Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
XY teoria (McGregor) Teoria X Teoria Y
Advertisements

Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta suhteena prosessina
Nuoret ja väkivalta – kulttuurinen käytäntö, sosiaalinen ongelma vai kasvatuksen kysymys? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori, Tampereen.
Tunteet ja niiden synty
Oppimisnäkemyksiä Behaviorismi Sosiaalisen oppimisen teoria
Yksilö ostajana.
Valmennusosaamisen malli
MOTIVAATIO.
IHMISSUHTEET MOTIVOIVAT UUDEMPI S. 98- VANHEMPI S. 98-
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
(Kirjoita tähän tehtävän otsikko esim. Ti-te-tehtävä 2. PP:n kotitehtävä) (Kirjoita tähän oma nimesi ja päivämäärä)
Oppimista tapahtuu: Opelta oppijalle Oppijalta toiselle
Nuoruus kehitysvaiheena
PSYKOLOGIA 7 Koulukohtainen soveltava/ S
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto1 CAF mallin rakenne ja sisältö Lisätietoja:
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
Saku Ylä-Soininmäki Psykologi, Lahden ammattikorkeakoulu
Mitä on kognitiotiede?.
Verkko-oppimisen laatu ja arviointi Janne Matikainen, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia ja Viestinnän laitos
Terveysosaaminen ja media
Motivointi, sitouttaminen, yhteisöllisyys
Kielten vastuuopettajapäivät, Rovaniemen amk TkT Marjatta Huhta Master’s Thesis –tuki Industrial Management -ohjelmassa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
Professori Päivi Häkkinen Erikoistutkija Marja Kankaanranta AGORA LEARNING LABORATORY (ALL)
SOSIAALINEN MEDIA AMMATTIKORKEAKOULUN HYÖTYKÄYTÖSSÄ Juhana Kokkonen
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Next Move (NeMo) – Oppisopimuskoulutus ja muuttuvat ammattitaitovaatimukset Oppisopimuskeskus, Tampere Tutkimusprojektin johtaja Petri Nokelainen.
Markkinoinnin perusteet
LET Kandiryhmä Piia Näykki & Jonna Malmberg.
Kaija Ray: Siirtymät sujuviksi Antti Maunu: Yhteisöjen aika Kommenttipuheenvuoro Petteri Ora Petteri Ora1.
Yksi pehtoori, monta isäntää? Rahoittajien seurantakäytännöt liberialaisen kansalaisjärjestön näkökulmasta Anja Onali Helsingin.
Perusopetus Osaamisen kehittäminen TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS - OPS 2016 Organisaation osaaminen – yhteisön osaaminen – yksilön osaaminen.
NÄKÖKULMIA PERSOONALLISUUSTEORIOIHIN
IHMISEN TOIMINTA - Tavoitteellista - Tiedostettua ja tiedostamatonta
Motiivit, motivaatio ja psykologian osa-alueet
Konstruktivismi Tekijä Bogi
PRECEDE-PROCEED –malli
Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Psykologian perustiedot 1
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Tervetuloa! OPS 2016.
päihderiippuvuus fyysinen
Sosioemotionaalinen kehitys
Kolme oppimista jäsentävää orientaatiota
LOKOMO- Laatua opinto-ohjaukseen kohdennetusti moniverkostoissa
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
Renkomäen koulun oppimisympäristöjen kehittäminen
MOTIVAATIOTEORIAT.
Luku 07 Motivaatio saa ihmisen liikkeelle.
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
Luku 15 Oppiminen, muisti ja aivot.
Kuntoutus - kuntoutuminen
NÄKÖKULMIA PERSOONALLISUUSTEORIOIHIN
Oppiminen voidaan määritellä:
esim. hormonit, autonominen hermosto omat sisäinen odotukset haaveet
9. Oppimisen psykologinen perusta
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
HIP-labran tutkimusprojekteja
Pro gradu -tutkimuksen ohjausseminaarit
Verkkopedagogiikka? Tarvitaanko verkkopedagogiikkaa?
Skeema Tunteet ilmenevät monin tavoin Ydinsisältö MUOKATTU
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
TYÖNOHJAUS MONIMUOTOISISSA TYÖYHTEISÖISSÄ
Toimiva työyhteisö – organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Yksilö - Ryhmä - Organisaatio MOTIVAATIO Riitta Rautava.
TOIMINTAKYVYN A R V I O I N T I
Skeema Yksilö on osa monia ryhmiä Ydinsisältö
PROSOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Tervetuloa opintojaksolle MENESTYVÄ TYÖYHTEISÖ (LEA1LH002)
Miten puhua kulttuureista koulussa?
Esityksen transkriptio:

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä -perusemootiot, emootioskeemat (Ti) -fysiologiset reaktiotyylit (N) -universaalit tapahtumatyypit (N) -taksonomia / semantiikka (N/em) -emootioiden oppiminen (Ti/E) -emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) (E/N) Universaalius Yksilö Emootio -emootioiden intensiteetti (Te/Aip) -emootioiden viriäminen (Kaikki) -kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) (Te/Aip/N) Kulttuuri Ryhmä Tähän tavaraa -ryhmäidentifikaatio / relevanssi (Te) -sosiaalisesti jaetut emootiot (Te /Ti) -tavoitteet (Te/Aip) Tilannearvioinnit (luontaiset vs. ulkoiset) (N/Em) Emootioiden säätely kulttuurisella tasolla (Te/N) -Motivaatio emootio – motivaatio- käyttäytyminen ja asenteet (Te) Tarpeet ja motiivit – arvioinnit – emootio (Em/Aip) Primäärinen motivaation lähde (Ti)

Emootio

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä emootioiden oppiminen emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä emootioiden oppiminen emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä emootioiden oppiminen emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä Ryhmäidentifikaatio / relevanssi Sosiaalisesti jaetut emootiot Tavoitteet

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä emootioiden oppiminen emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä Ryhmäidentifikaatio / relevanssi Sosiaalisesti jaetut emootiot Motivaatio Tavoitteet Tarpeet ja motiivit - arvioinnit - emootio Emootio - motivaatio- käyttäytyminen ja asenteet Primäärinen motivaation lähde

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä emootioiden oppiminen emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä Ryhmäidentifikaatio / relevanssi Emootioiden säätely kulttuurisella tasolla Sosiaalisesti jaetut emootiot Motivaatio Tilannearvioinnit (luontaiset vs. ulkoiset) Tavoitteet Tarpeet ja motiivit - arvioinnit - emootio Emootio - motivaatio- käyttäytyminen ja asenteet Primäärinen motivaation lähde

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä Perusemootiot, emootioskeemat Fysiologiset reaktiotyylit emootioiden oppiminen Universaalit tapahtumatyypit emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Taksonomia / semantiikka Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä Ryhmäidentifikaatio / relevanssi Emootioiden säätely kulttuurisella tasolla Sosiaalisesti jaetut emootiot Motivaatio Tilannearvioinnit (luontaiset vs. ulkoiset) Tavoitteet Tarpeet ja motiivit - arvioinnit - emootio Emootio - motivaatio- käyttäytyminen ja asenteet Primäärinen motivaation lähde

Universaalius Yksilö Emootio Kulttuuri Ryhmä Kehämallit vs. lineaarinen prosessi Perusemootiot, emootioskeemat Komponentti-prosessi-malli Fysiologiset reaktiotyylit emootioiden oppiminen Universaalit tapahtumatyypit Emootioiden rakenne emootioiden tutkimus (komponentit vs. semantiikka) Taksonomia / semantiikka Universaalius Yksilö emootioiden intensiteetti Emootio emootioiden viriäminen kontrolli (yksilö vs. ryhmä vs. joukko) Kulttuuri Ryhmä Ryhmäidentifikaatio / relevanssi Emootioiden säätely kulttuurisella tasolla Sosiaalisesti jaetut emootiot Motivaatio Tilannearvioinnit (luontaiset vs. ulkoiset) Tavoitteet Tarpeet ja motiivit - arvioinnit - emootio Emootio - motivaatio- käyttäytyminen ja asenteet Primäärinen motivaation lähde