Ryhmässä oppiminen ja yhteistoiminnalliset menetelmät Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Laajempaa taustaa Yhteiskunnan kehitys → paikkaan ja raskaisiin laitteisiin sidotusta "savupiipputeollisuudesta" notkeaan ja tehokkaaseen "informaatiotalouteen" Tiedonkäsitys → jaetut kognitiot Huom: sivuseuraus nykyaikainen tiedonkäsitys ≠ klassinen (Platonin) tiedon määritelmä Opetusmenetelmien kehitys → oppilaan aktivointi toiminnallisen aktiiviteetin kautta

Ryhmäoppimisen teoriaa Nykyään ryhmätyö-, yhdessä ajattelu jne. taidot (ja asenteet) ovat keskeisiä oppimistavoitteita. Tärkeänä tavoitteena on yhdessä tekemisen oppiminen tasapainotetaan kilpailullista yhteiskuntaa opetetaan nyky-yhteiskunnassa tarvittavia (moniammatillisia) yhteistyötaitoja Kaikessa ryhmäopetuksessa hyödynnetään ryhmän sosiaalisia suhteita. Taustalla Vygotski kulttuurihistoriallinen (/ sosiaalisen kehityksen) teoria Olennaista kiinnittää huomioita sosiaalisten suhteiden muodostamiseen ja purkamiseen!

Ryhmäopetuksen toteutus Ryhmiin jako kaveriporukoiden hajauttaminen vs. vapaaehtoinen ryhmänmuodostus vaihtelu (saman dominointisuhteen eliminointi) Instruktioiden selkeys metodiset ohjeet (miten jakaudutaan, pulpettien siirto yms.) sisällölliset ohjeet tarkista, että ohjeet ymmärretty yleinen kysymys (pos!: ”kuka on ymmärtänyt?”) kierteleminen työn alussa, jotta näkee, että kaikki ryhmät saaneet työn käyntiin Riittävä materiaali

Ryhmäopetuksen haaste Haasteena sisällölliset ja sosiaaliset ”katvealueet” ”vapaamatkustamisen” ongelma (sekä moraalinen että oppimista koskeva) vastuu opetus – opiskelu – oppimis -prosessista on opettajalla, vaikka oppilaat opettaisivat toisiaan/toisia ryhmiä

Yhteistoiminnallinen oppiminen (eli yhdessä oppiminen, vanhempi termi) Yhteistoiminnalliseksi (YTO) kutsutaan oppimista, jossa sosiaalisten taitojen kehitys on olennainen osa oppimistavoitteita (sisällöllisten tavoitteiden lisäksi). Tämä erottaa YTOn perinteisestä ryhmätyöstä (ks. tarkemmin Sahlberg & Leppilampi 1994, 69). Olennaista on keskinäisen riippuvuus, jossa tavoitteita ovat esimerkiksi toisen auttaminen, vastuu koko ryhmästä. YTO oli yksi kasvatustieteellisistä muotivirtauksista (Suomessa 1990-luvulla)

Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet (Sahlberg & Leppilampi 1994, 72–75; ks. myös Meisalo & Lavonen) Ryhmän jäsenten positiivinen riippuvuus toisistaan ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” Ryhmässä tehtäväksi saatua tai otettua tehtävää ei saada suoritettua ilman jokaisen jäsenen panosta. Monipuolinen ja avoin vuorovaikutus ryhmän jäsenten kesken Yksilöllinen vastuu Jokainen ryhmän jäsen kantaa vastuuta muista ja siitä, että ryhmä saavuttaa asetetut tavoitteet. Ryhmän toiminnan ja oppimisen arvioiminen: Yhteistoiminnallisuuden tavoitteena on myös kehittää oppilaan metakognitiivisia taitoja. Yhteistyötaitojen tunnistaminen ja kehittäminen

Palapeli – yhteistoiminnallinen ryhmätyö (Meisalo & Lavonen) Perinteiseen ryhmätyöhön verrattuna yhteistoiminnallisessa ryhmässä oppilaat työskentelevät tiiviimmässä positiivisessa vuorovaikutuksessa. Työskentelyn aikana ryhmien koostumus saattaa vaihdella ns. kotiryhmän ja tutkimusryhmän kesken. Työtapaa voi käyttää jopa koko kurssin ajan tai sitten vain yhdellä tunnilla (tai jokin välimuoto). Ennen laajaa työtä ryhmätyö-, keskustelu- ja kuuntelutaitoja kannattaa harjoitella erikseen.

Palapelin vaiheet 1. Työn suunnittelu Yhteistoiminnallisen ryhmätyön alussa kerrataan ensin oppimisen tarkoitus ja ryhmätyön periaatteet (ks. edellä). Nimetään kotiryhmän jäsenet esimerkiksi numeroin (1, 2, 3, 4). Eri numeroilla on eri vastuualueet. 2. Työskentelyn aloitus Tapahtuu kotiryhmässä, josta sitten siirrytään lisäselvittelemään asiantuntija-/opiskeluryhmään 3. Työskentely asiantuntijaryhmässä Tieto hankitaan ja asiat opitaan opiskeluryhmissä. Kullekin oppilaalle lankeava tehtävä pakottaa hänet positiivisella tavalla aktiiviseksi, sillä hän joutuu myöhemmin opettamaan muita kotiryhmässä.

Palapelin vaiheet (jatkuu) 4. Opetus ja oppiminen kotiryhmässä Kun tiedot on koottu ja opiskeltu, palataan takaisin kotiryhmiin, jolloin kukin vuorollaan opettaa muille kotiryhmän jäsenille oman vastuualueensa asiat. Työn tuloksista voidaan tehdä kotiryhmissä raportti.  5. Arviointi Lopuksi oppilaat arvioivat oman ja ryhmänsä työskentelyn, sekä esitetyt tuotokset. Ensimmäisillä kerroilla oppilailla on usein ongelmia arvioinnin kanssa. Heitä pitää auttaa arvioimaan omaa työskentelyään