SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna AV
Advertisements

Komentajankadun korjausliikkeiden tavoitteet
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
Sosiaalityö Tornio Saalismaa Seija, Karjalainen Sirpa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Päihde- ja mielenterveystyö kehittäminen Lahden perusterveydenhuollossa Tiina Saarinen Kehittäjä-päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja AMK Välittäjä 2009 –hanke,
Täyttä elämää – heikkona ja vahvana Kohtaamisen paikkoja
Tiedonkeräämisen ja talouden ja toiminnan kohtaamisn haasteet
PALVELUT PAKETTIIN – ASIAKKAAN HYVÄ
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Aikuissosiaalityön kehittämishanke – SOS – hanke
Toimeentulotuen perusteet Sotetalo/auditorio
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
Ehkäisevä päihdetyö aikuissosiaalityössä
Yhteistyötä imatralaisittain Kirsi Kärkäs-Vaittinen IntoPajat ry.
Pohjanmaa.
Apteekkien diabetesohjelma
Hankkeessa mukana kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa Forssan seutukunta (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) Hattula, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäen.
Sosiaalinen kuntoutus
Näkemyksesi on arvokas – Ryhdy sosiaalityön kokemusasiantuntijaksi ja asiakasraatilaiseksi! Rekrytointitilaisuus Projektipäällikkö Tuula.
sosiaalialan käytäntötutkimus porvoossa
Eviva-hanke Vertaistukea ja voimaa ryhmätoiminnoilla päivät Sanna Forsell Ikääntyvien ja iäkkäiden Hankekoordinaattori, Eviva-hanke Turun kaupunki,
Hanna Tarkiainen Aikuissosiaalityö – sosiaalipalvelutoimistot Palveluverkon uudistaminen Vaikutukset Oheisaineisto nro 5 Pela §
Asiakaskohtaisten luokitusten käyttöarvon jäljillä Katri Viitasalo (KYC, JY) yhdessä SOS-hanke Pohjanmaan toimijoiden kanssa SOS-Tour Seinäjoki
”Et ne kattoo, että mihin palveluihin mun pitäs mennä” Lainrikkoja-asiakkaiden näkökulma palveluihin Katariina Pekkola Teija Sundman.
Päivi Juurinen, suunnittelija
Hyvät kokemukset – tampere
Läntisen alueen sosiaali- ja terveysasema -hanke
SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet:
Työstä kii! Ratkaisuja pitkäaikaistyöttömille Alavus ja Ähtäri ESR toimintalinja 2.
SOSIAALITYÖN LUOKITUKSET KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA
Sosiaalipalvelujen neuvonta X.X.2012Matti Meikäläinen.
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki Puh
Toimeentulotuen yksikön sosiaaliohjaus
Valtakunnallisen alkoholiohjelman rahoituksen saanut kehittämishanke
SOS-hanke/Aikuissosiaalityö
Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palvelut
Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sosiaalityössä SOS-hanke
OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJA
Muutosvoimaa osallistumisesta
Matalan kynnyksen päihdetyötä perusterveydenhuollossa
Aikuissosiaalityön kehittämishanke – SOS - hanke
Keski-Pohjanmaa-Kainuu-Oulunkaari-Lappi Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
NUORTEN PAJA Anu Lounatvuori Johto Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Hyvinvoiva lapsi ja nuori, Toimeenpano Edistetään oppilas- ja opiskeluikäisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista palvelurakenteita ja - prosesseja.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankekokonaisuus  Neljä osakokonaisuutta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen.
1 Yhdessä voimistuen – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille - Sodankylään perustettu sosiaalityön kehittämisyksikkö Kehittämisen painopiste.
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
Ennakkotuloksia toimeentulotuen Kela-siirrosta
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Kintas – Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli nuorille aikuisille mielenterveys-kuntoutujille Jarmo Salonen, Eveliina Oksa, kokemusasiantuntija Virve.
Anni Vanhala Johtava sosiaalityöntekijä
Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
OTE maakunnassa -Polut kuntoon -hanke
Saana Rantsi
Sosiaalialan asiantuntijapäivät
Tiedonkeräämisen ja talouden ja toiminnan kohtaamisn haasteet
Aikuissosiaalityön nuorten palvelut
Eksoten kommentit ja kokemukset sekä alustavat tulokset
ProSOS hanke aikuissosiaalityössä
Olemme osa hallituksen OTE-kärkihanketta
Näkemyksesi on arvokas – Ryhdy sosiaalityön kokemus- asiantuntijaksi!
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Esityksen transkriptio:

SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Tampereen kaupunki 213 217 asukasta Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä, pj Irene Roivainen Pormestari on Timo P. Nieminen, lisäksi 4 apulaispormestaria Tampereen kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja malliin vuonna 2007 Kaupungissa on 9 tilaajalautakuntaa Tilaajapuoli tilaa tuotannosta määrättyjä palveluja Tilaajan puolella on pormestarit, tilaaja- ja suunnittelupäälliköt

SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Tampereen sosiaalipalvelut Aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut kuuluvat avopalveluihin 2010 alkuvuodesta kaikki aikuissosiaalityön sosiaaliasemat yhdistettiin ja poistettiin alueilta -> yksi aikuissosiaalityön sosiaaliasema Sarviksella Hatanpäällä, jossa työskentelee: 1 johtava sosiaalityöntekijä 20 sosiaalityöntekijää ja 3 sosiaaliohjaajaa, yksi vastaanotto virkailija ja vahtimestari. Samassa yhdistettiin kaikki etuuskäsittelijät (43) viereiseen rakennukseen, toimeentulotuen yksikköön, jossa ei ole asiakasvastaanottoa. Yksikössä 5 sosiaalityönt. + johtava.  

SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Lapsiperheiden sosiaaliasemia on kolme: itäinen, läntinen ja etelä, näillä toimii lähes pelkästään lapsiperheiden sosiaalityöntekijöitä. Näiden lisäksi Tampereella on uusia toimeentulotuki-asiakkaita varten Sarviksen sosiaaliasema, jossa asioi kaikki uudet toimeentulotuen tarpeessa olevat sekä ne, jotka eivät ole asioineet kahteen vuoteen. Asiakkaat tavataan edellisessä pääsääntöisesti henkilökohtaisesti, myös etuuskäsittelijät ottavat asiakkaita vastaan pitkin päivää. Edellisestä yksiköstä ohjataan asioimaan joko pelkästään kirjallisesti toimeentulotuen yksikköön tai sosiaalityön tarpeessa olevat ohjataan sosiaaliasemille. Sosiaalityön asiakaskriteerinä mm. tulottomat alle 30-vuotiaat, päihde- /mtt-ongelmaiset, vankilasta vapautuvat.

SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Tampereen SOS-hankkeen tavoitteet: Asiakkaan osallisuuden lisääminen, jotta asiakas saa oikea-aikaiset ja laaja-alaiset palvelut tarpeidensa pohjalta. Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön työotteen vahvistaminen, uusien menetelmien sekä palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. Sosiaalitoimen asiakkaiden saattaminen eteenpäin vievien palvelujen piiriin yhteistyössä terveydenhuollon, päihdehuollon, työllisyyspalveluiden, TE-toimiston, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Tampereen SOS osahankkeessa työskentelee 4 projektityöntekijää ja projektipäällikkö Tuula Tuominen Katariina Heikkilä ja Marianne Kukkasniemi työskentelevät aikuisten sosiaaliasemalla Sarviksella Tuija Laakso työskentelee lapsiperheiden sosiaaliasemalla, ensin vuoden yhteisesti Läntisellä ja Itäisellä sosiaaliasemalla, jonka jälkeen vuoden Eteläisellä sosiaaliasemalla Samuli Pietilä työskentelee uusien asiakkaiden Sarviksella

Mitä tehdään? Aikuissosiaalityön prosessia, toimintatapoja ja työnsisältöä yhdenmukaistetaan. Aikuissosiaalityössä haetaan ja kehitetään uusia menetelmiä ja malleja. Asiakkaan osallisuutta lisätään uudenlaisilla osallistumisen muodoilla: ryhmät, asiakaskahvila, kokemusasiantuntijat, aulapalvelu, aluetyö, haastattelut, raati. Asiakkaan pääsyä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle helpotetaan, erityisesti lapsiperhepuolella. Kiinnitetään huomiota siirtymävaiheisiin ja oikein kohdennettuihin ohjauksiin. Yhteistyötä ja malleja kehitetään yhdessä toimeentulotuen yksikön kanssa. Mallinnetaan ttt-yksikön sosiaaliohjausta.

Yhteistyötä lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön kanssa lisätään, mallinnetaan lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelua. Toimenkuvat päivitetään ja tarkistetaan yhdessä työntekijöiden ja johdon kanssa. Sos.tt ja sos.ohjaaja, etuuskäsittelijä. Vahvistetaan kuntouttavan sosiaalityön työotetta ja menetelmiä. Lisätään asiantuntijoiden tietoutta toistensa palveluista. Avataan sosiaalityön sisältöä ulospäin. Uusia tilastointi – ja työn vaikuttavuus keinoja mietitään. Pyritään lisäämään yhteistyötä mielenterveys- ja psykiatristen palvelujen kanssa.

Palveluohjaus sosiaaliasema Sarviksella Tavoitteena ennalta ehkäistä pidempiaikainen toimeentulotukiasiakkuus kartoittamalla asiakkaan mahdolliset palveluntarpeet ja ohjaamalla heidät niihin Tarkoituksena ohjata erilaisiin työllisyys-, koulutus- sekä elämänhallintaa edistäviin erityispalveluihin Asiakkaita ei vielä tarkemmin määritelty. Ohjaus etuuskäsittelijöiltä huolen perusteella Tarkoituksena integroida palvelu jo olemassa olevaan organisaatio rakenteeseen, tai muokata sosiaaliasema Sarviksen rakennetta sisältämään kyseisen palvelun

Muita kehityskohteita sosiaaliasema Sarviksella Ajanvaraukselle saapumattomien asiakkaiden kiinni saaminen Aulapalveluiden kehittäminen Ohjaus lapsiperheiden sosiaaliasemalle Hyvien työkäytäntöjen levittäminen