisalköysi, ø 20 mm Turvelevy, lämpökäsitelty, 4 cm x 40 cm x 60 cm Puu: leppä, haapa, koivu, mänty Keskitiheyksinen polyeteenimuoviputki, ø 25 ja 32 mm Metalliketju, pitkälenkkinen, 3 mm; tavallinen ja kolmihaarainen
Pilottivaiheen tulokset Materiaali Käyttö-aktiivisuus Käyttäytymismuodot Hinta Työ-menekki Tuottajan ja työntekijöiden näkemys Jatkoon? Puu Suuri Pureskelu, tonkiminen, suulla/kärsällä siirteleminen. Pesänrakennus-liikkeet Halpa Myönteinen Kyllä Muoviputki Pureskelu, tonkiminen, suulla/kärsällä siirteleminen Pieni Metalliketju Kohtalainen Suulla/kärsällä siirteleminen Köysi Pienestä suureen Pureskelu, suulla/kärsällä siirteleminen Kallis Kielteisestä kohtalaiseen Ei Turvelevy
Varsinainen koe Välikasvatusvaihe mukana kahdessa osakokeessa Lihasikojen 2. osakokeessa Kasvatussioilla Mittaukset vain 5 kk iässä Havainnot: runsaasti käyttöä puulla ja muovilla 14 19 13
Kysymyksiä, keskustelua