Eri virikkeiden toimivuus lihasikaloissa ja kasvatussioilla

Esitys aiheesta: "Eri virikkeiden toimivuus lihasikaloissa ja kasvatussioilla"— Esityksen transkriptio:

1 Eri virikkeiden toimivuus lihasikaloissa ja kasvatussioilla
Helena Telkänranta Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Sikojen virikeseminaari

2 Pilottivaihe Kokeillut materiaalit Sisalköysi, ø 20 mm
Turvelevy, lämpökäsitelty, 4 cm x 40 cm x 60 cm Keskitiheyksinen polyeteenimuoviputki, ø 25 mm Metalliketju, pitkälenkkinen, 4, 5 ja 8 mm; tavallinen ja kolmihaarainen Ruokkijan ketju, metallia

3 Pilottivaiheen tulokset
4 8 Pilottivaiheen tulokset Materiaali Käyttö-aktiivisuus Käyttäytymismuodot Hinta Työ-menekki Tuottajan ja työntekijöiden näkemys Jatkoon? Puu Suuri Pureskelu, tonkiminen, sulla/kärsällä siirteleminen. Pesänrakennus-liikkeet Halpa Myönteinen Kyllä Muoviputki Pureskelu, tonkiminen, sulla/kärsällä siirteleminen Pieni Metalliketju Kohta-lainen Suulla/kärsällä siirteleminen Kohtalainen Sisalköysi Pienestä suureen Pureskelu, suulla/kärsällä siirteleminen Kallis Kohtalaisesta kielteiseen Ei Turvelevy Keskimärääinen

4 Varsinainen koe Virikkeet karsinoissa alusta loppuun
Lihasikojen 1. osakokeessa välityksestä teuraaksi: n. 2 kk – 5-6 kk Lihasikojen 2. osakokeessa vieroituksesta teuraaksi, 3 vko – 5-6 kk Kasvatussikojen osakokeessa vieroituksesta ensikkovalintaan, 3 vko – 6kk

5 Lihasikojen osakoe 1 Kontrolli (17 karsinaa) olkihäkki ja metalliketju
Koekarsinoissa sama kuin kontrollissa ja lisäksi Puu (14 karsinaa): koivua ø 10 cm, 30 cm/sika Muovi (13 karsinaa): riippuva muoviputkiristi Haaraketju (15 karsinaa): 3-haarainen metalliketju Puu+muovi+haaraketju (14 karsinaa): kaikki kolme yllämainittua samassa karsinassa 10 11 12

6

7 Mitä mitattiin Videolta 5 kk iässä
Toisten sikojen tonkiminen ja pureskelu Virikkeiden käyttöaktiivisuus Makuualueiden jakautuminen Ruokinnan aikana alhaalla olevat hännät Paikan päällä 5 kk iässä Häntien vaurioaste, 0-3 Korvien vaurioaste, 0-3 Silmävuoto, 0-5 Lattian puhtaus

8 Tulokset: ehjien häntien osuus
Prosenttiosuudet sioista kullakin virikkeellä Puuta sisältäneissä karsinoissa enemmän ehjiä häntiä kuin kontrollissa Muiden materiaalien ja kontrollin välillä ei merkitsevää eroa

9 Tulokset: lievät häntävauriot
Lievien vaurioiden prosenttiosuus = häntä ei poikki Puuta sisältäneissä karsinoissa esiintyi vähemmän kuin muissa Vakavissa vaurioissa (häntä poikki) ei merkitsevää eroa

10 Tulokset: korvanpurenta
Ehjien korvien prosenttiosuus Puuta sisältäneissä karsinoissa enemmän ehjiä korvia kuin haaraketjullisissa Muiden välillä ei merkitsevää eroa

11 Tulokset: virikkeenkäyttöaktiivisuus
Virikkeisiin kohdistuneiden suu- ja kärsäkosketusten määrä per sika 10 minuutissa Puulla ja muovilla korkein käyttöaktiivisuus Haaraketju ei eronnut tavallisesta

12 Muut tulokset Materiaalien suosituimmuuserot
Puu käytetympää kuin metalliketju Muovi asettuu niiden väliin Virikemateriaali ei vaikuttanut Lattian puhtaana pysymiseen Makuupaikkojen jakautumiseen Alhaalla pidettyjen häntien määrään

13 Johtopäätökset Paras häntien ja korvien tilanne oli puuta sisältäneissä käsittelyissä. Pelkkä puu tuotti jokseenkin saman määrän hyötyä kuin puu+muovi+ketju. Muovia siat käyttivät yhtä aktiivisesti kuin puuta, mutta sillä ei ollut samaa vaikutusta hännän- ja korvanpurennan vähenemiseen.

14 Kysymyksiä, keskustelua

15 Lihasikojen osakoe 2 Kontrolli (16 karsinaa)
Olkihäkki, välikasvatuksessa myös 2 jääkiekkoa Koekarsinoissa oli välikasvatus- ja lihasikavaiheessa olkihäkki ja lisäksi Koivua 10 cm/sika, ø 5 cm (12 karsinaa) Muoviputkea 10 cm/sika, ø 3,2 cm (12 karsinaa) 9 15

16

17 Mitä mitattiin Paikan päällä 5 kk iässä Häntien vaurioaste, 0-5
Korvien vaurioaste, 0-4 Silmävuoto, 0-5 Lattian puhtaus Vieraan ihmisen lähestymistesti

18 Tulokset: hännänpurenta
Puukarsinoissa täällä vain tendenssi lievempään hännänpurentaan Häntävaurioiden keskiarvot asteikolla 0-5 puu 0,9 muovi 1,6 kontrolli 1,1 Koska lihasikojen osakokeet tehtiin eri tiloilla, tuloksia ei voi suoraan verrata toisiinsa

19 Tulokset: korvanpurenta
Korvien keskimääräinen vaurioaste asteikolla 0-4 Puukarsinoissa korvat olivat keskimäärin vähiten vaurioituneet, kontrollissa eniten

20 Tulokset: arkuus Aika sekunteina, kunnes karsinan kolmaskin sika on koskenut kärsällä karsinaan astunutta vierasta ihmistä Puukarsinoiden siat olivat vähemmän arkoja kuin muut

21 Muut tulokset Lattian likaisuudessa tendenssi: puukarsinat lievästi likaisemmat kuin muut; mahdollisesti syynä puiden kiinnittäminen myös ritilälle Silmävuodossa ei eroja

22 Johtopäätökset Pieni puumäärä (10 cm/sika) vähensi arkuutta ja korvanpurentaa mutta ei hännänpurentaa

23 Kysymyksiä, keskustelua

24 Kasvatussikojen osakoe
Kontrolli, 12 karsinaa Välikasvatuksessa kaupallinen purulelu, 4 kpl puupala, 20 cm Kasvatuskarsinoissa ruokkijan ketju, n. 50 cm laudanpala, n. 40 cm olkea pieni määrä 1 krt/pv kuivarehua lattialle pieni määrä 1 krt/pv 16 17 Koekarsinat, 12 karsinaa Välikasvatuksessa muoviputkiesine, putkea 20 cm/porsas, ø 2,5 cm koivua 3 x 20 cm, ø 4 cm Kasvatuskarsinoissa koivua 2 x 40 cm ja 1 x 100 cm, ø 6 cm olkea pieni määrä 1 krt/pv kuivarehua lattialle pieni määrä 1 krt/pv

25

26

27 Mitä mitattiin Videolta 4 kk iässä, ennen ja jälkeen ruokinnan
Toisten sikojen tonkiminen ja pureskelu Virikkeiden käyttöaktiivisuus Makuualueiden jakautuminen Makuullemenoa edeltävä tonkimiskohde Ruokinnan aikana alhaalla olevat hännät Paikan päällä 5 kk iässä Häntien vaurioaste, 0-3 Korvien vaurioaste, 0-3 Silmävuoto, 0-5 Lattian puhtaus Lähestymistesti Tuottajan kirjanpidosta Ensikoiksi hyväksyttyjen prosenttiosuus Lääkityksen tarve

28 Tulokset: virikkeiden käyttöaktiivisuus
Virikkeisiin kohdistuneiden suu- ja kärsäkosketusten keskimääräinen lukumäärä per sika, 10 minuutin aikana Merkitsevä ero sekä ennen ruokintaa että ruokinnan jälkeen (kuvassa)

29 Tulokset: Toisten sikojen tonkiminen ja pureskelu
Toisiin sikoihin kohdistuneiden suu- ja kärsäkosketusten keskimääräinen lukumäärä per sika, 10 minuutin aikana Merkitsevä ero ruokinnan jälkeisenä aikana

30 Muut tulokset Tuotantotulokset samat
Ensikoiksi hyväksyttyjen prosenttiosuus Lääkityksen tarve Ei eroa seuraavissa Lattioiden puhtaus Silmävuoto Lähestymistesti Makuullemenoa edeltävä tonkiminen Saparoista koeryhmässä suurempi osuus alhaalla

31 Johtopäätökset Ainakin kasvatussioilla, joilla yksittäisen eläimen taloudellinen arvo on suurempi, virikesuunnittelulla voi hiukan lisätä hyvinvointia nostamatta kustannuksia

32 Kysymyksiä, keskustelua

33 Virikkeiden taloudelliset vaikutukset

34 Puuvirikkeiden kustannus
Hännänpurennan ja hyvinvoinnin kannalta tehokkain testatuista virikkeistä Kustannus n. 1,80 euroa kutakin teuraaksi lähtevää sikaa kohti (sis. materiaalikustannukset ja työajan hinnan)

35 Kustannuslaskelman oletukset
Puuta käytetään 20 cm/sika Puut vaihdetaan puolen vuoden välein Ripustusketjut vaihdetaan uusiin viiden vuoden välein Ketjun tukkuhinta on 1,20 euroa/metri (4 mm pitkälenk. kuumasinkitty) Puiden kuljetus metsästä, sahaaminen, poraaminen, ketjujen kiinnitys ja ripustus kymmenen sian karsinaan vie yhteensä 1 t 40 min (perustuu tutkimuksessa mitattuun työajan käyttöön) Työntekijän työajan hinta tuottajalle, sis. sivukulut, on 15 euroa/tunti Koko karsinassa kuluu 2 kertaa vuodessa 1,7 tuntia työaikaa = 25,50 euroa Materiaaleihin kuluu 0,2 kertaa vuodessa 4 m ketjua = 4,80 euroa Työmenekki koko karsinassa maksaa 51,00 euroa/vuosi = 5,10 euroa/sikapaikka/vuosi = 1,50 euroa/sika Materiaalikustannukset ovat 0,96 euroa/vuosi/karsina = 0,10 euroa/sikapaikka/vuosi = 0,28 euroa/sika Kustannukset yhteensä: 5,20 euroa/sikapaikka/vuosi = 1,78 euroa/teuraaksi menevä sika

36 Kannattaako se? Näissä kahdessa kokeessa vakavan hännänpurennan väheneminen ei ollut niin suuri, että puuvirikkeen käyttö tuottaisi tuottajalle rahaa Jos tuottaja hakee hyvinvointitukea, kustannukset tulevat katetuiksi

37 Kasvatussikojen osakoe
Testatulla uudella virikejärjestelyllä päästiin yhtä suureen hyväksymisprosenttiin ensikoiden valintavaiheessa ja samaan määrään lääkkeiden käyttöä. Molemmat täyttävät hyvinvointituen ehdot, ja myös virikkeiden kustannukset saa lähes samoiksi.

38 Kasvatussikojen koejärjestelyn kustannuslaskelman oletukset
Kaupalliset purutikut vaihdetaan puolen vuoden välein (kyseisen tilan kokemus) ja niiden hinta on tukkualennuksella 1,80 euroa/kpl. Tällöin 8 tikkua vuodessa maksaa 14,40 euroa/10 porsasta = 1,44 euroa/porsas Muoviputken (halkaisija 2,5 cm) tukkuhinta on 0,58 euroa/metri Sahaamiseen, kokoamiseen ja ripustamiseen menevä työaika on 17 min/virike Muoviputkikustannus karsinaa kohti: 0,28 työtuntia x 15 euroa/tunti = 4,25 euroa sekä 1,16 euroa materiaalikuluja = 5,41 euroa/10 porsasta = 0,54 euroa/porsas Puuvirikkeiden kustannukset ovat 1,8 euroa/sika samoin kuin lihasikojen tuloksissa Tilan normaalissa järjestelyssä on ripustettavaa puuta ja ketjua kolmasosa siitä määrästä, joka oli tutkimuksessa testattavassa virikemäärässä, jolloin tilan normaalijärjestelyn puu- ja ketjukustannus on 0,60 euroa/sika Tilan normaalijärjestelyn virikekustannukset vieroituksesta ensikkovalintaan olivat yhteensä 2,04 euroa/sika, uuden järjestelyn yhteensä 2,34 euroa/sika Lihasikojen osakokeen 2 välikasvatusvaiheen saatu kokemus viittaa siihen, että kasvatussikojen välikasvatusvaiheen muovivirike on korvattavissa mallilla, jossa muoviputken kulutus on 100 cm/karsina. Tällöin uuden järjestelyn virikekustannukset kasvatussioilla olisivat yhteensä 2,07 euroa/sika

39 Imevien porsaiden köysivirikkeet
Kustannus noin 0,50 euroa/porsas (sis. materiaalikustannukset ja työajan hinta) Vaikutuksesta myöhempään hännänpurentaan ei vielä ole tarpeeksi tutkimustietoa, jotta mahdollisista taloudellisista hyödyistä voisi tehdä kustannuslaskelmia Täyttää hyvinvointituen ehdot

40 Kustannuslaskelman oletukset
Köyttä käytetään 7 m/karsina Köyden tukkuhinta on 0,33 euroa/metri Köysien mittaaminen, leikkaaminen ja kiinnitys vie yhteensä 14 min/karsina (tutkimuksessa mitattu ajankäyttö) Köydet vaihdetaan uusiin jokaisen pahnueen jälkeen Työntekijän ajan hinta tuottajalle, sis. Sivukulut, on 15 euroa/tunti Työmenekin kustannus on 0,23 tuntia/pahnue x 15 euroa/tunti = 3,5 euroa/pahnue Materiaalikulut ovat 2,13 euroa/pahnue Kustannukset yhteensä 5,63 euroa/pahnue Jos vuodessa on 12 pahnuetta, kustannus on 12 x 5,63 euroa = 67,56 euroa/pahnuepaikka/vuosi Jos vieroitetaan 11 porsasta/pahnue, kustannus on 0,51 euroa/porsas

41 Johtopäätökset Näillä tiloilla hännänpurennan vähentämisen kustannusvaikutus ei riittänyt tekemään virikkeistä rahaa tuottavia Vastaavissa tapauksissa virikkeet maksavat itsensä takaisin, jos tila hakee hyvinvointitukea Ei tiedossa, olisiko hännänpurennan vähennys ollut suurempi tiloilla, joilla hännänpurentaa esiintyy enemmän

42 Tutkimuksen tulokset netissä
Tuottajia, neuvojia, mediaa ja kaikkia kiinnostuneita varten on koottu internetsivusto Tutkimustietoa sikojen virikkeistä hyvinvointikeskus/sikavirike

43 hyvinvointikeskus/sikavirike
hyvinvointikeskus/sikavirike