Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012−2017

Esitys aiheesta: "Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012−2017"— Esityksen transkriptio:

1 Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012−2017
Työelämä valmisteluryhmä Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

2 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan
Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet Kehittämismahdollisuudet Innovaatiotoiminta Työn tuottavuus Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Yhteistyö verkostoissa Työtapaturmat Sairaudesta johtuvat poissaolot Työn vetovoimaisuus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat Työpaikkakoulutus Työssä oppiminen ja kehittyminen Omaehtoinen koulutus + TYÖMARKKINAT: Työlliset, työkyvyttömät, yrittäjät ja itsensä työllistäjät sekä työsuhteen tyyppi Työ- ja elinkeinoministeriö • 

3 Tietolähteet VUOSITTAIN: Työvoimatutkimus Eläketurvakeskuksen tilastot
Työolobarometri Työtapaturmatilasto Kelan tilastot Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot Eurostatin tilastot HARVEMMIN: MEADOW-tutkimuksen työnantajakysely (viimeisin 2012) Työolotutkimus (viimeisin 2013) Aikuiskoulutustutkimus (viimeisin 2017) Yritysten innovaatiotoiminta -tutkimus (viimeisin 2016) Työ- ja elinkeinoministeriö • 

4 Suomen työelämä Euroopan paras 2020 -vision tarkentaminen vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa
”Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa menestyksellisesti. Uudistumista tarvitaan, jotta suomalainen työ, tuotteet ja palvelut pärjäävät kovassa kilpailussa, digitalisaation mahdollisuudet pystytään hyödyntämään, mahdollisimman moni pystyy osallistumaan työelämään sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset kyetään turvaamaan. Uudistumisen on perustuttava vahvuuksiimme. Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista, maailman kehittyneintä yhteistyötä sekä maailman turvallisinta ympäristöä. Visiossa onnistutaan, kun johdon, esimiesten, henkilöstön, palvelun käyttäjien ja erilaisten verkostojen osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään.” Hankkeen seurantajärjestelmästä tunnistettiin seuraavat indikaattorit vision saavuttamisen arvioimiseksi: 1) Tuote- prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot lisääntyneet 2) Työn vetovoimaisuus, työn imun osatekijöiden kehittyminen 3) Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen (vuosittain vaihtuva) 4) Palkansaajien työpaikkatapaturmat, lkm ja taajuus (vuosittain vaihtuva) Työ- ja elinkeinoministeriö • 

5 0 Työmarkkinat

6 0.1 Työlliset Työllisyysaste, %
2017 – 69,6 % (miehet 70,7 %, naiset 68,5 %) 2016 – 68,7 % 2015 – 68,1 % 2014 – 68,3 % 2013 – 68,5 % 2012 – 69,0 % Työ- ja elinkeinoministeriö • 

7 0.2 Työkyvyttömät Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet, lkm 2017 – 2016 – 2015 – 2014 – 2013 – 2012 – Työ- ja elinkeinoministeriö • 

8 0.3 Yrittäjät, itsensä työllistäjät
Yrittäjät, lkm (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) 2017 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) 2016 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) 2015 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) 2014 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) 2013 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) 2012 – (työnantajat , yksinyrittäjät ) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työ- ja elinkeinoministeriö • 

9 0.4 Palkansaajien työsuhteen tyyppi
Palkansaajat yhteensä lkm,   Jatkuva kokoaikatyö, lkm 2017 − 1  miehet 54 %, naiset 46 % 2016 – 2015 – 2014 – 2013 – 2012 – Määräaikainen työ, lkm 2017 − miehet 41 %, naiset 59 % 2016 – 2015 – 2014 – 2013 – 2012 – Osa-aikainen työ, lkm 2017 – miehet 31 %, naiset 68 % 2016 – 2015 – 2014 – 2013 – 2012 – Vuokratyö, lkm 2017 – miehet 59 %, naiset 41 % 2016 – 2015 – 2014 – 2013 – 2012 – Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työ- ja elinkeinoministeriö • 

10 1 Innovointi ja tuottavuus

11 Innovointi ja tuottavuus – yhteenveto
Huomioita Seurattavat teemat Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna Kehittämistoimet työpaikalla (+) Vaikutusmahdollisuudet (↔) Kehittämismahdollisuudet (++) Innovaatiotoiminta Työn tuottavuus Työpaikkojen kehittämistoimet ja innovaatiotoiminta ovat vauhdittuneet aivan viime vuosina, 2016 ja Kasvu on ollut suurinta pk-yrityksissä. Palkansaajat odottavat vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän työssä, mutta ne eivät kuitenkaan ole viime vuosina parantuneet. Kehittämismahdollisuuksia on sen sijaan entistä useammalla. Työn tuottavuuden lasku on pysähtynyt, tuottavuus on nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

12 2 Luottamus ja yhteistyö

13 Luottamus ja yhteistyö - yhteenveto
Huomioita Seurattavat teemat Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus (↔) Yhteistyö verkostoissa (+) Valtaosa palkansaajista kokee työpaikan ilmapiirin avoimeksi ja luottamukselliseksi. Tyypillisintä tämä on mikro-organisaatioissa. Näkemykset ovat säilyneet myönteisinä. Työpaikkojen välinen verkostoituminen on lisääntynyt. Verkostoissa työskentelevät useimmin suurten työpaikkojen palkansaajat. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

14 3 Työhyvinvointi ja terveys

15 Työhyvinvointi ja terveys – yhteenveto
Huomioita Seurattavat teemat Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna Työtapaturmat (↔) Sairaudesta johtuvat poissaolot (-) Työn vetovoimaisuus ei vertailutietoa Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat Työkyvyttömyyttä aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä laski vuoteen 2016, mutta on tämän jälkeen noussut lähelle vuoden 2012 tasoa. Kuolemaan johtaneita tapaturmia on vähän ja vuosittainen vaihtelu on suurta. Työolobarometrin mukaan palkansaajien sairauspoissaolot ovat säilyneet ennallaan, mutta Kelan sairauspäivärahojen saajia on entistä enemmän. Työaikajoustoissa ei ole muutoksia, joustava työaika on yleisempi suurissa kuin pienissä organisaatioissa. Työn vetovoimaisuudesta ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta ei ole trenditietoja saatavissa … mutta Työolobarometri 2017 kertoo, että yleinen työnteon mielekkyys ja työhalut ovat pitkästä aikaa plussan puolella. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

16 4 Osaava työvoima

17 Osaava työvoima – yhteenveto
Huomioita Seurattavat teemat Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna Työpaikkakoulutus (↔) Työssä oppiminen ja kehittyminen Omaehtoinen koulutus (-) Trendit osaamisen kehittämisessä työssä ovat olleet tasaisia lähivuosina. Koulutukseen osallistuminen on yleisintä suurilla työpaikoilla. Isoissa organisaatioissa jo yhdeksän kymmenestä palkansaajasta arvioi, että työpaikalla voi koko ajan oppia uutta. Omaehtoiseen koulutukseen osallistumisessa, sekä työhön liittyvässä että muussa, trendi on laskeva. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

18 LOPUKSI: Miltä tilanne näyttää vuonna 2016 tarkennetun vision toteutumista kuvaavien mittareiden osalta? Tuote- prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot lisääntyneet 2) Työn vetovoimaisuus, työn imun osatekijöiden kehittyminen 3) Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen (vuosittain vaihtuva) 4) Palkansaajien työpaikkatapaturmat, lkm ja taajuus (vuosittain vaihtuva) ? Työ- ja elinkeinoministeriö • 

19 1.4 Innovaatiotoiminta (1/2)
Tuote-, prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot 2010–2012, 2012–2014 ja 2014–2016 (%) Tilastokeskus: Yritysten innovaatiotoiminta

20 3.3 Työn vetovoimaisuus Työn imun osatekijöitä, pitää täysin paikkansa 2013 (%) Tilastokeskus, työolotutkimus

21 UUSI Kertooko koettu työn mielekkyys ja työhalut työn vetovoimaisuudesta?
Yleinen työnteon mielekkyys ja työhalut, 2012−2017 balanssiluvut (%- yksikköä) Työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriö • 

22 1.3 Kehittämismahdollisuudet
Hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen 2012−2017 (%) Työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriö • 

23 3.1 Työtapaturmat (1/3) Palkansaajien korvatut työtapaturmat 2008–2017, lkm työpaikkatapaturmat työmatkatapaturmat 2016 alkaen uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki Tapaturmavakuutuskeskus

24 3.1 Työtapaturmat (2/3) Kuolemaan johtaneet tapaturmat 1999–2017, lkm
Tapaturmavakuutuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö • 

25 3.2 Työtapaturmat (3/3) Palkansaajien työpaikkatapaturmat 2008–2017, taajuus Yksikkö: korvattua työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia 2016 alkaen uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki Tapaturmavakuutuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö • 

26 Kiitos maija.lyly-yrjanainen@tem.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö •