TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA MIKSI LIIKUN? TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA

ttl Rantala/Suomen terveystalo MIKSI LIIKUN? FYYSINEN AKTIIVISUUS ON ELINTEN JA ELINJÄRJESTELMIEN NORMAALIEN RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN SÄILYTTÄMISEKSI VÄLTTÄMÄTÖN ÄRSYKE LIIKUNNAN VAIKUTUKSET EIVÄT VARASTOIDU, JOTEN LIIKKUMISEN ON TOISTUTTAVA SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN, JOTTA RAKENTEIDEN LUJUUS JA TOIMINTAKYKY EIVÄT ALA HEIKETÄ LIIKUNNAN TAVOITTEENA VOI OLLA VAIKUTTAA FYYSISEEN KUNTOON TAI TERVEYTEEN, TUOTTAA ELÄMYKSIÄ JA KOKEMUKSIA SEKÄ NIIHIN PERUSTUVIA VAIKUTUKSIA TAI PALVELLA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ TAI VALINNAISIA TEHTÄVIÄ KUNTO-, TERVEYS-, VIRKISTYS-, HARRASTE- JA HYÖTYLIIKUNTA TERVEYSLIIKUNTA TUOTTAA FYYSISELLE, PSYYKKISELLE JA/TAI SOSIAALISELLE TERVEYDELLE EDULLISIA VAIKUTUKSIA TAI SEURAAMUKSIA HYVÄLLÄ HYÖTYSUHTEELLLA PIENIN HAITOIN JA RISKEIN, KS. KALVO Elinjärjestelmien moitteeton toiminta edellyttää niiden säännöllistä käyttöä. Liikunta ei pelkästään ylläpidä elimistön rakenteita ja toimintoja vaan se myös vahvistaa ja parantaa fyysisiä ominaisuuksia. Harjoittelu vaikuttaa motorisiin taitoihin, luiden ja jänteiden lujuuteen, lihasvoimaan sekä kykyyn työskennellä pitkiä aikoja väsymättä eli kestävyyteen. Säännöllinen liikunta lisää energiankulutusta, mikä näkyy myönteisesti elinten toiminnöissa ja terveydessä. Vähän liikkuvan ja varsinkin täysin liikkumattoman ihmisen aineenvaihdunta alkaa huonontua. Liian vähäinen liikunta ja energiankulutus johtavat rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin ja edelleen sekundaarisesti elin- ja kudosvaurioihin sekä sairauksiin. Jos mekaaninen kuormitusja hermoston aktiivisuus on vähäistä, elimistön rakenteet ja elinjärjestelmien toiminnot heikkenevät. Lisäksi hankitut ominaisuudet, kuten taito liikkua, alkavat vähitellen huonontua. Muutokset negatiiviseen suuntaan alkavat jo muutaman päivän kuluessa, mutta ilmenevät fyysisen toimintakyvyn ja terveyden heikkenemisenä vasta viikkojen ja kuukausien tai jopa vuosien kuluttua, riippuen toimettomuuden asteesta ja reservikapasiteetin suuruudesta. 10.5.2007 ttl Rantala/Suomen terveystalo

LIIKUNNAN TERVEYSHYÖDYT JA -HAITAT Tästä kuviosta havaitsemme liikunnan terveyshyödyt suhteessa vaarojen ja haittojen todennäköisyyteen. Kuntoliikuntaan asti saavutetaan lisää terveyshyötyä haittojen ja vaarojen riskin pysyessä varsin pienenä. Urheilijalla terveyteen, toiminta- ja suosituskykyyn saatava lisähyöty kuntoliikkujaan verrattuna on varsin pieni, kun taas haittojen ja vaarojen riski nousee merkittäväksi. Tarkastele tätä taulukkoa ja mieti, mihin liikkujaryhmään sijoitut tällä hetkellä. Missä ryhmässä toivoisit olevasi 3kk – vuoden kuluttua? 10.5.2007 ttl Rantala/Suomen terveystalo

ttl Rantala/Suomen terveystalo Sairauksia ja oireita, joissa liikunnalla on merkitystä ehkäisylle (E), hoidolle (H) tai kuntoutukselle (K) 1 TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ LIHASKATO (E,H) LUUKATO (E, H?) NIVELRIKKO (H, E??) NIVELREUMA (H) ALASELÄN VAIVAT (H,E) NISKAVAIVAT (H) VAMMAT JA LEIKKAUSTEN JÄLKITILAT (K) HENGITYS- JA VERENKIERTOELIMISTÖ SEPELVALTIMOTAUTI (E,K,H) SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (H) AIVOHALVAUS (E,K) ÄÄREISVALTIMOSAIRAUS (H, E?) KORKEA VERENPAINE (H,E) VEREN KORKEAT RASVA-ARVOT (E,H) ASTMA (H) KROONINEN KEUHKOPUTKITULEHDUS (H) AINEENVAIHDUNTA LIIKAPAINO JA LIHAVUUS (E,H,K) TYYPIN 1 DIABETES (H) TYYPIN 2 DIABETES (E,H) METABOLINEN OIREYHTYMÄ (E,H) SAPPIKIVITAUTI (E?) SYÖPÄ PAKSUSUOLEN SYÖPÄ (E,K) RINTASYÖPÄ (E,K) USEIMMAT MUUT SYÖVÄT (K) HERMOSTO AIVOTOIMINTOJEN HEIKKENEMINEN VANHETESSA (H, E?) ALZHEIMERIN TAUTI (H, E?) MONET NEUROLOGISET SAIRAUDET (K) DEPRESSIO (LIEVÄ, KESKIVAIKEA) (H,E) AHDISTUNEISUUS (H, E?) Miksi liikun? Jo ammattivalintani kertoo, että työ ja terveys ovat minulle tärkeitä arvoja. Katso tämän ja seuraavan dian luetteloja, mitä sairauksia tai oireita sinulla tai vanhemmillasi/sisaruksillasi löytyy ja mikä merkitys liikunnalla on niihin. Itselläni on tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja vanhemmillani on todettu lihavuutta, tyypin 2 diabetesta ja syöpää. 10.5.2007 ttl Rantala/Suomen terveystalo

ttl Rantala/Suomen terveystalo Sairauksia ja oireita, joissa liikunnalla on merkitystä ehkäisylle (E), hoidolle (H) tai kuntoutukselle (K) 2 MUITA FIBROMYALGIA (H) YLÄHENGITYSTEIDEN INFEKTIOT (H, E?) POHJUKAISSUOLIHAAVA, LIIKUNNAN PUUTE SAATTAA LISÄTÄ VAARAA VIRTSAN PIDÄTYSVAIKEUDET (NAISILLA) (H) KROONINEN UUPUMUSOIREYHTYMÄ (H) VAIHDEVUOSIOIREET (H) AKUUTTI JA KROONINEN KIPU (H) UNIVAIKEUDET (H, E?) EREKTIOHÄIRIÖT (H?, E?) TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN (H?) Miksi kannattaa liikkua? Ainakin oman terveyden edistämiseksi. Liikunta tuottaa myös mielihyvää. Yhdessä Kainuun Prikaatin liikunta-alan vastuuhenkilöiden kanssa motivoimme erityisesti kestävyyskunnoltaan heikkotasoisia työntekijöitä huolehtimaan terveydestään ja liikunta-aktiivisuudestaan erityisterveystarkastuksin, -kuntotestein ja kunto-ohjelmin. Kestävyyskunnoltaan heikot työntekijät on ohjattu lääkärin tarkastukseen. Tarkastukset ovat toteutuneet tänä keväänä yli 80 %:lle heikkokuntoisista. Mikäli lääkäri ei todennut tarkastetulla terveydellistä estettä kestävyystestin suorittamiseen, tarkastettu hakeutui välittömästi kuntotestiin, jossa hän sai henkilökohtaisen liikuntasuosituksen. Mikäli testiin tulijalla on todettu terveydellisiä esteitä kestävyystestiin, hänet on ohjattu ottamaan yhteyttä työterveyslääkäriin. Minkälainen näkemys on liikuntatestaajilla tämän käytännön vaikuttavuudesta? Toiminta on terveydellisesti vaikuttavaa, mikäli testattujen terveyskunto kohenee. 10.5.2007 ttl Rantala/Suomen terveystalo

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE ! Sana on vapaa. Lähteet: - Vuori, Taimela, Kujala toim. : Liikuntalääketiede, kirjasta kappale 1, Liikunta, kunto ja terveys - http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae30010 : artikkeli 24.10.2003 Vuori: Liikunnan lisäämisen vaikuttavuus 10.5.2007 ttl Rantala/Suomen terveystalo