Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi Miten se olisi mahdollista?

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Vahvuudet Sosiaaliset suhteet: sosiaali ja -luottamuspääoma Kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet Oppimis- ja kehittämismahdolli-suudet työssä Eniten kehitettävää Oikeudenmukaisen johtamisen kehittämisessä Kiireisyyden vähentämisessä Työoloja koskevassa tyytyväisyydessä Työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä

Työelämän kehittämisstrategia VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TULEVAI-SUUDEN TYÖPAIKAT LUOTTA-MUS JA YHTEISTYÖ TYÖHYVIN-VOINTI JA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA INNO-VOINTI JA TUOTTA-VUUS Strategian tavoitteena on parantaa Työllisyysastetta Työelämän laatua Työhyvinvointia Työn tuottavuutta

Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista Työpaikat 1. Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 2. Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti 3. Edelläkävijät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista Toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla

Esimerkki työelämän kehittämisestä hyvältä perustasolta kehittäjätasolle ja edelläkävijäksi Hyvä perustaso -Työpaikan työolot täyttävät lainsäädännön vaatimukset -Kehittämisessä on usein kysymys ongelmien poistamisesta ja haittojen vähentämisestä -Tapaturmista, altistumisista fysikaalisille ja kemiallisille tekijöille sekä liiallisesta kuor- mituksesta pyritään eroon -Siisteydestä, järjestyksestä, koneiden ja laitteiden kunnosta sekä työssä tarvittavista suojaimista ja välineistä huolehditaan -Työpaikalla on toteutettu terveyteen ja työkykyyn vaikuttavien riskien arviointi -Työllä on tarkoitus ja se ei tylsistytä tekijäänsä -Työn tavoitteista keskustellaan -Työ edistää terveyttä ja tuo sisältöä elämään Kehittäjät -Työhyvinvointi- ja työtuvallisuustyön vaikut- tavuutta arvioidaan ja sille on asetettu tavoitteet -Edistetään työntekijöiden liikuntaa, terveyttä ja työkykyä -Työt räätälöidään ihmisten erityistarpeiden, esim. osatyökyvyn mukaan -Työhyvinvointi, työturvallisuus ja riskien hallinta otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, työaikajärjestelyissä ja investoinneissa -Työ koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi -Työn vetovoima- ja voimavaratekijöitä pyritään järjestelmällisesti vahvistamaan Edelläkävijät -Työhyvinvointi- ja työturvallisuustyöt sekä työkyvyn johtaminen ovat luonteva osa työpaikan strategista toimintaa -Johto seuraa työhyvinvoinnille ja työturval- lisuudelle asetettujen tavoitteiden saavut- tamista -Tuottavuutta ja työhyvinvointia kehitetään samanaikaisesti -Organisaatiolla on kehittynyt riskien hallinta- ja turvallisuuskulttuuri -Työyhteisö ja johtaminen suojaavat ylikuormitukselta tulevaisuuden työtehtävissä -Työn imu ja innostus ovat työnteon arkea -Työnteolle ominaista on tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön Työhyvinvoinnin edistäminen Työkuormituksen ja riskien hallinta Työn mielekkyys ja voimavarat

Tuki työpaikoille TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTALKOOT KÄYNTIIN! 3. Palvelutarjoajien ja alueellisten toimijoiden rooli 2. Toimi-alojen ja toimiala-liittojen rooli 1. Yhteiskunnan ja kansallisten toimijoiden rooli TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTALKOOT KÄYNTIIN!

Miten yhteistoimintaa jatketaan? Kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Työmarkkinajärjestöjen toimet Raamisopimus Työurasopimus Hallitusohjelmaan liittyvät muut, työelämän laatuun ja työpaikkojen toiminta-tapojen kehittämiseen liittyvät toimenpide-esitykset

Jatkoaskeleet Valmistellaan toimeenpano-suunnitelma, jossa olennaisena osana kansallinen yhteistyöhanke Organisoidaan toiminta: Työpaikkoja edustava neuvottelukunta Johtoryhmä: Strategian valmistellut johtoryhmä jatkaa, toimii samalla Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelman neuvottelukuntana Työjaosto/sihteeristö Projektijohtaja apunaan virkakuntaa

Liittojen/työmark-kinaosapuolten kehittämistyö työpaikoilla ”Kansallisen yhteistyöhankkeen” kolme tehtävää STM TEM OKM Liittojen/työmark-kinaosapuolten kehittämistyö työpaikoilla TTL Koulu-tuksen järjestäjät Yksityiset palvelutuot-tajat ELY AVI JKV Trio+ TTK Tekes 2. Kontaktit työpaikoille, sekä työntekijä- ja työnantajaliittoihin (koulutusta, neuvontaa, avustamista) THF TSR ”KANSALLINEN YHTEISTYÖHANKE” 1. Koordinoi, kokoaa, kohdistaa, neuvottelee toimijatahojen kanssa operaatioista ja niiden seurannasta 3. Viestintä, medianäkyvyys. Tavoitteena nostaa strategian teemat julkisuuteen ja työpaikoilla puheenaiheiksi, sekä levittää tietoa kehittämismahdollisuuksista Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima Hyvä perustaso Kehittäjä Edelläkävijä JKV = johtamisen kehittämisverkosto THF = työhyvinvointifoorumi TTL = Työterveyslaitos TTK = Työtuvallisuuskeskus TSR = Työsuojelurahasto

Kansallisen yhteishankkeen panos-tuotosmalli x Vaikuttavuus x x - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - x Nykytila 1 = TOTEAVA 2 = KOKOAVA 3 = AKTIIVISESTI EDISTÄVÄ 4 = LAAJASTI TAVOITTAVA 1 2 3 4 Investointi

Työskentely: jakaudutaan pienryhmiin pohtimaan ja keskustelemaan, mitä minun työpaikallani voisi tai pitäisi tehdä, että… - työpaikassa saataisiin kehitettyä uusia ja nykyistä parempia työskentelytapoja (ryhmät 1 ja 2) - luottamus ja yhteistyö työpaikalla paranisi (ryhmät 3 ja 4) - työhyvinvointi lisääntyisi (ryhmät 5 ja 6) - osaaminen kehittyisi (ryhmät 7 ja 8) Kirjoittakaa ehdotuksenne paperille! RTT-ohjelma 8.4.2017