Ä IDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELM Ä T Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus Tutkimushaastattelu Sis ä ll ö nanalyysi Tyypittely Diskurssianalyysi Vastaanottotutkimus Toimintatutkimus Tapaustutkimus Etnografinen tutkimus Historiallinen tutkimus Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus Tutkimushaastattelu Sis ä ll ö nanalyysi Tyypittely Diskurssianalyysi Vastaanottotutkimus Toimintatutkimus Tapaustutkimus Etnografinen tutkimus Historiallinen tutkimus

 Tutkimussuuntaukset ja -l ä hestymistavat jaetaan empiiris-positivistiseen ja tulkinnalliseen (hermeneuttiseen) tutkimukseen. Empiiris-positivistisessa tutkimuksessa k ä ytet ää n luonnontieteist ä saatuja menetelmi ä. Tulkinnallinen tutkimus on ymm ä rt ä v ää, subjektiivista, kvalitatiivista ja kokonaisvaltaista. (Cohen ja muut 2003, Tuomi & Saraj ä rvi 2002, Hirsj ä rvi & Hurme 2001).

 Empiiris-positivistinen, määrällinen  jokaiselle oppilaalle muuttujat, joita k ä sitell ää n tilastollisesti. Niist ä lasketaan keskiarvot ja keskihajonnat, jolloin niit ä voidaan k ä sitell ä monimuuttujamene- telmin: lasketaan korrelaatioita (muuttujien yhteyksi ä toisiinsa) ja testataan ryhmien keskiarvojen merkitsevi ä eroja (varianssianalyysi, t-testi).  faktorianalyysi, regressioanalyysi  Empiiris-positivistinen, määrällinen  jokaiselle oppilaalle muuttujat, joita k ä sitell ää n tilastollisesti. Niist ä lasketaan keskiarvot ja keskihajonnat, jolloin niit ä voidaan k ä sitell ä monimuuttujamene- telmin: lasketaan korrelaatioita (muuttujien yhteyksi ä toisiinsa) ja testataan ryhmien keskiarvojen merkitsevi ä eroja (varianssianalyysi, t-testi).  faktorianalyysi, regressioanalyysi

Tulkinnallinen, laadullinen  ilmi ö iden ymm ä rt ä minen niist ä itsest ää n k ä sin, niiden laadullisista ominaisuuksista l ä htien. Yksil ö n kokemukset, havainnot, uskomukset, el ä m ä, “ kohtalo ” ja kaikki el ä m ä nalueet koetaan arvokkaiksi tutkimuskohteiksi.  Haastattelu, osallistuva havainnointi ja tutkittavan henkil ö kohtainen tapaaminen antavat mahdollisuuden syiden kysymiseen ja tekij ö iden v ä listen yhteyksien selvitt ä miseen. Sen avulla voi p ää st ä selville kausaalisesta prosessista.  ilmi ö iden ymm ä rt ä minen niist ä itsest ää n k ä sin, niiden laadullisista ominaisuuksista l ä htien. Yksil ö n kokemukset, havainnot, uskomukset, el ä m ä, “ kohtalo ” ja kaikki el ä m ä nalueet koetaan arvokkaiksi tutkimuskohteiksi.  Haastattelu, osallistuva havainnointi ja tutkittavan henkil ö kohtainen tapaaminen antavat mahdollisuuden syiden kysymiseen ja tekij ö iden v ä listen yhteyksien selvitt ä miseen. Sen avulla voi p ää st ä selville kausaalisesta prosessista.

 Laatu ja m ää r ä eiv ä t ole toisistaan erillisi ä eiv ä tk ä toistensa vastakohtia, sill ä kvantiteetti ilmaisee sen, kuinka paljon jotakin kvaliteettia ilmenee.  Niiden yhdist ä mist ä voidaan kutsua monimenetelm ä lliseksi tutkimukseksi. Siit ä on k ä ytetty useita nimityksi ä : triangulaatio, sekastrategia tai yhdistetyt operaatiot.  Niit ä voidaan k ä ytt ää validiuden lis ää miseksi. (Layder 1993, ks. Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 28.)  Laatu ja m ää r ä eiv ä t ole toisistaan erillisi ä eiv ä tk ä toistensa vastakohtia, sill ä kvantiteetti ilmaisee sen, kuinka paljon jotakin kvaliteettia ilmenee.  Niiden yhdist ä mist ä voidaan kutsua monimenetelm ä lliseksi tutkimukseksi. Siit ä on k ä ytetty useita nimityksi ä : triangulaatio, sekastrategia tai yhdistetyt operaatiot.  Niit ä voidaan k ä ytt ää validiuden lis ää miseksi. (Layder 1993, ks. Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 28.)

Kokeellinen tutkimus  selvitet ää n muuttujan yhteytt ä toiseen . Koeasetelmana on mitata selitt ä v ä n (riippumattoman) muuttujan vaikutusta selitett ä v ää n (riippuvaan) muuttujaan.  Mit ä X:n vaihtelu vaikuttaa Y:hyn?  Uuden opetusmenetelm ä n tehokkuus  Tutkimusasetelma on seuraava. Y = selitett ä v ä muuttuja, X = selitt ä v ä muuttuja.  Yb XYakoeryhm ä  Yb-XYavertailuryhm ä  selvitet ää n muuttujan yhteytt ä toiseen . Koeasetelmana on mitata selitt ä v ä n (riippumattoman) muuttujan vaikutusta selitett ä v ää n (riippuvaan) muuttujaan.  Mit ä X:n vaihtelu vaikuttaa Y:hyn?  Uuden opetusmenetelm ä n tehokkuus  Tutkimusasetelma on seuraava. Y = selitett ä v ä muuttuja, X = selitt ä v ä muuttuja.  Yb XYakoeryhm ä  Yb-XYavertailuryhm ä

 Yb XYakoeryhm ä  Yb-XYavertailuryhm ä 1  XYavertailuryhm ä 2  -XYavertailuryhm ä 3  Yb XYa  Yb-XYa  XYa  -XYa (Kerlinger & Lee 2000.)  Yb XYakoeryhm ä  Yb-XYavertailuryhm ä 1  XYavertailuryhm ä 2  -XYavertailuryhm ä 3  Yb XYa  Yb-XYa  XYa  -XYa (Kerlinger & Lee 2000.)

Tutkimushaastattelu  Haastattelu ja kyselylomake ovat tietoisuuden ja ajattelun sis ä lt ö ihin kohdistuvia menetelmi ä. Haastattelu on k ä sitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa.  Tutkimuksen osana se on vuorovaikutustilanne, jolle on ominaista:  1) Ennalta suunnittelu. Haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohteeseen sek ä k ä yt ä nn ö ss ä ett ä teoriassa. H ä n tavoittelee luotettavaa tietoa tutkimusongelman kannalta t ä rkeilt ä alueilta.  2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama.  3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan.  4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa.  5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)  Haastattelu ja kyselylomake ovat tietoisuuden ja ajattelun sis ä lt ö ihin kohdistuvia menetelmi ä. Haastattelu on k ä sitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa.  Tutkimuksen osana se on vuorovaikutustilanne, jolle on ominaista:  1) Ennalta suunnittelu. Haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohteeseen sek ä k ä yt ä nn ö ss ä ett ä teoriassa. H ä n tavoittelee luotettavaa tietoa tutkimusongelman kannalta t ä rkeilt ä alueilta.  2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama.  3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan.  4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa.  5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)

 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama.  3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan.  4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa.  5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)  2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama.  3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja yll ä pit ä m ää n h ä nen motivaatiotaan.  4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa.  5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, ett ä annettuja tietoja k ä sitell ää n luottamuksellisesti. (Hirsj ä rvi & Hurme 2001, 35, 43.)

Sis ä ll ö nanalyysi  “ joko tilastollisesti tai sanallisesti pyrit ää n kuvailemaan joko dokumenttien sis ä lt öä ilmi ö n ä sin ä nsã tai niit ä ulkopuolisia ilmi ö it ä, joita sis ä ll ö n ajatellaan ilmaisevan ”. Dokumentteja voidaan kãytt ää kahdella tavalla: 1) niit ä voidaan kuvata tai selitt ää sellaisinaan tai 2) “ niiden nojalla voidaan ker ä t ä tietoa tai tehd ä p ää telmi ä muista ilmi ö ist ä”. (Pietil ä 1976)