1 SOSIAALINEN YRITYS
2 Palkkatuki Palkkatukea voidaan maksaa sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkauskustannuksiin kahden vuoden ajan ja vajaakuntoisen palkkauskustannuksiin kolmen vuoden ajan. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut 500 päivältä työttömyyspäivärahaa ja on työmarkkinatukeen oikeutettu tai on saanut työttömyyden perusteella 500 päivää työmarkkinatukea. Vajaakuntoinen voidaan osoittaa palkkatuettuun työhön uudelleen kolmen vuoden jälkeen ilman väliin jäävää työttömyyttä, mikäli se on hänen tilanteensa kannalta tarkoituksenmukaista. Sosiaalisen yrityksen ei tarvitse tehdä toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta työllistettävän kanssa tukea saadakseen.
3 Palkkatuki Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään euroa kuukaudessa. Vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi voidaan myöntää perustuki korotettuna enintään 90 prosentin lisäosalla kahdeksi vuodeksi. Sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa pitkäaikaistyöttömän, vaikeasti työllistyvän tai vajaakuntoisen työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.
4 Työllisyyspoliittinen avustus selvitys- ja kartoitushankkeeseen TE-keskus voi myöntää työllisyyspoliittista avustusta sosiaalisen yrityksen perustamista edeltävään selvitys- ja kartoitushankkeeseen. Tuen kesto on enintään 6 kuukautta ja tukitaso on 75 % viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Selvitys- ja kartoitushankkeissa tukea voidaan myöntää mm. toiminnasta vastaava henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden järjestämisestä tai aineiston tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin, tilakustannuksiin sekä toimisto- ja tietoliikennekuluihin.
5 Sosiaalisen yrityksen perustaminen ja vakiinnuttaminen TE-keskuksen työvoimaosasto voi myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen työllisyyspoliittista avustusta, jos yrityksen nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Työllistämistavoite on mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Työllisyyspoliittisen avustuksen myöntäminen sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin edellyttää, että yritys on rekisteröitynyt työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin.
6 Haettaessa tukea sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin hakijan tulee esittää suunnitelma yrityksen perustamisesta ja vakiinnuttamisesta sekä toimenpiteistä, joihin työllisyyspoliittista avustusta haetaan. Suunnitelmasta tulee esittää toimenpiteiden aikataulu ja niistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista ja vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään kahdeksi (viideksi) vuodeksi rekisteröinnistä.
7 Koska työllisyyspoliittista avustusta ei voida myöntää liiketoiminnasta johtuviin kustannuksiin, työllisyyspoliittisen avustuksen käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa mm. se, onko tuen hakija toimiva yritys, joka on muuttamassa toimintaansa sosiaaliseksi yritykseksi vai onko hakija esimerkiksi yhdistys, joka on yhtiöittämässä osan toiminnastaan ja vasta käynnistämässä yritystoimintaa.
8 Hyväksyttävät kustannukset liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen työntekijöiden perehdyttäminen, työnohjaus ja kouluttaminen sekä työyhteisön valmennus työhönvalmennus ja työolosuhteiden järjestelyt
9 Ei hyväksyttäviä kustannuksia Työllisyyspoliittista avustusta ei voida myöntää liiketoiminnasta johtuviin kustannuksiin, joita ovat elinkeinotoiminnassa tulojen hankkimisesta johtuvat kustannukset. Näitä ovat mm. liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä johtuvat menot, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintamenot, elinkeinotoiminnassa käytetyn huonetilan vuokrat ja elinkeinotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkat.